Tylsää

Elämä on jotenkin..hmm.. kuinka sen nyt sanois.. erilaista nyt just. Mulla on vähän tylsää. Nytkin mietin, että menisinkö töihin vasta kahdeksitoista, koska mulla on tunteja reilusti eikä ihan älytöntä määrää duuneja tälle päivälle, mutta mitä hitsiä mä täällä kotona tekisin? Tytötkin lähtee kohta kouluun. Eli mietin sitte kuitenkin, että josko vaan lähtis duuniin aikaisemmin. Yleensä kehitän itelleni hommaa niin paljon, kuin vain ehdin tehdä, mutta nyt ei oo kuvia muokattavana ja pyykitkin on pesty. Whaat!?

Tämä alkuvuoden vallitseva tylsyys on ihan itseaiheutettua ja tarkoituksella haettua. Syksy oli niin raskas, että nyt on tietoisesti vähennetty kaikenlaista menemistä sinnesuntänne. Ollaan oltu enemmän kotona ja suunniteltu viikonlopuillekin vähemmän puuhaa. Säät on omalta osaltaan pitäneet huolen siitä, että ainakaan ulkoiluun ei oo ihan hirveitä aikoja uponnut :D En oo kuvannutkaan juuri ollenkaan. Aikaa on jäänyt sen verran, että oon ehtinyt jopa jo kolmena viikonloppuna putkeen sallille ja myös mister A on saanut vihdoin omista kavereista treeniseuraa. Kivaa!

Selaan koko ajan reissuja.. kotimaassa ja ulkomailla. Mutta kun en halua tuhlata rahaa. Haluaisin mister A:n kanssa Helsinkiin. Tai Lontooseen. Tai Riikaan. Tai Mallorcalle. Tai Roomaan. Sitten taas en halua mihinkään, koska en jaksa olla vieraassa paikassa. Sitten selaan taas reissuja. Kunnon tuuliviiri. On ollut aika hauskaa tässä seurata näitä omia puuhia ja mielen liikkeitä. Miten sitä voikin olla niin levoton ja kaivata kaikkea niiiiiin mahtavia elämyksiä ja sitten ihan jo seuraavassa hetkessä olla ihan tyytyväinen tähän tavalliseen olemiseen? Oon analysoinut osan somen syyksi. Kaipaan oikesti rauhallista olemista, mutta koska kaaaaaaikki muutkin on jossain maailman ihanissa paikoissa, pitää tietysti mun päästä kans. Paitsi ettei mua oikein huvita. Mutta ehkä vähän huvittais kuitenkin.

Mä olen kova suunnittelemaan kaikkea ja jotenkin hämää, kun ei oo yhtään mitään plänätty tulevalle vuodelle. Tuntuu, että jotain pitäis jo lyödä lukkoon. Toisaalta, on ihanaa ettei oo vielä mitään. Tytöt ei halua reissuun nyt just. Mini ainaskaan. Se on ihan hyvä. Hillitsee allekirjoittaneenkin hötkyilyä. Jaa muuten, onhan meillä helmikuulle pieni retki Naantaliin suunnitelmissa, jonne lähdetään tsiigaamaan Muumimaailman Taikatalvea, mutta ulkomaanreissuihin kumpikaan tytöistä ei hingu. Kymppivee haluaa kuulemma Kuusamoon, koska siellä oli kivaa. No allright.. se varmaan järjestyy jossain vaiheessa. Ehkä kesälomalla. Mutta miksi ihmeessä kotimaan lomat pitää olla niin kalliita?

Niin. Että on nyt ollut jotenkin muka enemmän aikaa. Ehdin viikonloppuna jopa siivota autoni sisältä ja sitä en tee kyllä ikinä. Paitsi ehkä joka toinen vuosi. Noloa, mutta totta :D

Että on nyt vähän tylsää. Ja se on jotenkin niin ihanaa.

Sannis

Poropiirakka

Tein joulunpyhinä poropiirakkaa. En oo koskaan aiemmin ostanut pororouhetta, mutta ystäväni ja bossini Kati siitä vinkkasi ja päätin kokeilla. Pussi oli tietysti hintava ja tuntui pieneltä, joten ostin pekonia kaveriksi. Kunnon nuuka :D Suolaa olis kyllä porossa ollut riittävästi ilman pekoniakin :) Rouhe olikin yllättävän riittoisaa, joten yhteen piirakkaan olis pussi riittänyt ihan loistavasti. Itse jaoin sen kahteen ja silti sain ihan hyvän määrän molempiin.

Hyvää kyllä oli. Kivaa vaihtelua kinkuille ja tonnikaloille. Teen harvoin suolaista piirakkaa, mutta kun teen, teen sen aina valmispohjaan. Ne on niin hyviä ja helppoja, että miksi vaivautua itse säätämään. Ruokakermapurkki, pari kananmunaa ja omavalintaiset täytteet. 200 astetta ja puolisen tuntia. Helppoa, ku seinän teko. Eiku heinän :)

Ruokakerma on muuten sellainen tuote, jota joskus ennen tyttöjen syntymää tuli käytettyä varmaan useita kertoja viikossa, kunnes mister A luki tuoteselosteen, kauhistui ja jätettiin koko tuote pois käytöstä. Vuosia meni ettei ostettu sitä ollenkaan. Nykyään nappaan sen kauppakärryyn muutaman kerran vuodessa just jos on piirakan tekoa tai joku kiusaus ruokalistalla. Vieläkin tulee aina semmonen semihuono omatunto. Ootteko koskaan verranneet kuohukerman ja ruokakerman tuoteselostetta? Aikamoista.

Alkuvuoden oon nyt mennyt ihan nollalinjalla herkkujen suhteen. Ei täällä toki mitään piirakoita oo leivottukaan, mutta kyllä muutama tiukka kahvipöytätilanne on ollut. Seuraavat isommat juhlat on kymppiveen ykstoistaveekemut helmikuulla. Saas nähdä tehdäänkö poropiirakkaa vai jotain muuta.

Kivaa perjantaita. Viikonloppu edessä. Ihanaa!

Sannis