Jaarittelua

On tämä elokuu aina aikamoista hurlumheitä! Nyt on perjantaiaamu ja lähden pian töihin. Sen jälkeen aion ottaa hyvin rauhallisesti viikonlopun. Eilen kuvattiin uudet brändikuvat duunissa ja huhheliheijjaa, mikä vauhtipäivä meillä oli. Töiden jälkeen lähdin melkein samantien kuskaamaan seitsemäntoistaveetä ratsastamaan ja kävin ruokakaupoilla, joten huilia ei tullut missään välissä. Tänään koitan siis ottaa vähän iisimmin.

Tässä(kin) kuussa on tapahtunut paljon kaikenlaista. Oon myös tehnyt suunnitelmia syksylle ja muutaman varauksenkin; vähän teatteria, pari pientä kotimaanreissua ja sen sellaista. Yksi retki on jo kevään puolellekin suunnitelmissa, mutta se on vasta ajatuksen tasolla. Meillä on seitsemäntoistaveen kanssa Skotlanti mielessä ja saapa nähdä kuinka onnistuu. Neiti täyttää kahdeksantoista ensi vuoden puolella ja faija eli pappa jo kyseli, mitäs voisi synttärilahjaksi laittaa. Matkaraha olisi siis oikein kiva :)

Täysi-ikäistyvän on ollut tarkoitus ilmoittautua autokouluun tänä syksynä. Päätettiin jo aiemmin, että me ei itse opeteta. Eilen kuitenkin kun tarkisteltiin hintoja vielä tarkemmin, alistuin kohtalooni ja tein opetuslupahakemuksen. On se hiton paljon edullisempi vaihtoehto. Tänään toki mietin, olisko kuitenkin ollut parempi, että mister A opettaa :D Hmm.. tulipa mieleen, voiskohan sen luvan hakea molemmille? Pitääpä tarkistaa.

Semmosta. Ei siis oikein mitään erityistä asiaa, kunhan nyt jaarittelen. Ja nyt laitan kamppeet kasaan ja lähden kurvailemaan töihin. Kivaa viikonloppua ja saarikaudenpäättäjäistä! Älkää pommitelko!

Sannis

KAJ på hemmaplan

KAJ på hemmaplan-konsertti oli kyllä yksi tämän kesän kohokohdista <3 Kirjoittaja on fanittanut KAJta jo vuosia ja tämä taisi olla nyt neljäs kerta, kun kuulen heitä livenä. Kaverit on kivan oloisia ja myös nuoremmalle yleisölle sopivia. Musa on vaihtelevaa, tarttuvaa ja tanssittavaa. Huumori ja jutut elämästä pienissä maalaiskylissä (ja niiden ulkopuolella) on superhauskoja. What's not to like?

Olin erittäin iloinen, kun KAJ pääsi vihdoin suuremman kansan suosioon euroviisujen myötä. Tämä Vaasan keikka oli ilmeisesti heidän uransa suurin oma konsertti. Katsojia oli kuulemani mukaan lähemmäs 10000 ja osa oli tullut kaukaakin. Esim. sisareni, joka on Kanadassa asti suuri KAJ-fani. Aina naurattaakin, kun meidän likat sanoo, että KAJsta tulee mieleen Kanada. Että Vöyrin murteella svenskaavasta huumoribändistä tulee jostain ihmeen syystä mieleen Kanada? Saatettiin kuunnella näitä biisejä "vähän", kun oltiin retkellä vaahteranlehtimaassa muutamia vuosia sitten. 

Sää oli täydellinen konsertille. Ei kuuma eikä kylmä. Aurinkokin näyttäytyi. Porukka oli hyvällä fiiliksellä ja ikähaarukka oli melkein vauvasta vaariin. Bändi tuntui itse(kin) olevan ihan liekeissä ja sehän on aina katsojalle ja kuuntelijalle tosi kiva juttu. Keikka oli pitkä, kaksi tuntia ja kuultiin kaikki suosikit. Pari biisiä oli itselleni outoja ja mukana oli yksi ihan uusikin tsibale. Mietin vain siinä kuunnellessa, miten sitä voikaan äänet osua jokaiseen nuottiin, vaikka samalla soittaa ja/tai tanssii ja/tai riekkuu ympäri lavaa.

Olin matkassa mister A:n, siskosen ja mutsin eli mummun kanssa. Kaikki tykkäsivät. Mister A ei niin ruotsia ymmärrä, joten vitsit menee vähän ohi, mutta diggailee bändiä kyllä silti ja on myös vaikuttunut tyyppien taitavuudesta live-esiintymisissä. Sanoisin, että tämä ei ollut meidän ensimmäinen eikä myöskään viimeinen kerta, kun KAJta lähdetään kuuntelemaan! Hyvä!!

Olitteko paikalla? Mitä tykkäsitte?

Sannis