Hissukseen

Tiedättekö ne päivät, kun rutistat kahvikuppiin talouspaperia ja pursotat kermavaahtoa päälle, että saisit otettua kivan valokuvan? Ja elämä on niinku niiiiin kiireistä, että just ja just on aikaa tällasiin tärkeisiin puuhiin. Ai ette vai? En muuten tiedä oonko ikinä elämässäni juonut mitään, missä olis kermavaahtoa päällä. Tuon vaahdon kyllä sujuvasti lusikoin talouspaperimytyn päältä sen jälkeen, kun kuvat oli otettu :D

Mister A:n isän kuoleman takia meille on tuotu useampi kimppu kukkia ja ne on ihania! Tekis mieli kuvata kaiken aikaa. Muuten hommat on odotustilassa. Odotetaan perunkirjan valmistumista ja odotetaan hautauslupaa. Asunto on tyhjätty ja se oli kyllä aivan yli suuri helpotus. Seuraavaksi täytyy tehdä visiitti hautaustoimistoon. Luulenpa, että hipsutellaan Laihian suuntaan. En koskaan unohda, kuinka suuri apu Rannen hautaustoimisto oli, kun Tommi kuoli. Nyt tuntuu, että haluais asioida mieluiten samassa paikassa.

Flunssa ei päästä meidän perhettä helpolla tänä talvena. Sen ja muiden vallitsevien olotilojen takia täällä mennään nyt aika hissukseen. Oon ollut jumpassa viimeksi keskiviikkona. Eihän siitä oo kuin viikko, mutta silti ihan joka päivä mietin treenejä ja kaipaan liikkeelle. Mulla on nyt seuraavat viikot vähemmän jumppia ja koko ajan suunnittelen mielessäni saliohjelmia ja treenikalentereita.  

Semmosta täällä. Mitäs siellä?

Sannis