sunnuntai 22. marraskuuta 2026

Leffakriitikko: Järki ja tunteet

Järki ja tunteet perustuu Jane Austenin samannimiseen romaaniin. En oo lukenut kirjaa enkä oo nähnyt aiempia leffoja, tv-sarjoja tai näytelmiä. En katsonut edes traileria vasta, kun elokuvan jälkeen. En siis tiennyt yhtään mitään mistään etukäteen.

Herra Dashwood kuolee 1700-luvun lopun Englannissa ja hänen vaimonsa sekä kolme tytärtään joutuvat muuttamaan hienosta kartanosta pieneen taloon ja elintaso alenee huomattavasti…. Yritän kovasti nyt keksiä tähän lisää kuvausta juonesta, mutta jotenkin ei tuu nyt mitään mieleen :D No joo, kolmesta tytöstä kaksi vanhinta on jo naimaiässä ja pääasiassa elokuva kertoo kai heidän avioliittopyrkimyksistään. Ja se muuten tässä hieman häiritseekin… elokuvan perusteella tuohon aikaan naisilla ei ollut mitään muuta hommaa, kuin koittaa päästä naimisiin.

Aika nopeasti katsellessakin käy ilmi, että tämä tulee olemaan sellainen elokuva, jossa ei oo juonta nimeksikään. Elokuvan aikana mietin sivuhahmoista monta kertaa, että kuka tuo nyt oli ja kenen serkku tämä nyt olikaan. Päähenkilöistä toki sentään pysyin kärryillä leffan aikana, mutta heidänkään nimiään en kyllä nyt just muista sitte ollenkaan. Näyttelijöistä en tunnistanut muita, kuin hänet, joka esitti Harry Potterissä Harryn ärsyttävää tätiä. Tässä hän sitten olikin aika hauska täti :D

Vaikka ei juonta paljoa ollutkaan, katsoin tämän kyllä ihan mielelläni kuitenkin. Maisemat oli ihanat ja eläimet oli söpöjä. Näyttelijöissäkään ei ollut mitään vikaa. Mitä nyt Eversti Brandon oli vähän tönkkö. Hänenhän kuuluukin olla, mutta jotenkin ei silti tuntunut oikealla tavalla tönköltä :D Puvustus oli mieleinen ja puhetyyli on aina niin kiva näissä tätä aikaa kuvaavissa hommeleissa. Oikein paljoa ei kuitenkaan jäänyt sanottavaa. Lopputulema on siis kai: Ihan kiva, mutta ei herättänyt suurempia tunteita.

Sannis

perjantai 20. marraskuuta 2026

Semmosta


Yöllä oli hipsutellut vähän lunta. Lämpötila on juuri ja juuri pakkasen puolella, joten kun päivä valkenee, taitaa lämmetä ja lumi on mitä luultavimmin pian vain muisto. Eilen tarvottiin Saimin kanssa aikamoisessa mutavellissä aamulenkillä. Tai ei nämä meidän rundit enää mitään aamulenkkejä oo, kun neiti ei jaksa oikein aikaisin. Ennemminkin aamupäivälenkkejä. Itellekin se sopii ihan hyvin lähteä vasta, kun vähän jo näkee eteensä. Tällä viikolla onkin ollut niin monta iltahukia, että on hyvin ehtinyt käppäilylle ensin. 

Töissä tällä hetkellä lista pitenee toisesta päästä nopeammin, kuin ehdin sitä toisesta päästä purkaa, mutta koitan pitää pään kylmänä. Helppoa se ei ole, eikä vähiten siksi, että syksyn migreeniputki ei edelleenkään ole katkennut. Välipäiviä on onneksi tullut, joten se antaa vähän armoa ja niinä päivinä saa hitusen voimia kerättyä kasaan. Estolääkkeen vaihtoasia etenee, mutta nämä on aina niin hitaita hommia, että vielä menee hetki ennen kuin päästään oikeasti näkemään, mihin näillä toimenpiteillä pääsee ja pääseekö mihinkään. Näiden hoitopolkujen hankaluus ja hoitomuutosten tulosten epävarmuus on aina yhtä vaikeaa ja raskasta. Lähes kaikki lääkkeet ja hoitovaihtoehdot tuntuu sellaisilta, etten haluaisi niitä. En halua syödä vaikeaan masennukseen määrättäviä ja miljoona mahdollista sivuvaikutusta tuovia lääkkeitä, en halua ottaa botuliinipistoksia (tai mitä nyt ovatkaan) enkä halua kokeilla joka jumalan kuukausi jotain eri juttua, joka saattaa tai ei saata auttaa. Plääh!

No joo, Black week ilmeisesti. Meillä ei oo töissä nyt enää hetkeen lähdetty tähän mukaan ja hyvä niin. En oo myöskään muualta nyt bongannut mitään sellaista tarjouksessa mitä tarvitsisin. Ainakaan vielä. Jos esim. Saimin ruoka sattuu tulemaan aleen, sitä ostan kyllä tottakai. Sitähän pitää ostaa muutenkin, niin miksi ei sitten alesta. En oikein jaksa Black fridayhyn liittyviä suuria kannanottoja. Osallistukoot ken tahtoo ja kuten tahtoo.

Semmosta. Ei mitään asiaa siis. Kunhan tässä nyt näpyttelen. Viikonloppuna on joulumarkkinat Vaasassa. Ei olla käyty moneen vuoteen ja mietin, pitäisikö sitä tällä kertaa lähteä jos tyttöjä hutsittaa. Mutta ei ehkä sitten jos sataa vettä :D Dinnerillä käydään ystävien kanssa joka tapauksessa ja Mister A:n kanssa ollaan varattu leffaliput uusimpaan Nälkäpeliin. Tänään soittelen vielä alkuillasta äänimaljat Kivihaassa naisten keskuksella ja sitä ennen on kymmenen duunijutskaa listalla, joten ei muuta kuin päivän hommiin mars!

Kivaa viikonloppua!
Sannis