Ystäviä ja höpöttelyä

Viikonloppu oli vauhdikas. Perjantai oli vapaapäivä ja lauantai työpäivä. Perjantaina kävin lounaalla ystävien kanssa ja sen jälkeen kampaajalla. Viimeisestä kampaajakerrasta on vierähtänyt yhtäkkiä vuosi. Näköjään jo perinne, että kesälomarahoista raaskii laittaa omatkin hiukset kuntoon :D Iltapäivän hengailin tyttöjen kanssa ja illalla käytiin vielä kävelyllä ystävän ja Saimin kanssa.

Lauantaina lähdettiin molemmat mister A:n kanssa töihin ja tytöt jäi Saimin kanssa kotiin. Töissä oli kiva, vauhdikas päivä. Naisten keskuksella järkättiin Bodybalance 100-juhlaohjelma ja samassa rakennuksessa oleva RTV järjesti kesäpäivän, jossa oltiin myös mukana.

Iltapäivästä saatiin ystäväperhe kylään. Grillailtiin ja istuskeltiin ulkona useampi tunti. Aurinko paistoi, mutta sää oli kyllä aikamoisen viileä. Sai siinä hakea jo villasukkia jalkaan kovastikin, kun päivä kääntyi iltaan. Miehet käväisi lasten kanssa läheisessä skeittipuistossa ja me mutsit saatiin juoruta rauhassa. Loppuviimein mini sai vielä yökyläkaverinkin. Taisivat tytöt olla viimeisenä vielä hereillä kikattelemassa minin huoneessa, kun meillä muilla jo uni voitti.

Sunnuntaina siistin vähän kodinhoitohuoneeseen kerääntynyttä pyykkikuormaa ja käytiin mummun luona. Mun mummuni on pitkästi päälle yhdeksänkymmentä ja asustelee vieläkin itekseen. Vähän alkaa meno olla horjuvaa, mutta vielä keittelee kahvit ja oli pessyt ikkunoitakin. Faija sekä mun setäni oli myös lähteneet kaffille, joten samalla vaihdettiin kaikkien kuulumiset.

Sunnuntainakin saatiin ystäviä kylään. Syötiin iltapalaksi tonnikalapiirakat ja pannarit ja käytiin läpi päivän polttavat jutut. Viime aikoina kaveritreffejä on ollut vähemmän, joten oli kyllä kiva, että viikonloppu oli täynnä ihmisiä ja höpöttelyä.  Yöt sain nukuttua ihan ookoo hyvin, joten eiköhän sitä lepoakin tullut jonkin verran, vaikka paljon hommaa olikin.

Tänään alkava viimeinen kouluviikko on perinteisesti vähän hässäkkää. On erilaisia aikatauluja ja on kaikenlaista extraa. Mister A heittää tänään Minin kaverin synttäreille ja minä haen illalla jumpan jälkeen. Huomenna kirjoittaja pääsee vähän paremmalle dinnerille, koska töissä on aihetta juhlaan. Keskiviikkona on Minillä kampaaja ja torstaina kevätjuhla. Mister A hoitaa tällä kertaa kevätjuhlan, koska se menee päällekäin jumpan kanssa, johon ei löydy tuuraajaa. Neljätoistaveellä on hammaslääkäri tiistaina ja ties mitä spesiaalihommia koulussa. Pyysin tänään selvittämään vähän tarkennusta aikatauluihin, että tiedetään missä pitää olla ja mihin aikaan. Ratsastamaan aikovat kaverinsa kanssa ilmeisesti torstaina. Perjantaina on sitten neljätoistaveen ja mummun salipäivä. 

Kirjoittajalla on perjantai jo vapaapäivä. Neljä työpäivää siis tälle viikolle ja aika paljon on vielä hommaa ennen kesälomaa. Neljätoistavee on lähtenyt kouluun ja mister A töihin. Mini vielä nukkua posottaa, koska menee maanantaisin kymmeneksi. Me taidetaan nyt lähteä Saimin kanssa kävelylle ja laitetaan jumppamusat luureihin. Takana on pieni jumppatauko ja illalla on luvassa uusi Kiinteytys-tunti.

Kuvat ei ole tältä viikonlopulta, vaikka eilen pikkupiirakoita paistelinkin. Nämä näpsyt on otettu kuun alkupuolella, kun isäpuoleni oli ostanut leivokset äitienpäivän kunniaksi jo vähän etukäteen. Menneeltä viikonlopulta taisi jäädä kuvasaldo nollaan taas. Pitääpä vähän skarpata :D

Mukavaa viikkoa!

Sannis

Reittisuunnitelmia

Edellisessä postauksessa tiistaina povasin sadepäivää. Sitä ei kuitenkaan tullut, vaan saatiin aurinkoa. Nyt kello on 6.16 torstaiaamuna ja tänäänkin näyttää sateiselta. Saa nähdä kuinka käy, kun päivä valkenee. Heräsin taas kolmen jälkeen miettimään työasioita. Sitä en ymmärrä, että miksi ihmeessä. Ei oo syytä stressata, mutta joku tässä nyt saa heräilemään keskellä yötä turhan usein nykyään. Muutenhan tämä menis.. onhan mulla tässä koneella kaikenlaista hommaa, mutta kun neljän tunnin yöunien jälkeen tulee aina migreeni ja sehän pilaa sitten kaikki.

Eilen hoksattiin, että lomahan alkaa jo vähän reilun viikon päästä. Taitaisi olla aika tehdä vähän jonkinlaista alustavaa reittisuunnitelmaa ensimmäiselle lähdölle. Vähän himmentää lähtöintoa se, että neljätoistavee oli aika nihkeänä, kun asiaa eilen mietittiin. Ite lähtö ei kuulemma haittaa, mutta se, että matkassa pitäisi olla melkein viikko.. se on kuulemma ärsyttävää. Koitin siinä nyt sitten sanoa, että ei tää oo mikään etelänreissu, josta pääsee kotiin vain sovitulla lennolla. Mehän voidaan ajella kotiin päin heti, kun alkaa siltä tuntua. Vähän itse asiassa itseäkin mietityttää kuinka meidän käy. Tytöt ei nimittäin tällä hetkellä juurikaan tule toimeen keskenään. Meillä on aina ennen tapeltu hyvin vähän, mutta nyt ärsyttää joka ikinen asia mitä toinen tekee tai sanoo.

Kymppivee haluaa Tykkimäelle ja neljätoistavee haluaa kiipeilypuistoon. Näyttäis Tykkimäellä olevan huvipuistohommien lisäksi myös jotain seikkailupuiston tyyppistä. Koirankin saisi ottaa joukkoon. Ollaan tässä nyt arvottu lähdetäänkö Kouvolan suuntaan vai pääkaupunkiseudulle moikkaamaan kamuja, mutta kyllä se nyt taitaa vaakakuppi Kouvolaan kääntyä. Vähän huonosti tuntuu olevan leirintämahiksia lähempänä pääkaupunkiseutua. Sinne on ehkä paras lähteä jollain muulla konstilla sitten myöhemmin. 

Vielä en oo päässyt aloittamaan terassiaamukahveja. Aika kylmää on vielä aamuisin ollut. Ja mulla on myös nykyään aina semmonen pikkukaveri tuolla terassilla, joka täräjää vieressä pallon kanssa kaiken aikaa. Että en tiedä, kuinka rauhassa sitä kahvia saisi hörpppiä. Toki kaveri on myös aamu-unista sorttia, joten saattaa olla, että aikaisin aamulla ei leikkijöitä näkyisikään. Aina muulloin olis kyllä takapihalle hinkumassa ja koko ajan on kaikki tyynytkin tassunjäljissä :)

Sannis  

Kesä

Viikonloppuna alkoi tuntua siltä, että kesä on täällä. Mini tahtoi mummun luo ja lähtikin sinne jo perjantaina. Neljätoistavee meni perässä lauantaina. Kävivät leffassa ja skeittipuistossa. Taidenäyttelyssäkin ilmeisesti. Lopuksi pesivät mummulle ikkunoita ja nettosivat vähän kesärahaa. Tytöt on olleet kyllä reippaita viime aikoina ja tienanneet itsellensä kivasti taskurahoja. Kerran viikossa ollaan käyty tekemässä neljätoistaveen lehtienjakohommat ja mummakin on saanut ihan uusia linnunpönttöjä. Neljätoistavee haki ensimmäistä kertaa jo kesätöihinkin, mutta vielä ei oo vastausta kuulunut.

Me käytiin mister A:n kanssa kahdestaan lunchilla kaupungissa sekä lauantaina, että sunnuntaina. Hengailtiin kotona ja tehtiin lenkki Mansikkasaaressa. Punkit ja käärmeet on tänä(kin) keväänä ahdistaneet kirjoittajaa. Molempia on jo nähty enemmän kuin olis tarve ja nytkin Mansikkasaaresta kotiuduttaessa saatiin ensimmäisena alkaa punkinpoisto-operaatioon. Punkkikarkoite on Saimille annettu, mutta kestää hetken, että täysi teho on päällä.

Sunnuntaina päätettiin, että on aika leikata Saimille kesäturkki. Loma ja ensimmäinen vaunureissu on lähellä ja nyt oli sopiva päivä ilman suunnitelmia. Homma vaatii kuitenkin aina muutaman tunnin. Saatiin urakka valmiiksi ja nyt on Saimin varmasti kivempi matkustaa autossa ja muutenkin olla lämpiminä päivinä. Trimmaustulos on joka kerta edellistä parempi. Näköjään siinäkin hommassa tekemällä oppii. Nyt oli ensimmäinen kerta ettei oo tarvinnut leikellä haituvia jälkikäteen. Oikein pitkäksi ei turkki tällä kertaa ehtinyt, mutta oli ihan hyvä aika kuitenkin jo trimmata. Pitääpä napata kuva joku päivä uudesta lookista :)

Ostin terassin kattamattomalle puolelle aurinkovarjon muutama viikko sitten. Edullisimman minkä löysin. Varmaan minkäänlaista tuulenhenkäystä se ei kestä, mutta se on just sopivan kevyt, että saan siirrellä sitä auringon mukaan niin ettei vaaaaankaan tarvi olla pää auringossa. En diggaa suoraa auringonpaistetta enää yhtikäs yhtään. Jalat toki voi hyvinkin olla auringon puolella, mutta ei pää missään nimessä. Aurinkovarjo on tähän mennessä osoittautunut ehkä vuoden parhaaksi ostokseksi :)

Viikonloppuna oli niin kesän tuntua. Nyt näyttää alkavan sataa. Kirjoittajan olotila on vielä tosi väsynyt ja voipunut flunssasta. Luulen, että hyppään auton rattiin ja hurautan töihin, vaikka raitis ilma tekisi varmasti hyvää. Toki käydään Saimin kanssa kävelyllä sitä ennen. Ehkä olisikin nyt hyvä lähteä ennen kuin saadaan vettä niskaan.

Mukavaa tätä viikkoa!

Sannis

Matalalentoa

Toukokuu on jo pitkällä. Kirjoittajalla on ollut haasteita monella elämän osa-alueella koko vuoden ja aika matalalentoa on menty jo pidempään. Toisaalta taas on myös asioita, jotka on selkiytyneet ja asioita, joihin oon löytänyt pitkään toivottuja muutoksia. Tiheä sairastelutahti, tyttöjen kasvaminen, työstressi ja Mister A:n entistä pidemmät työpäivät on tuoneet elämän jonkinlaisen murroksen eteen. Oon kääntynyt enemmän sisäänpäin ja yrittänyt löytää itseni sekä suunnan, mihin haluan nyt kulkea. Blogi ja somekanavat on hiljentyneet, kun en oo tahtonut tai jaksanut jakaa kovin paljoa. 

Viime aikoina en oo varsinaisesti osannut nauttia olostani paljonkaan, mutta nyt huomaan, että tänäkin vuonna terassin herääminen eloon tekee mut onnelliseksi. Istuin siellä äsken sohvan nurkassa ilta-auringon paistaessa, kun mister A grillaili iltapalaa. Tytöt puuhasteli omiaan ja Saimi kuskasi palloa heiteltäväksi. Yhtäkkiä tunsin hyvän olon tuulahduksen, joka on ollut kadoksissa jo pidempään. 

Kuvien oton aikaan aamupäivällä oli harmaata, mutta illaksi selkeni. Montaa kukkaa en oo vielä uskaltanut ulos ostaa, koska oon pelännyt öiden kylmyyttä. Vähän lisää kodikkuutta kaipaan terassille, joten aion kyllä hakea pari lisää. Aina ajattelen, että ostan valkoista, mutta jostain syystä usein päädyn siniseen tai lilaan. Tänä vuonna saa luultavasti kelvata ostoamppelit. Yleensä oon siirtänyt kukat näistä muovisista johonkin omasta mielestä kivempaan ruukkuun, mutta tällä kertaa en taida viitsiä. Aion seuraavat viikot ja kuukaudet mennä siitä, mistä aita ei oo vain kaikista matalin, vaan ehkä jopa siitä, missä se on kaatunut maahan.

Onkohan siellä ruudun takana vielä joku?

Sannis