Savonlinna

Savonlinnan pikavisiitti check! Mini on odottanut linnaan pääsyä jo ties kuinka pitkään ja nyt toive toteutui, kun päästiin Olavinlinnaan. Odotukset täyttyi kuulemma kaikilta muilta osin, mutta kultaa ja loistetta olis saanut olla enemmän :)

Olavinlinna oli tosi kiva kokemus myös meidän aikuisten mielestä. Kymppiveetä jännitti yli kovaa. Parka pelkäsi, että linna sortuu. Ahtaat portaikot ei tosin oo munkaan suosikkeja, mutta mielelläni menin kyllä opastetun kierroksen mukana. Kierros oli tosi hyvä. Yleensä haluan mennä omia aikojani ja liikkua omaan tahtiin, mutta tämä oli kyllä sopiva pituudeltaan ja tahdiltaan. Mielenkiintoisia juttuja oli oppaalla kerrottavana. Kymppivee muisti ne mua paremmin sitten jälkikäteen, vaikka luulin, ettei olis ehtinyt jännitykseltään kuunnella ollenkaan.

Perhelippu linnaan oli 22€. Kohtuullinen mun mielestä. Opastettu kierros kesti vajaan tunnin ja kaiken kaikkiaan pyörittiin mestoilla reilu pari tuntia. Mini on vähän siinä iässä, että tylsistyy tosi nopsasti, mutta nyt ei urputtanut kertaakaan.. meno oli välillä toki sen verran vauhdikasta, että joutui vähän toppuutella.

Linnaan mentäessä sää oli superharmaa, mutta pois päin lähdettäessä aurinko tuli esiin. Olin ihan vahingossa varannut yöpymispaikan vain 300 metrin päästä linnasta, joten sijainti oli ihan perfect. Suosittelen kyllä Hungerborg City Homea, jos Savonlinnaan päin ootte matkalla. Kivaksi laitettu asunto ilmaisella parkkitilalla. Kaksi yötä meidän porukalta n. 140€. Asunnossa löytyy kaikki tarvittava; hyvin varusteltu keittiö, kylppärissä jopa pesuaineet, pesukoneet ym. Nukkumatilaa taitaa olla seitsemälle. Ainut miinus tulee katutasosta.. mua aina jännittää kaikki vieraat paikat, jos ollaan vain yhden lukon takana. Tytöt nukkui siis meidän kanssa samassa huoneessa. Ei puhettakaan, että päästäisin niitä vieraassa paikassa eri huoneeseen jos ei oo seitsemää turvalukkoa :D

Linnan lisäksi meidän toinen kohde oli Järvisydän Rantasalmella, vajaan tunnin matkan päässä Savonlinnasta. Järvisydämessä olis voinut yöpyä hotellissa tai ties minkälaisissa maisemahuoneissa, mutta 414€ yöltä oli ehkä hitusen liikaa meille :D :D Päätettiin siis heittää vaan uintikeikka. Perhelippu kylpylään 70 egeä sisälsi kaksi tuntia uintiaikaa, pyyhkeet ja pientä naposteltavaa uinnin oheen.

Hintansa väärti, sanoo kaikki meidän porukasta. Paikka oli tosi magea. Viisi erilaista saunaa, kiva uima-allas ja jännät elämyssuihkut sai tytöt antamaan paikalle täydet pointsit. Mun mielestä oli tosi kiva, että hintaan kuului hedelmiä ja muita pieniä terveellisiä snackseja sisältävä välipalabuffa. Tytöt olis helposti viihtyneet pidempään, kuin pari tuntia, mutta meille aikuisille se oli ihan riittävä setti.  Ilta-aikaan kylpylä on muuten k-18, joten kannattaa varmistaa aukioloajat ennen  uimaan lähtöä.

Savonlinnan ravintolascenestä en pysty nyt suositella mitään. Fiksattiin kaikki syömiset asunnolla. Olin tehnyt kotona valmiiksi jo jauhelihakastikkeen ja haettiin muut tarpeet kaupasta. Tuntuu, että kaikki ulkona syöminen on nykyään niin älyttömän kallista, että ei millään malttais. Ja kun ei haluais aina sitä burgeria mutustaa. Se kun tuntuu olevan nykyään ainut vähän edullisempi setti.

Semmosta täällä. Mites teidän viikko on lähtenyt käyntiin?

Sannis

Kymppi

Kymppivuotiaana synttärit muutti muotoaan. Kaverisynttärit vietettiin pienemmällä porukalla viime viikonloppuna uimassa ja burgerilla. Oli mukavimmat kaverisynttärit ikinä. Minä ja mister A oltiin paikalla lähinnä näön vuoksi, kun niin reippaat ja ihanat tytöt hömpötti keskenään. Alkaa olla jo sen ikäistä porukkaa, että hommat rullaa ilman suurempia huutoja.

Sukulaissynttärit muuttui tänä vuonna perhesynttäreiksi. Pienemmällä porukalla mentiin siis. Se mikä ei muutu, on iskän kakut, jotka onnistui tälläkin kertaa ihan nappiin. Sankarin toive oli tänäkin vuonna juustokakku, joka oli raikasta ja ihanaa. Tiikerikakku suklaakuorrutteella tuntui mun mielestä vähän nuivalta idealta, mutta mister A piti päänsä ja voi tsiisös, että oli hyvää. Ei sitte tippaakaan nuivaa.

Lahjaksi sankari toivoi vaatteita, maalaustarvikkeita, snorkkelit, koulujuttuja ja Schleich-heppajuttuja. Kaikki toiveet toteutui ja ylittyi. Nyt tässä mun vieressä pötköttelee onnellinen kymppivuotias, joka ei kuulemma voi uskoa, että on jo kymmenen. Arvatkaa mitä? En voi minäkään.

**********

Hän mullisti koko elämän kymmenen vuotta sitten. Taiteilijatyttöni.. herkkä, temperamenttinen, huolehtivainen, kaunis hassuttelija. Aina tuntosarvet pystyssä, koko maailman viisaus harteilla. Hän on tänään(kin) täysi kymppi!

Sannis

MyWeek

Mukavaa maanantaita! Migreeninhuuruinen viikko takana. Se alkoi heti tiistaista, koska maanantaina tuli liian kiire. En ehtinyt syödä ennen omia tunteja ja kolme jumppaa liian vähällä polttoaineella on sitte justiin omiaan aloittamaan mukavan migreenikierteen. Liian vähän ruokaa, liian vähän vettä ja liian kova treeni. Siinä on semmonen kombo, jota pitäis kyllä vältellä. Perjantai oli kaikista nihkein setti ja olin pedissä jo kasilta illalla. Toivotaanpa, että tällä viikolla on parempi. Ja koitetaan huolehtia siitä tankkauksesta. Ja varsinkin nesteytyksestä.

Eilen, sunnuntaina oltiin tankkailemassa brunssilla kavereiden luona. Vietiin mennessämme tonnikalapiirakka ja kaupan korvapuusteja. Mä olen vähän tylsä leipuri ja leivon aina niillä samoilla, hyväksi havaituilla resepteillä. Leipominen ei mitenkään päin kuulu mun lempipuuhiini, joten helppoahan sen pitää olla. Suolaisen piirakan teen valmistaikinasta, koska mun mielestäni ei maksa vaivaa alkaa ite vääntämään.

SANNIKSEN SUOLAINEN PIIRAKKA

Valmis piirakkapohja painellaan pyöreään piirakkavuokaan.
Päälle lisätään täytteitä maun mukaan. Vaikka esim, näistä jotain ->

Tonnikala ja feta.
Kinkku ja paprika.
Kasvikset ja aurajuusto.
Taco-jauheliha ja tomaatti.

Täytteen päälle ripotellaan vähän mustapippuria ja yrttisuolaa, jonka päälle kumotaan seos,

joka sisältää yhden purkin kermaa (tai ruokakermaa) ja kaksi kananmunaa.
Vimpaksi voi halutessaan lisätä vielä juustoraastetta.

Piirakka paistetaan uunissa taikinan ohjeen mukaan. Oisko puoli tuntia ja 225 astetta..
Kaikki ainekset löytyy helposti myös laktoosittomina.

Kivaa viikkoa! Onko talvilomaa ensi viikolla? Tai jo nyt?

Sannis

Kultatähtiä ja makkarapastaa

Mukavaa ystävänpäivää! Mun päivissä on kuvien perusteella ollut kultatähtiä ja makkarapastaa :D No, olihan siinä vähän jumppahommiakin ja muuta settiä. Oon ulkoillut ja hengaillut perheen kanssa. Mister A:n kanssa ollaan koitettu käydä treffeillä ja muistaa, että sitä parisuhdettakin pitää vähän hoitaa, että jaksaa olla yhdessä maailman loppuun asti. Tuntuu kyllä, että jaksais.

Vuosi 2019 toimii edelleen helmikuun puolessä välissä. Reilu viikko talvilomaan, joka tulee kyllä sekin ihan sopivasti. Ihan mukava tehdä jotain arjesta poikkeavaa. Ei meillä mitään suuren suurta oo suunnitelmissa, mutta aiotaan nyt vihdoin käydä tsiigaamassa miltä Olavinlinna näyttää. Pari vuotta sitten kesällä jo sinne oli aikomus tyttöjen pyynnöstä lähteä, mutta jäätiinkin Vaasaan mister A:n superlyhyen loman ja Kanadan siskon visiitin takia. Nyt mennään. Jos ei ny kukaan saa mitään yrjötautia. Ekaksi hoidellaan toki vielä reilun viikon puuhat alta pois.. vähän duunia, vähän synttärihommeleita ja sen sellaista! :D

Terkkuja!

Sannis

Valentine's

Ystävänpäiväviikko on aluillaan! Me ei olla jotenkin päästy Ystävänpäivän viettämisen makuun sillain suuremmin oikein koskaan... että onko se niinkun ystävien juttu vai onko se jenkkityyliin mun ja mister A:n deittipäivä? Suomessa se on kyllä mun mielestä enemmän ihan oikeasti ystävänpäivä, mutta silti on nyt vähän jotenkin epäselvää, että mikä homma.. :D

Oikeesti, tämmöset päivät on aivan ihania.. Ei oo pakko keksiä mitään ihmeellistä, mutta jos haluaa/jaksaa/viitsii voi vähän juhlistaa keskellä arjen kiemuroita. Itse oon sitä mieltä, että ystävänpäivät, joulut ja synttäritkin näin aikuisiällä ei velvoita mihinkään tai vaadi mitään sen kummempaa jos tuntuu, että just siinä kohdassa ei energia riitä. Onnentoivotukset piisaa hyvin eikä kenenkään tarvitsisi tuntea olevansa velvoitettu muistamaan toista lahjalla tms. Ei edes siinä tapauksessa, vaikka se toinen muistaisi. Jokainen voi mennä oman fiiliksen mukaan eikä joka vuosi tarvi tosiaankaan olla samanlainen. Toisena vuonna voi ehdottomasti ottaa iisimmin ja sitten taas toisena järkätä vaikka kunnon tsembalot jos hutsittaa.

Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Että vaikka toinen muistaisi, ei sen toisen tarvi tuntea huonoa omatuntoa. Viime vuonna ystävänpäivänä me ei taidettu viedä kenellekään mitään tai juhlistaa juuri millään lailla. Itse sain kyllä ihanan ystävänpäiväpussukan. Tänä vuonna mua huvitti jo muutama päivä ennen varsinaista päivää ripotella duunissa suklaasydämiä ja tuoksukynttilöitä. Tämä postauskin tulee jo ennen ystävänpäivää, koska sitte torstaina mua ei välttämättä enää huvita :D

Että hyvää ystävänpäivää sitte vaan kuulkaa jo vähän etukäteen!
Sannis

Oikea talvi

Helmikuu on todellakin alkanut lumisesti. Alkoi jo tila loppua pihasta, mutta onneksi faija kävi traktorilla vähän avittamassa tilannetta. Nyt on isoimmat kasat takapihalla ja etupihalla mahtuu taas jonkin verran kolaamaan. Ahkerasti sitä onkin lumitöitä tehty viime päivinä, mutta nyt näyttää että lumen tulo on hetkeksi tauonnut. Tällä hetkellä pakkanen paukkuu ja minä tässä sohvan nurkassa mietin, että viittiskö pistää nokkansa ulos vai ei :)

No joo.. ihan oikeastihan sitä ei paljoa keskiviikkoisin kysellä, huvittaako vaiko eikö, vaan lähdettävä on vaikka kuinka sohva kutsuisi. Mua ei toki kylmä juurikaan haittaa. Niin ihanaa, että on oikea talvi! Parikymmentä astetta alkaa kyllä olla liian kylmä ulkoiluun, mutta ehdottomasti mielummin se, kuin vesisade ja loska. Ehdottomasti! Tytöt on hyppineet lumikasoissa niin, että housun kaulukset on täynnä lunta ja sormet jäässä. Sukset on olleet varsinkin minillä ahkerassa käytössä ja luistelemaankin on päästy. Sen verran hyvässä muistissa on noi viime kesän hirmuhelteet, että kyllä me nyt nautitaan tästä niin kauan, kuin sitä riittää. Eihän nämä meidän vuodenajat oikein pitkiä tapaa olla.

Pakkaspäiviin sopii niin hyvin keitto. Tein eilen ihanaa samettista kasvissosekeittoa ja se vaan on aina niin sairaan hyvää. Ei tarvi, kuin pari hassua ainesta.. kaikki surruutellaan sekaisin blenderissä tai sauvasekoittimella ja that's it. Tapaan mausteistakin käyttää vain yrttisuolaa ja mustapippuria. Ongelma mulla tapaa olla se, että en jaksa kuoria tarpeeksi perunoita, että sais keittoa niin monelle päivälle, kuin haluaisi. Keittoeväs laitetaan aina iiiisoon kippoon. Suurinpiirtein semmoseen ämpärin kokoiseen :D Aineksienkin puolestahan tuota sais syödä melkein niin paljon, kuin huvittaa. Tällä kertaa heitin päälle vähän jauhelihaa, että on jotain pureskeltavaa.

Nyt keittoeväät laukkuun ja työmaalle.
Keskiviikko. Have a good one!

Sannis