Eilen oli se päivä, kun vuoden kova työ palkittiin ja tytöt pääsi lomalaitumille. Molempien todistus oli taas hyvää ja erinomaista täynnä ja ykstoistavee pokkasi vielä stipendinkin hyvästä koulumenestyksestä. Niin ylpeä saa kyllä olla näistä kahdesta taas, että huhhuh! Tekevät läksyt niin reippaasti, lähtevät ajoissa kouluun ja muistavat ite, kun on jotain erityistä muistettavaa.
Päivä oli lämmin, mutta ei liian kuuma ja tuntui aivan, kuin olis itekin päässyt lomille, kun käveltiin koululta kotiin. Todistusten jako on meillä aina jo kasilta aamulla eikä tänä vuonna saaneet vanhemmat mennä luokkaan ollenkaan, mutta lähdettiin kuitenkin tietysti saattamaan tyttöjä ja odotettiin pihalla kunnes hommat oli selvät.
Hyvin näkyi tyttöjen just omanlaiset luonteet, kun tulivat koulusta ulos. Ensin tuli tuleva tokaluokkalainen. Coolina kävellen. Ei paljoa puhunut, ojensi todistuksensa meille, eikä kuitenkaan millään voinut peittää tyytyväisyyttä ja hymyä, kun esitteli saamaansa tikkaria. Kysyin, mitäs meinaat nyt tehdä, niin vastaus oli: "Odotan Annua!" :D Ykstoistavee tuli täysillä juosten pitkät koivet onnenloikissa vilkkuen ja huusi jo puolesta matkasta: "Äiti, äiti! Mä sain stipendin!". Hetken siinä yhdessä pompittiin ennenkuin ehdittiin silmäillä todistus läpi.
Kesän ensimmäisen mansikkakakun tekaisi tuleva vitosluokkalainen ja se oli herkullista. Saatiin lomailla myös dinnerillä ja iltapalalla ruokahuollosta, kun ykstoistavee hoiti myös ne valmiiksi. Aika mahtavaa!! Mutsi eli mummu kävi yllärivisiitillä terassikaffilla ja mister A:n kanssa tehtiin kesähuoneprojektia eteenpäin. Tuleva tokaluokkalainen viiletti kamujen kanssa hyvän tovin ja illalla pään tyynyyn laittoi väsynyt tyttö.
En tiedä oonko koskaan ollut näin kiitollinen siitä, että kesälomat alkaa. Itellä on duunia vielä pari viikkoa, mutta myös mun osalta suuri rutistus ja kovaa stressiä aiheuttanut iso projekti on tällä viikolla tehty. Itku on meinannut tulla helpotuksesta jo useamman kerran. Vimpat pari viikkoa ennen lomaa on kyllä työntäyteisiä, mutta epäilen ja toivon, että henkisesti kuitenkin huomattavasti helpompia. Tänään lupasin viedä tytöt pikavisiitille kaupunkiin, että saavat valita jotain kivaa itselleen palkinnoksi koko vuoden uurastuksesta. Luulen, että kirjoittaja tarvitsee myös jotain... ämpärillisen Proseccoa esim. Tai sitten vaikka jotain uuteen kesähuoneeseen. :D
Kuinka teillä muilla sujuu? Joko lomat häämöttää?
Sannis