Himoshoppaaja

Aivan oon kuulkaa villiksi heittäytynyt ja jo toisen laukun itselleni tänä kesänä ostanut. Oon nyt siis tuhlannut yhteensä lähes 30€ laukkuihin parin kuukauden aikana. Ja vielä menin myös tuon laukun alla olevan puseron ostamaan. Hinta oli vähän reilu neljä euroa, Elloksen alesta. I know... kirjoittaja se kuulkaa osaa törsätä :D :D

Saapa nyt nähdä kauanko kolmentoista euron laukku kestää mun käytössä. En tiedä kuinka laadukasta tavaraa New Yorkerissa on, kun hinnat on niin edullisia. Kakstoistavee sieltä on aiemmin jotain shoppaillut, mutta ite en koskaan mitään. Niin kovasti tykästyin, että vähän enemmänkin olisin suostunut maksamaan. Täytyy koittaa käsitellä hellästi, että pysyisi ehjänä. Koska useimmiten oon helläkätinen. Eiku...

Ja kyllä mä niin toivoisin, että voisin vähän enemmänkin itseeni törsätä, että pääsisin hierojalle. Ja kampaajalle. Ja kosmetologille. Vaatetta en taida sen kummemmin tarvita. Ihme kyllä! Muutaman viime vuoden aikana oon vihdoin löytänyt itselleni aika kivoja perusvaatteita niin, että nykyään vaatekaapista useimmiten löytyy jotain about joka tilanteeseen. Housujen kanssa on vähän niin ja näin, mutta vielä ei oo tarvinnut lähteä ilman housuja, joten ihan hyvällä mallilla, hyvällä mallilla.

Tänä aamuna on vähän pasmat sekaisin, kun loppuviikon duunit heitti just häränpyllyä ja huominen vapaapäivä muuttui täydeksi duunipäiväksi. Olin suunnitellut meneväni tänään töiden jälkeen mökille yöksi, kun mini ja Saimi siellä niin viihtyy ja kakstoistavee on menossa kaverinsa luokse yökylään. Nyt mietin, kannattaako lähteä, kun huomenna pitääkin työmaalle. Mini kyllä taitaa pettyä jos hommat peruuntuu. Toki saattaa myös nauttia enemmän, kun saa olla itekseen mummun ja papan kanssa. Tytöt oli jo edellisen yön mökillä ja eilen, kun mentiin hakureissulle, saatiin mukaan vain kakstoistavee :)

Ehkäpä meen nyt kuitenkin, vaikka aikamoista ajelua on luvassa, kun duunipaikka on kodin ja mökin välimaastossa ja pitää ajaa sata kertaa sinne sun tänne, että saan kaikki lapset ja koirat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kirpparipöytääkin pitäis käydä vähän järkkäilemässä. On muuten ollut tosi hyvä myynti tällä kertaa, vaikka toisin ennustin helleheinäkuulle. Että eipä siinä mittään... bensaa koneeseen vaan, niin onhan tässä kuulkaa valoisia tunteja ajella. Kesä ja kaikki :)

Kivaa keskiviikkoa!

Sannis

Vimpat

Huomenta vaan ja mukavaa maanantaita! Uuteen viikkoon mennään taas. Tänään kakstoistavee lähtee extempore kepparikisoihin. Mini ja Saimi pääsee mumman luo kylälle hetkeksi. Mister A on lähtenyt duuniin jo kukonlaulun aikaan ja mä menen illaksi vähän jumppailemaan. Istun tässä nyt hetken ensin ja juon kahvini. Kesäviikonloppujen jälkeen oon usein maanantai-aamuna vähän pöllähtänyt. Talvella sitä jotenkin rauhoittuu sunnuntai-iltana ja "laskeutuu" jo arkimoodiin. Kesällä mennään tukka putkella iltaan asti ja aamulla on vasta aikaa miettiä, että mitäs sitä nyt pitikään tehdä :)

Tälle viikolle ei ole mitään erityisiä suunnitelmia. Tai toki sen verran on, että kakstoistaveen kauan ja hartaasti odottama kepparileiri on viikonloppuna. Kaverin vanhemmat kuskaa sinne perjantaina ja me haetaan sitten sunnuntaina. Likat lähtee Kuortaneelle asti ensimmäiselle yöleirille ikinä. Mini haluaa varmaan mökille. Siellä on nyt sen mielestä niin parasta. Mister A jatkaa kylppärihommia ja mullekin siinä projektissa taitaa olla töitä, koska voisin sutia saunasuojan paneleihin. Taidan tehdä sen huomenna aamusta ennen töitä, kun ei oo mitään kepparikisakuskauksia. Ehkä. Torstaina on lomautuspäivä, joten lyhyempi duuniviikko on vielä luvassa.

Heinäkuun viimeiset päivät on perinteisesti vähän ankeita. En oikein tiedä miksi. Johtuuko se siitä, että niin monet muut vielä lomailee ja tekee ihania juttuja? Vai siitä, että oon jo kyllästynyt kesään? Vai Tommin lähestyvistä synttäreitä? Tommia normaalisti veikkaan, koska aina näinä päivinä alkaa oma kroppakin tuntua jotenkin tosi ärsyttävältä ja liitän sen vahvasti Tommiin. Nyt ei oo kuitenkaan sitä fiilistä vielä tullut ja toivon, että pysyykin poissa. Eikä oikeesti kesäkään vielä kyllästytä. Koska aivan kivaahan tää on. 

Kivaa viikkoa!

Sannis

Mökkilife

Sunnuntai-aamu ja tosi kiva mökkipyrähdys takana. Mentiin perjantai-iltana ja tultiin kotiin eilen illalla. Mini jäi vielä mummun ja papan kanssa yöksi. Se jäis varmaan asumaan jos saisi :) Kakstoistavee tulee jo mielellään yhden yön jälkeen kotiin. Ite oisin voinut olla vielä toisen yön. Luulen, että Saimiakaan ei olisi haitannut ollenkaan, vaikka se parka nukahtikin jo mustikkapuskiin, kun oli niin väsynyt kaikesta mökkeilystä.

Tehtiin vähän pihaduuneja ja kerättiin mustikoita. Tytöt auttoi maalaushommissa ja kävivät myös uimassa, vaikkei ihan hellelukemiin päästy. Ite viihdyn mökillä paremmin, kun on tämmöset suomen peruskesälämpöasteet. Ei oo niin hitsin hiki koko ajan ja voi laittaa uunin päälle piirakkaa varten. Mini pelaili papan kanssa koronaa ja kakstoistaveen kanssa golf-peliä. Kakstoistaveella oli työn alla uusi keppihevonen. Mister A grillaili makkarat ja jelppi mua vähän pihahommissa.

Mökillä on niin parasta, kun ei tarvi katsoa kelloa ja puhelinkin on suurimman osan ajasta jossain laukun uumenissa sisällä. Luulen, että tälle kesälle on vielä mökkipuuhia luvassa paljonkin. Jos vain mummun ja papan hermo meitä kestää. Vielä kestää kuulemma :D

Sannis

Eniten

Se olis kuulkaa sitten taas perjantai. Eilinen ei ollut paras mahdollinen päivä. Keskiviikkona jo jouduin napata migreenilääkkeet pariinkin otteeseen ja vaikka eilen aamu näytti ihan hyvältä, paheni olo kuitenkin nopeasti. Käytiin tyttöjen kanssa kaupungilla, koska mini on jo pidempään tahtonut pyöräilyhanskat. Mini löysi hanskansa ja kakstoistaveekin osti jotain askartelutarviketta. Lounasta syötiin Vaasan uudessa juuri avatussa Mäkkärissä. Tytöt oli siis tyytyväisiä, kun saivat herkutella ja vähän törsätä todistuksesta saamiaan rahoja, mutta mutsilla maskin käyttö ei passannut just siihen kohtaan ollenkaan ja kotiin päästyä oli jo aikamoinen tuskanhiki.

Koitin siinä puuhastella vähän tavaroita paikoilleen ja kirpparikamoille hintoja, mutta aika hitaasti hommat eteni. Loppuviimein tuli itku niinkin oudosta jutusta, kuin siitä, että mini pudotti puisen leuanvetotangon lattialle. Olin jo muutenkin ihan äärirajoilla ja puukalikan lattialle putoamisen aiheuttama ääni säikäytti sekä sattui päähän ihan helevetisti ja jotenkin siinä tuli raja vastaan. Onneksi olin laittamassa tiskejä koneeseen, niin ehdin siinä samalla keräillä itseni ennen kuin mini suoriutui keittiöön. Kun mister A vihdoin pääsi kotiin duunista, marssin suoraa tietää makkariin ja vedin oven kiinni. 

Tiedättekö kuulkaa, että eniten vituttaa kyllä migreeni.

Sannis

P.S. Tuon kukan mutsi osti mulle ja se on ihana! Paikallisen kirpparin pihassa oli upeita amppelikukkia vitosella tsipale. Ihan uskomaton hinta! 

Ystävät

Yksi syy miksi halusin koiran, oli se, että mua vähän vaivasi minin välinpitämätön suhtautuminen eläimiin. Mini selvästi vähän arasteli ja pelkäsikin eläimiä eikä siksi mennyt mielellään niiden lähelle. Mulle oli tärkeää, että mini oppii tykkäämään eläimistä, koska koen, että eläinten kanssa puuhastelu opettaa tunnetaitoja, empatiakykyä ja tottakai myös vastuuta. Halusin myös ehdottomasti, että molemmat meidän lapset osaa kunnioittaa eläimiä. 

Saimi on ollut meillä nyt viisi kuukautta. Kuinka on minin käynyt?

Ministä on kuoriutunut esiin aivan uusi puoli. Normaalisti typy ei paljon lepertele ja tai tunteista juttele, mutta voi morjens... Saimille mini puhuu äänellä, jollaista en tiennyt olevan olemassakaan. "Saimi rakas, väistäpä nyt vähän kun Aamun pitää mennä tästä ohi" ja "Saimi pieni kulta, odotapas nyt hetki niin Aamu laittaa sulle vettä". Välillä mua aivan naurattaa, kun kuuntelen ja mietin, että tartteeko sitä nyt ihan noin paljon lässyttää :D Kaikki se mitä toivoin, ja paljon enemmänkin, on herännyt minissä jo ensimmäisten kuukausien aikana. Yhtäkkiä se selaa netistä koirien kuvia ja siinä missä ennen ei kiinnittänyt ohikulkeviin koiriin minkäänlaista huomiota, osoittaa se nyt jokaista huikaten: "Kato, kuinka söpö!".

Minin on välillä vaikea näyttää tunteitaan meille ihmisille, mutta koiraa on ehkä helpompi halata ja sille on helpompi sanoa "rakas". Yhtään ei enää mini arastele, vaikka välillä on vielä pentuhampaat terävät. Itku on toki tullut muutaman kerran, kun hampaat on leikissä osuneet väärään paikkaan tai kynnet tehneet uidessa jälkiä hartioihin, mutta nuo kerrat ei oo saaneet miniä araksi tai millään lailla väistelemään Saimia. Yhdessä ne leikkii ja hääräilee ja nopsasti myös mini ilmoittaa jos esim. Saimin turkkiin on takertunut jotain, jota voisi vähänkään punkiksi luulla.

Saimi on kuulemma minin kaikista paras kaveri.

<3

Sannis 

Vaasa by night

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Mun viikonloppu alkoi eilen tosi kivasti. Aamulla heti olin jotenkin superonnellinen vähän viilentyneestä säästä ja siitä, että ilma oli niin paljon raikkaampi. Pakattiin kimpsut ja kampsut ja ajeltiin mökille. Poimin ensimmäiset mustikat tyttöjen puuhaillessa mummun ja papan kanssa. Saimi nautti olostaan, söi hulluna mustikoita, ravasi täysillä ympäriinsä ja kävi uimassa ainakin kymmenen kertaa.

Tytöt jäi extempore mökille yöksi ja me ajeltiin Saimin kanssa illaksi kotiin. Mister A:kin kotiutui töistä ja suunnattiin kavereiden kanssa kaupungille. Kovin pitkän kaavan kautta ei iltamenoja vietelty, mutta syötiin tosi hyvät pizzat ja käytiin katselemassa maisemia kaupungin korkeimmalla terassilla. Oli jotenkin tosi kiva, että porukkaa oli liikkeellä. Keskustaan oli tullut uusia kesäterasseja ja pieniä streetfood-paikkoja. Puoli kymmenen paikkeilla alkoi mua väsyttää jo ihan kunnolla, koska olin herännyt aamulla neljältä. Se sopi muillekin kotiinlähtöajaksi, joten otettiin nokka kohti kotia.

Tänä aamuna mister A on lähtenyt töihin ja Saimi huilaa eilistä mökkipäivää. Mulla on toinen pyykkikoneellinen pyykkiä jo pyörimässä. Taidan pikkuhiljaa alkaa pakkailla tytöille vaihtovaatteita ja suuntaan kohti mökkiä, kun pyykit on ripustettu. Eilen taas sanoin, etten kyllä tänä vuonna poimi yhtään mustikoita, mutta jotenkin ne kuitenkin mua kutsuu :D

Sannis

Rokote

Eka työviikko on yhtä päivää vaille taputeltu. Neljä päivää on kyllä aika passeli. Viides on lomautuspäivä. Aika rauhallista on työmaalla ollut, mutta ei onneksi oo tarvinnut ihan yksin jumppailla. Asiakkaita on selkeästi vähemmän ja asiakaspalvelussakin on aika rauhallista. Ollaan suunniteltu uusia tunteja ja mietitty tulevia kampiksia. Ensi viikolle haluaisin vielä kaksi uutta tuntia, joten vähän kiirettä meinaa rauhallisuudesta huolimatta pukata. Saa nähdä, ehdinkö saada tunnit valmiiksi.

Tällä viikolla kävin ottamassa koronarokotuksen. En millään olisi sitä halunnut ja olin tosi resseissä edellisenä iltana sekä rokotuspäivän aamuna. Mister A päätyi vihdoin ottamaan rokotuksen, samoin duunikamut on jo rokotettu suurin osa ja jotenkin vaan koin, että en minäkään voi sitä jättää ottamatta. Mutta silti ahdisti. Ja ahdistaa vieläkin. Mister A ja kakstoistavee sai aikanaan sikainfluenssapiikin ja vaikka meille ei siitä mitään sivuvaikutuksia tullutkaan, niin kyllä sen jälkeen on todellakin mietityttänyt, mitä sitä antaa lapsiinsa ja itseensä pistää. Koronaakaan en halua tietenkään. Ja taidan ylipainon vuoksi kuulua riskiryhmäänkin, mutta silti... Kunpa ei tarvisi tämmösiä päätöksiä tehdä. Odottelen tässä nyt veritulppaa ja mietin, että pitäiskö muuttaa tietokoneesta sormenjälkitunniste salasanaan, niin mister A pääsee mun koneelle jos on tarve.

Yhtenä iltana lähdettiin vielä illalla töiden jälkeen kaupungille. Käveltiin rannassa ja Saimi pääsi vähän kastautumaan. Saimilla on turkki kasvanut ja sen myötä toinen silmä taas hävinnyt. Meillä asuu siis jälleen yksisilmäinen perro :D Taitaa olla kohta taas trimmauksen aika. Saimi oli ihmeissään, kun tytöt kokeili sähköskootteja ensimmäistä kertaa. Tuntuu, että kesähommat tyssää, kun työt alkaa, mutta kyllähän sitä voi vaikka mitä pieniä kivoja juttuja puuhailla. Nyt ilta-aurinko oli jotenkin aivan yli ihana ja viihdyttiin ulkona hyvä tovi, vaikka oli jo vähän turhan myöhä. 

Mukavaa loppuviikkoa!

Sannis 

Sää

Hyi hitto, mikä sää! Kirjoitin tossa jossain aiemmassa postauksessa, että ei oo kuumuus vielä tänä kesänä ahdistanut, mutta tänään sanoin aivan ääneen "YÄK!", kun menin ovesta aamulla Saimin kanssa pihalle. Kuumuus menee jos on kuivaa, mutta eilen ja tänään aamulla satoi kovaa. Saunalämpötila yhdistettynä tähän järjettömään kosteuteen on jotain mikä ei vaan sovi mun fysiikalle. Vaatteet liimaantuu ihoon ihan heti, ilma on ällöttävän nihkeä ja tunkkainen, pyykit ei kuivu ja kaikki on ihan pyllystä. YÄK!

Kylppärirempassa sää on aiheuttanut haasteita, koska kaikki kuivuu hitaammin. Lattiavalu ja laastit on ottaneet huomattavasti pidemmän ajan, kuin normaalisti, mutta nyt on kuitenkin kylppäristä päästy saunan puolelle lattiahommiin. Saa nähdä koska pystyy saumata ja kauanko saumalaasti kestää kuivua. Onneksi ei oo aikatauluja tai kiire, mutta ei toki haittais saada hommia pakettiin.

Toivotaan, että huomenna kosteutta olis vähän vähemmän. Mun puolesta voisi myös vähän viilentyä, että pääsisi Saimin kanssa kävelylle. Nyt kun uimavedetkin alkaa olla huonommassa kunnossa, on viilennyskonstit aika vähissä. Ehkä jumppaankin löytäis porukka herkemmin jos ei olisi niin kuuma. Saa nähdä, saanko jumppailla itekseni huomenna vai eksyykö paikalle joku muukin :)

Sannis

Kesäloma

Alkaa olla aika paketoida vuoden 2021 kesäloma. Tämä ja huominen päivä vielä lomaillaan ja sen jälkeen palaan takaisin töihin. Tämän vuoden kesäloma tuntuu tehneen tehtävänsä. Mieli on aika rauhallinen eikä mun oo tarvinnut hötkyillä niin kamalasti joka suuntaan. Hommaa on toki ollut paljonkin, remonttihommat jatkuu edelleen ja jossain vaiheessa meinasi vähän stressinpoikanen iskeä, mutta nyt on hyvä. Tuntuu, että voisin jatkaa lomaa vielä ihan hyvin, mutta myöskään ei ahdista töihin paluu. Vähän semmonen "kaikki käy" - moodi ja se tuntuu nyt erittäin hyvältä.

Luulen, että Saimin olemassa olo on vähän rauhoittanut mun olemista siinä mielessä, että mahdollisuudet on vähän vähentyneet. Nyt ei voida niin paljoa viuhtoa sinne ja tänne ja luulen, että se tekee mulle ihan hyvää. Välillä sitä aina ajautuu kuvittelemaan, että koko ajan pitäisi olla niin suuria elämyksiä ja kaikki pitäis olla niin upeaa ja mahtavaa. Some tekee tota mulle vähän salakavalasti. Vaikka kuvittelen, että oon aika järkevä ja realistinen somekäyttäjä, niin kyllä siellä vain omat kommervenkkinsä piilee ja varsinkin loma-aikoina muiden kuvat on niin huikeita.

Perinteisesti kesälomalla alkaa kirjoittajaa kolmannella viikolla ahdistaa. Hetken aikaa oon aina ihan kypsänä tiskaamiseen, pyykkäämiseen ja kaikkiin, jotka meillä asuu. Tällä kertaa toi setti jäi pois ja luulen, että se johtuu siitä, että oon koko loman ajan ottanut siellä täällä pieniä hetkiä aikaa itselle. Oon käynyt treenaamassa pari kertaa viikossa ja oon käynyt useamman kerran lounaalla ystävien kanssa. Joko mister A on ollut kotona tai tytöt pärjää tottakai hetken myös yksin... taitavat nauttia vaan, kun vähän aikaa saa rauhassa lojua puhelinta tuijottamassa. 

Pari päiväreissua on mahtunut kesälomaan ja muuten ollaan tehty kivoja juttuja tässä lähempänä kotia. Lämmin on ollut koko ajan ja aika monta kertaa onkin meidän retket suuntautuneet uimapaikoille. Tänä kesänä kakstoistavee on jäänyt jo välillä lyhyemmiltä reissuilta kotiin. Oon koittanut tasapainoilla mukaan ottamisen ja kotiin jättämisen välillä niin, että typy saisi vähän omaa aikaa, mutta ei tuntuisi siltä, että jää ulkopuolelle. Minin kanssa ollaan kaksistaan hoideltu kirpparipöytään tavaroita ja eilen kurvattiin kahdestaan myös uimaan. Kakstoistaveen kanssa tehtiin se shoppailureissu ja ehkä keksitään vielä jotain muutakin kivaa kaksistaan.

Tänään sää näyttää pilviseltä ja jostain kuulin, että on luvattu sateista viikonloppua. Sekin sopii ihan hyvin. Tänään olis toki livemusaa tässä meidän lähellä ja jotenkin vähän huvittaisi lähteä. En oo mister A:lle maininnut mitään, mutta luulen, että se kyllä lähtisi mukaan. Ehkä odotellaan, mihin sää kehittyy. Ihan ekana lähden Saimin kanssa kävelylle, herätän tytöt ja käyn salilla. 

Mukavaa lauantaita!

Sannis

Kalajoki go-go

Eilen ajeltiin tyttöjen kanssa Kalajoelle. Mister A joutui lähteä töihin, mutta me pakattiin rantakassit autoon ja kurvattiin kamuja moikkaamaan. Kaksi ja puoli tuntia autossa meni aika nopsasti ja oltiin perillä ennen puoltapäivää. Joka kerta, kun käydään Kalajoella, yllätyn siitä kuinka lähellä se onkaan ja aina mietin, miksi ei käydä useammin.

Rannalla tuuli aivan hitosti ja hiekka lensi hulluna. Vähän jouduttiin etsiä sopivaa paikkaa, mutta löydettiin kyllä. Liian kuuma ei tullut tuulen takia ja viihdyttiinkin ihan hyvä tovi. Vähän salakavalasti aurinko poltteli ja itelläkin oli pari kohtaa selässä ja käsissä illalla vähän kärähtänyt, vaikka niin varovainen oon koittanut koko kesän auringon suhteen olla. 

Rannalta käveltiin vielä takaisin kamujen mökille ja saatiin olla täysihoidossa, kun tortillat, lätyt ja kahvit ilmaantui pöytään tosta noin vaan. Mökin terassilla ei ollut yhtään liian kuuma ja jotenkin oli ihan täydellinen kesäfiilis. Viihdyttiin iltaan asti ja vähän ennen iltakasia lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Nollan pysähdyksen taktiikalla mentiin ja ihan vähän kymmenen jälkeen oltiin kotipihassa.

Superkiva retki. Päiväreissut on niin parasta!

Sannis

Tilanne nyt

Istun tässä aamukahvilla terassilla. Nyt ei näy hyttysiä. Kuvien kimppu, tyttöjen keräämä on jo kuihtunut ja pesuvadissa olevat mutsin istuttamat asterit on jo paljon isompia. Eivät kuitenkaan kuki vielä. Mökillä oli jo mustikoita tulossa hyvää vauhtia. Isäpuoli muisti, että viime kesänä poimittiin ensimmäiset mustikat heti heinäkuun puolivälin jälkeen.

Ensimmäistä kertaa meidän mustikat riittikin koko vuodeksi. Reilu 30 litraa pakastin ja muutama pussukka on vielä jäljellä. Saman verran pitäisi siis urakoida tänäkin vuonna. Mansikoita ostin pari laatikkoa. Enempää en raaski. On ne niin hitsin kalliita. Mini toki söis varmaan viisi laatikollista. Ja enemmänkin.

Tänään näyttää sää harmaalta. Eilen illalla saatiin jo vähän sadetta. Ihan tervetullutta näin pitkän kuuman jakson jälkeen. Aion tänään lähteä sisätreeneihin. Takana on useampi välipäivä. Salitreeni ei oikein innosta, mutta meen nyt kuitenkin. Haluaisin jumppaan, mutta koitan lomalla keskittyä vähän muuhun. Oon liikkunut turhan vähän viime viikkoina. Huonosti on päässyt Saiminkaan kanssa kävelylle kuumuuden takia. 

Meillä on edelleen kaaos. Sisällä, terassilla ja takapihalla. Joka paikassa on remonttiin liittyvää tavaraa tai jotain sen tieltä pois siirrettyä. Terassin orvokit on aikansa eläneet ja rehottaa siihen malliin, että taidan heittää ne tänään mäkeen. Täällä kaaoksessa ne ei kyllä tuo enää mitään lisäarvoa.

Kylppärissä ja saunassa on lattialämmityskaapeli paikoillaan ja lattia valettu. Kosteussulku on levitetty ja nyt se pitää kuivaa. Vähän hitaammin tuntuu nyt kuivuvan, kun on niin kosteaa. Seuraavaksi kai sitten laattoja lattiaan. Nyt alkaa tuntua siltä, ettei haittais ollenkaan, vaikka remontti olisi jo valmis. Ärsyttää pomppia kodinhoitohuoneeseen koiraportin yli, joka on asennettu siksi että ovi saa olla auki, mutta Saimi ei pääse tassuttelemaan keskelle remonttia. Ärsyttää ripustaa vaatteita kuivumaan väliaikaiseen pyykkitelineeseen, joka on aina tiellä. Ärsyttää viedä puhtaita pyykkejä kaappeihin, joita ei saa kunnolla auki, koska tiellä on jotain remonttiromua. Ärsyttää, kun joka nurkka on täynnä tavaraa. 

Ihanaa on se, että kylppäristä tulee nyt siisti. Ja superihanaa on myös se, että nyt fiksataan superahdas kodinhoitohuone vähän toimivammaksi. Siirretään pesukoneen ja kuivurin paikkaa ja koitetaan muutenkin miettiä, miten saatais vähän järkeistettyä toimintoja. Mun ja mister A:n vaatesäilytys on muutama vuosi sitten siirtynyt kodinhoitohuoneeseen ja koska alunperin se ei oo ollut suunnitelmana, ei systeemi oo ollut ihan paras mahdollinen. Koitetaan nyt jollain tavalla saada enemmän kaappitilaa vaatteille. Heti kun kylppäri ja sauna on ready, aletaan miettiä kodinhoitohuonetta.

Kivaa keskiviikkoa!

Sannis

Helle

Tuntuu, että kesää on kestänyt jo vaikka kuinka kauan ja nyt on kuitenkin vasta heinäkuun 4. Kesäkuulle saatiin monta lämmintä päivää ja helteet on kuulemma luvattu jatkuvan. Pidempään lukeneet tietää, että pitkään jatkuva helle ei oo kirjoittajan juttu. Tänä kesänä oon kuitenkin pärjännyt ihan hyvin tähän asti eikä tunnu siltä, että onpa ollut kuuma jo kauan.

Ilmalämpöpumppu viilentää kotona hyvin ja oon vihdoin ymmärtänyt, että on ihan ookoo ja järkevääkin hakeutua varjoon. Oon myös ollut useampana päivänä kaikista kuumimman ajan sisällä. En tiedä miksi oon aina ennen ajatellut, että kyllä sitä pitää koittaa olla auringossa... ja sitten ressannut, että tästähän saa migreenin ja ihosyövän. Miksi siellä muka tarvis olla jos se ei tunnut mukavalta? Kyllä sitä väriä saa kasvoille ja käsiin muutenkin ja jalkoihin se pitää mulla joka tapauksessa laittaa purkista :)

Lämpö on ihanaa siinä mielessä, että lapset pääsee uimaan ja rannalle ja siinä mielessä toivonkin, että helteet jatkuu vielä hetken. Mister A palaa toki töihin jo ensi viikoksi, joten ei taida työolot olla niin mukavat jos lämpöä on 30 astetta. Retket on kyllä myös poissuljettu meillä hellelukemissa. Tai siis...kaikenlaiset muut, kuin ranta- ja uintiretket. Ainakin Tropiclandiareissu on meillä vielä tältä kesältä tekemättä ja muutama maauimala tässä lähistöllä testaamatta, joten olis tässä meillekin puuhaa, vaikka mittari näyttää hellettä.

Vähän murehdin, kuinka mister A sai huilattua, kun loma loppuu remonttiin, mutta kyllä se ite meinas, että tää on ihan hyvä näin. Vihdoin sillä on työpaikka, johon palaa mielellään loman jälkeen ja loman loppuminen onkin tänä vuonna helpompaa. Tytöt on olleet nyt pari yötä mökillä, joten siinä mielessä tämä viikonloppu on ollut meillä rauhallisempi. Perjantaina käytiin syömässä kesäravintolassa Åminnessa ja eilen ajeltiin puolisen tunnin matkan päähän Nabbenille kuuntelemaan live-musaa, koska kamu oli esiintymässä. 

Kirjoittajan loma jatkuu vielä viikon. Tyttöjen oma pidempään. Vähän säiden mukaan mennään seuraavatkin päivät. Ja Saimin ehdoilla tietysti. Ystävät on Kalajoella ja sinne mietin jos täräytettäis tyttöjen kanssa joku päivä. Mietin jos jaksaisin ajaa samana päivänä edestakaisin. Mister A on pitkän päivän duunissa, kun matkoihinkin menee aikaa, joten Saimille tarvii hälyttää hetkeksi hoitaja jos lähdetään, mutta eiköhän sekin järjestyisi. Saa nähdä.

Aivan hyvillä fiiliksillä mennään vimppaan viikkoon. Loma on nyt tehnyt tehtävänsä, vaikka alussa meinasi vähän stressitasot olla koholla. Seuraavat parikin ruutua oirebingossa on toki jo rastitettu, mutta mennään näillä mitä on annettu ja hoidetaan kaikki alta pois. Vaiva (tai kaksi) kerrallaan vaan hei. Luulen, että ensi viikon jälkeen minäkin palaan ihan hyvillä mielin töihin. Iisisti vaan ja omissa rajoissa, niin eikö tästä taas hyvä tuu.

Terkuin,

Sannis 

Shopping

Tällä viikolla käytiin kakstoistaveen kanssa kaupungilla. Oon nykyään tosi huono shoppailemaan yhtään mitään ja useimmiten tilaan netistä jos jotain tarvin, koska en vaan jaksa lähteä kaupungille pyörimään.  Oon aina ihmetellyt sitä, kuinka jengi lähtee shoppailemaan. Toki saattais mullakin olla enemmän vaateshoppailuintoa jos käyttäisin kokoa M. Tai edes L. Kesälomalla on kuitenkin perinteenä tehdä edes yksi pieni reissu keskustaan ja joka kerta on yhtä ihanaa löytää jotain pientä uutta kivaa.

Tällä kertaa löysin itselleni supermakeat aurinkolasit ja kivan laukun. Aurinkolaseissa tarvitsen oikeasti vahvuudet ja useimmiten käytän vain niitä omia yksiä ja samoja laseja. Nyt oli kuitenkin pakko saada vähän vaihtelua. Kyllä noita hetken aikaa pystyy käyttää vaikka kaupungilla tai rannalla. Eilen koitin auton ratissa, mutta se ei ollut oikein hyvä vaihtoehto :D

Laukku oli Glitterin alessa. Oon jo jonkin aikaa kaivannut laukkua, johon mahtuu kamera. Tuohon veskaan mahtuu kamera pienemmän matkaobjektiivin kanssa ja lisäksi vielä kukkarot, migreenilääkkeet ja käsidesit. Aika kiva tuo retrovihreä väri. Aika paljon tuntuu nyt olevan vihreää joka paikassa. Joskus vannoin, että vihreää nyt en ainakaan halua mihinkään.

Kakstoistaveellä oli asioita Tigeriin, joten käytiin myös siellä. Kassalla ladottiin ostokset tiskille ja mukana oli myös värikäs kangaskassi. Kysyin, tiesikö typy, että kassi on varmaankin nyt Pride-kuukautta varten. Tiesi kuulemma. Okei. Kysyin, miksi typy halusi sen ostaa...siksikö, että halusi osoittaa tukensa. Vastaus oli yksinkertainen: "Jep!".

Mulle tule yhtäkkiä ihan hullu tunteiden aalto ja meinasin alkaa itkemään maskini takana. Ei olla puhuttu nyt Pridesta mitään, joten tuli ihan yllärinä, että typy on niin kartalla ja tietää mitä maailmassa tapahtuu. Tottakai ollaan erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta puhuttu koko tyttöjen elämän ajan ja oon yrittänyt muistutella siitä, että kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja muistaa aina, että jokainen meistä on erilainen. Jotenkin tuntui ihan hemmetin hyvältä, että mun puheet on menneet perille. 

Vielä erityisen hyvältä tuntui se, että kakstoistavee ihan ite mulle mitään puhumatta löysi kassin, toi sen kassalle ja maksoi omilla rahoillaan. Siinä tilanteessa minä en siis millään lailla vaikuttanut asiaan, vaan koko homma oli ihan typyn oma. Mun mutsisydän melkein halkesi ylpeydestä ja vieläkin vähän itkettää kun asia tulee mieleen. Yes!!

Kivaa tätä päivää! Peace & love!

Sannis