maanantai 27. toukokuuta 2019

Weekend


Oi vitsi, kun oli mukava viikonloppu. Toki siinä kymppiveen kanssa vähän oteltiin voikan kevätnäytöksessä, kun ei aina voi kaikki mennä ihan putkeen, mutta sillain kokonaisuudessaan meni aika kivasti :D 

Sateisesta ja kylmästä säästä huolimatta laiteltiin vähän terassia kesäkuntoon ja laitoin jopa yhden amppelinkin etupihalle. Tarkoitus oli hakea vielä takapihalle parit kukat, mutta viimeiset rahat menikin minin futiskamoihin, joten odotellaanpa tilipäivää sitten kuitenkin :D Uusi paviljonki saatiin pystytettyä (mister A ja kymppivee pystytti) ja voi että siitä tuli kiva. Just semmonen kesähuone, joka oli mulla ajatuksissa. Mini oli ihan onnellisena ja halusi heti syödä iltapalan ulkona. Mitäpäs siitä jos nyt vähän oli kylmä. Ainahan sitä voi pukea vaatetta päälle. Muutenkin oli semmonen kesäfiilis, kun kaikki naapurin tenavat hengaili meidän pihassa. Leikkimökki on muuttunut kepparitalliksi ja etanafarmiksi. Tramppa ja tähystystorni oli myös kovassa käytössä. 

Futis on nyt meidän perheen uusi juttu. Mini ei oo tähän mennessä tahtonut harrastaa mitään koska ei pidä vieraista ihmisistä eikä varsinkaan porukoista vieraita ihmisiä, mutta on nyt jo jonkin aikaa puhunut jalkapallosta. Viime viikolla se sitten laittoi pelisortsit jalkaan ja lähti reeneihin. 45 minuuttia se oli seissyt iskän vieressä katsellen harkkoja ja sen jälkeen todennut: "Nyt mä meen jos sä viet mut!" Ja se oli sitten siinä, kertaheitolla. Eilen, sunnuntaina oli toiset treenit ja siellä se meni jo niinkuin vanha tekijä. Valkkukin siinä kyseli, että ei taida olla ensimmäistä kertaa pelikentällä tämä flikka. No eihän ollukaan ekaa kertaa, kun oli edellisellä kerralla jo vartin harjoitellu :D

Maanantaiaamuun lähdetään maailmanmestarina. Olen luultavasti ainut ihminen Suomessa, joka ei seurannut peliä, mutta kyllä muakin lopputulos kiinnosti. Facebookia ja Instaa en toki oikein pitkälle jaksanut selata, koska pelkät lätkäjutut ja mörkömeemit. Mä olen aina se outolintu, joka näissä tilanteissa keskittyy ihan epäolennaiseen. Eli tällä kertaa nukkumiseen. Ei siis ehkä niin epäolennaiseen kuitenkaan. Jaksaapahan paahtaa tämänkin viikon taas.

Eskari päättyy ja koulu päättyy tällä viikolla. Torstaille saadaan tyttöjen kanssa vapaapäivä. Mister A lomailee perjantain. Tänään vielä kymppivee lähtee uimaan koulusta ja minillä futistreeneihin lähtö on kaksi kertaa tällä viikolla. Mulla on duunissa aika normaalit kuviot ja on ihanaa, että saa tehdä sitä omaa, tuttua ja turvallista juttua. Mä pidän mukavuusalueella hengailusta. Siellä on ihmisen hyvä olla. Aloitetaan päivä kävelylenkillä eskariin auringon paisteessa.

Kivaa viikkoa!
Sannis

torstai 23. toukokuuta 2019

Oulusa


Viime viikonloppuna tehtiin pikavisiitti Ouluun. Kamera jäi kotiin eikä puhelimeenkaan oikein montaa kuvaa taltioitunut, mutta kyllä me siellä hei oltiin :D Menin ite edeltä jo perjantaina ja opiskelin joogan saloja koko illan. Lauantaina samat hommat jatkui ja illalla, kun koulutushommat oli paketissa, odotti A-tiimi mua läheisessä leikkipuistossa. Sain mister A:n suostuteltua lähtemään matkaan junalla (koska mua pelotti pitkä matka autolla ilman, että kontrollifriikki aka minä on paikalla) ja tytöt oli liekeissä. Tiesittekö muuten, että junamatka Seinäjoelta Ouluun on melkein puolet halvempi, kuin Vaasasta Ouluun?

Oulussa oli lauantai-iltana niin lämmintä, että fiilis oli kuin ulkomaan reissulla. Heitettiin pikapesut ja -huilit ja käveltiin kaupungille. Vanhan Paloaseman Grill it! - ravintolassa syötiin oikein herkulliset kanavartaat ja skoolatiin reissuviikonlopulle. Sen jälkeen hipsuteltiin kämpille ja laitettiin kovaa jo päätä tyynyyn.

Sunnuntaina helle jatkui ja vietettiin aamupäivä Ainolan puistossa. Puisto oli ihan keskustan tuntumassa ja sieltä löytyi isot leikkialueet, pieniä jokia kahlattavaksi ja tosi kiva kahvila. Kasvihuoneenkin tytöt bongasi ja käytiin siellä katselemassa viidakon ihmeitä. Sunnuntaina täyttyi minin pitkäaikainen toive kun käytiin syömässä Subwaylla. Ei se oikein suuria osaa vielä toivoa, onneksi :D Iltapäivästä hypättiin jo junaan ja lähdettiin kotia kohti.

Aivan kiva oli päästä vähän Oulua katselemaan. Toki, koulutukset on aina niin raskaita, että en tiedä kannattaisko niihin perhelomailua yhdistää vaan tulla vaan nopsasti kotia koppaan maate. Maanantai-aamuna oli vielä aika pöllähtänyt olotila, mutta kyllä näin torstaina alkaa olla jo aika ookoo :D Oon jumppaillut joka päivä tällä viikolla ja nyt kun viikonloppunakaan ei tullut lepoa, täytyy koittaa ottaa vähän iisisti nämä tämän viikon vimpat päivät. Toukokuun viimeiset viikot on aina kiirettä ja hulinaa kaikkien päättäjäistouhujen kanssa, joten vähän täytyy luovia, että ehditään mahduttaa huiliakin mukaan. Mutta hei, kesälomaan kolme viikkoa. Ja aion vielä kaiken lisäksi ottaa varaslähdön ja käydä sitä ennen pienen reissurundin Mallorcalla. Aivan hyvältähän tämä siis vaikuttaa :D Tänään duunia, minin kevätjuhla, kymppiveen vimpat voikkatreenit ja dinnerit kamujen kanssa. Ei huano! Ei tarvi miettiä, mitä tekis :D :D

Terkkuja!
Sannis

torstai 16. toukokuuta 2019

Kuulumisia


Parina viime päivänä on ollut jo vähän kesän tuntua. Kylmä on toki edelleen täällä Vaasan(kin) suunnalla, mutta jotenkin ilta-aurinko töiden jälkeen on tuonut jo vähän kesäfiilistä. Oon tehnyt kävelylenkkejä ja ohjannut jumppia. Ollaan tyttöjen kanssa tehty hamahelmitaideteoksia ja mietitty syksyn harrastuksia. Mister A:n kanssa ollaan menty vähän ristiin, mutta sekään ei haittaa. Hyvä, kun on vähän omaakin menoa välillä.

Nyt kun tytöt on jo isompia, on mun mielestä aika vähän tehdä omiakin juttuja välillä. Meille on toki aina ollut tosi tärkeää viettää aikaa yhdessä ja on edelleen, mutta on ihanaa että voi helpommin lähteä  hetkeksi myös omiin puuhiin ilman huonoa omatuntoa. Mutta onhan se niin kamalan haikeaa, että lapset kasvaa niin nopsasti. Jotenkin sitä ei oo edes osannut ajatella elämää sen jälkeen, kun tytöt muuttaa pois kotoa. Nyt heräsin siihen, että helkkari vieköön.. meillähän on, jos ei nyt ihan puolet elämästä jäljellä, niin aika paljon kuitenkin vielä sitten kahdestaan. Miten outoa! Sanoinkin Jeepistä haaveilevalle mister A:lle, että haaveile siitä Jeepistäs sitten, kun tytöt on omissa kodeissa ja sulla ei oo muuta kuin aikaa kruisailla pitkin kyliä. Se meinas, että ajeluttaa mua sitten siellä kylillä. Aivan hyvä idea :)

Äitienpäiväksi sain pinon ihania kortteja. Mister A toi kukkia ja bjuudasi toiveiden mukaisesti kenkien puhdistuksen :D Herkkuja oli tarjolla, kun äiti, anoppi ja mummu kävi kahvipöydän ääressä. Oikein mukava äitienpäivä oli tänä vuonna. Vähän mulla meinasi migreeni jostain nurkan takaa iskeä, mutta sain sen onneksi taltutettua. Tytöt oli leiponeet vimpan päälle äitienpäiväpiparit ja kaikki :)

Nettikaupoissa oon vieraillut ahkerasti menneen talven ja tämän kevään aikana. En oo niin pitkään aikaan ostanut vaatteita, että päivitettävää on ollut joka osastolla. Mulla ei ollut talvitakkia, ei kevättakkia, ei puseroita, ei housuja, ei jumppatoppeja. Huoh! Vaatteiden ostelu on maailman ärsyttävintä. Ja vielä ärsyttävämmäksi sen tekee se, että oon liian isoa kokoa enkä voi kävellä kauppaan sovittamaan, vaan kaikki pitää tilata. Ja palauttaa. Ja tilata. Ja palauttaa. Henkkamaukan pluskoon vaatteiden mallit ei yleensä passaa mulle, kun ovat jotenkin niin säkkimäisiä, mutta mua jotenkin huvittaa se, että netissä on saatavissa yli 500 vaatetta ja jokaisessa lukee "ei saatavilla myymälöissä". Ajatella jos paksut ihmiset lähtis oikein ihmisten ilmoille ja kaupoille ostelemaan. Mitä siitäkin nyt tulis?! Ja kyllä, ymmärrän, että ei se kenellekään hyväksi oo olla paksu, mutta on tässä toki koitettu olla vähemmänkin paksu eikä oikein tunnu onnistuvan. Ei oo kuulkaa heleppoo! Ja sitä paitsi, henkkamaukassa löytyy mun kokoja myös monista normaalimalliston vaatteista...netissä. Ei myymälässä. Why?

No joo, tämä nettiraivo syntyi siis siitä, kun koitin kertoa, että oon löytänyt itselleni muutaman tosi kivan jutun :D Talvitakin ja kevättakin, pari tosi kivaa toppia/puseroa jumppiin ja jotain jopa vapaa-aikaankin. Ihanaa! Ei niin ihanaa toki, kun laskut tulee. Elämä on. 

Torstai toivoa täynnä!
Have a good one!
Sannis

lauantai 4. toukokuuta 2019

Takatalvi

Viikko sitten puuhailtiin kesäjuttuja. Öljyttiin terassi ja siivoiltiin pihaa talven jäljiltä. Käytiin koeistumassa niitä yksiä edullisia, mutta ihan kivan näköisiä ja tukevan tuntuisiakin terassikalusteita. En oo ihan hirveen innoissani odotellut mitään superhelteitä, mutta väkisinkin alkoi hiipiä ajatukset vähän lämpimimpiin säihin. Sellaisiin, jolloin pystyis juoda aamukahvin terassilla. Tytötkin innostui yli kovaa kesän tulosta ja tramppa oli jo kovassa käytössä.

Tämä viikonloppu alkoi myös pihapuuhissa. Vähän erilaisissa sääolosuhteissa.


Viime kesänä meidän grilli tuli tiensä päähän ja nyt oli pakko lähteä grillikaupoille. Testigrillauksen mister A ehti tehdä uudella grillillä, mutta siinä se nyt seisoo lumen alla. Ei hoksattu samaan syssyyn ostaa peitettä. Semmosta sitte seuraavalla kauppareissulla. Ne on vaan mun mielestä ihan hirveän rumia. Ensimmäisessä maailmassa törmää kaikenlaisiin ongelmiin ;D

Tänään, lauantaina 4.5.2019 ulkona näyttää tältä -> 


Saa vissiin A-tiimin viljelykset olla vielä hetken sisällä ja kasvihuonehaaveetkin odottaa hetken. Ollaan täällä käyty keskustelua kasvihuoneen tarpeesta. Mister A meinaa semmosta jotain muovista, mutta kun en mä nyt millään semmosta tahtois. Paitsi, että.. onko jollain ideaa nätistä semmosesta? Pitäis vissiin muutama tomaatti mahtua. Ei siis mikään talon kokoinen tarvi olla. Tai siis -> Ei SAA mikään talon kokoinen olla :)

Mukavaa viikonloppua!
Sannis

torstai 2. toukokuuta 2019

Vappu


Aivan hyvä vappuhan siitä sitten tuli minin käsistä huolimatta. Mister A oli aamun töissä ja me tytöt väriteltiin hyvä tovi ja käytiin puistoilemassa. Ei siinä paljon muuta ehditty, koska molemmat tytöt nukkui yökukkumisen jälkeen myöhään. Ysiveekin oli tietysti herännyt minin itkuun ja meidän käsienrasvausrumbaan yöllä, joten annoin molempien nukkua niin pitkään, kun nukutti... eli puoli kymmeneen :)

Donitseja tein pienen pellillisen tämän ohjeen mukaan ->

0,5dl öljyä
1,25dl piimää (ei ollut piimää, joten käytin maustamatonta jugurttia)
1 kananmuna
1dl sokeria
0,5tl suolaa
3dl venhäjauhoja
1tl leivinjauhetta
0,5tl soodaa
1tl vaniljasokeria
1tl kardemummaa (tämä oli loppu, joten jätin pois)

Lisäksi:
n. 50-100g voita sekä sokeria ja kanelia
tai esim. valkosuklaata kuorrutukseen

Sekoita öljy, piimä, muna ja sokeri kulhossa.
Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää nesteiden joukkoon. Älä vaivaa.
Öljyä donitsipelti kevyesti. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 6-7min.

Jos haluat, voit paistamisen jälkeen dipata donitsit sulaan voihin.

Itse en dipannut voihin, vaan siivilöin päälle kanelia ja tomusokeria ja tuli kyllä hyviä.
Niin helppoja tehdä ja koostumukseltaan tosi pehmeitä ja kuohkeita. Kandee kokeilla näitä!

Donitsien teon jälkeen mister A:kin tuli kotiin ja yhdessä koko porukka käytiin vapputorilla. Mukana oli kavereitakin niin, että meitä oli kunnon jengi liikenteessä. On toi vapputori kyllä aina semmostakin turhuutta, että huhhuh, mutta tytöt odotti kovasti sinne lähtöä, koska metrilakut ja jättitikkarit. Jättitikkari jäi tosin ostamatta, koska en luvannut minille kaikista isointa ja pienemmän takia ei ilmeisesti kannattanut vaivautua :D Loppuilta sujui vielä tosi kivasti ystävän kanssa höpötellen meillä kotona. 

Aivan hyvä vappu siis! Kuinkas muiden oma sujui?
Sannis

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Huhtikuun vimpat


Huhtikuun viimeisen viikonlopun kuvat on puhelimesta ja vähän suttuisia. Sitäpä se arki taitaa olla. Vähän suttuista. Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna otettiin työn alle takapiha. Saatiin hitsin paljon aikaiseksi. Siivottiin ja laitettiin romuja kiertoon. Roskat lähti roskiin ja meille tarpeettomat tavarat löysi uuden omistajan. Tähystysmaja sai tikkaat ja toisen puuttuvan kaiteen. Kuvassa mini vähän onnellisena hinaa "hissillä" aarteita majaan :) Koko piha on nyt haravoitu ja pienittävät puut on kerätty siistimmälle kasalle. Oon niin tyytyväinen. Vielä on toki hommaa. Ihan kaikkia ei ehditty, koska oli siinä parit juhlat juhlittavana. Kesäkauden avausta bossin kanssa, kolmetoistaveesynttärit ystävien luona ja työkaverin valmistujaisjuhlat. Huh, aika paljon vaan ehdittiin :)

Huhtikuu vaihtui toukokuuksi vähän tylsissä merkeissä. Minin kädet on järkyttävässä kunnossa ja viime yö oli kaikista pahin tähän mennessä. Käsissä on nyt muutama kunnon syvä viiltohaava, koska iho on niin kuiva, että halkeaa itsestään ja haavat on hemmetin kipeitä. Samalla kädet hilseilee, on aivan vereslihalla osittain ja koko käsiä kutittaa ihan hulluna. Päivällä typy on niin reipas, ei paljoa valita. Puuhailee vaan omia hommiaan niin kuin pystyy. Vaikka sitten yhdellä kädellä. Välillä koitetaan pitää puuvillahanskoja, välillä suojata pahimpia haavoja sideharsolla ja haavateipeillä. Nyt muutamana yönä ollaan heräilty useampaan otteeseen ja viime yönä alkoi jo minilläkin huumori loppua. Raukka itki jo aika hysteerisenä ja ravisteli vaan käsiään ihan hulluna, ihan kuin olis halunnut saada ne irti. Ja niin varmaan haluskin. Siinä sitte mutsi koittaa vuorotellen pestä ja rasvata ja hokea, että kyllä ne paranee. Mitä paskaa oikeesti?! Koska ne paranee? Särkylääkettäkin annoin, kun en enää keksinyt muutakaan.

Niin, että koska helvetissä ne oikein paranee, kysyn vaan ja itken salaa. Eilen omassa officessa duunissa lääkärikäynnin jälkeen ja tänään tässä näppikselleni. Koska ne paranee? No, kauanhan ne oli paljon paremmat.. pari vuotta oikeastaan, mutta nyt on ihan järkyttävää taas. Eilen käytiin tosiaan lääkärissä ja miten mä inhoankaan sitä. Niitä odotushuoneita, sitä odottamista, sitä työaikataulujen munklaamista ja sitä, että apua ei löydy. Mä olen niin huono näissä. Puren vaan hammasta etten itkisi, yritän lapselle näytellä hyvinkin lunkia ja oikeasti toivon, että pääsisin ihan mihin tahansa muualle.  Yleensä en edes jaksa yleislääkäreille, koska ne ei osaa auttaa tässä, mutta halusin bakteeriviljelyn asap ja siitä terkkarilääkäri oli mun kanssa samaa mieltä. Toivon, että joku bakteeri löytyisi, koska se kai tarkoittaisi sitä, että saatais antibiootit ja tilanne paranisi. Vastaus on valmis huomenna. Yksityiselle ihotautilääkärille ensimmäinen aika on kesäkuussa. Ihotautipolilla meidän "asiakkuus" on vanhentunut, koska tilanne on ollut parempi pitkän aikaa. Jos viljelystä ei mitään löydy, en tiedä mitä sitten tehdään. 

Meillä on nivaska puuvillahanskoja edellisestä pahasta vaiheesta jäljellä. Saakohan niitä jo nykyään lasten koossa? Näistä aikuisten kokoisista oon leikannut vain sormet lyhyemmiksi ettei olis niin pitkät ja hankalat. Silloin, kun ihossa oli streptokokki, ompelin vielä hanskojen sormen päät kiinni ettei mitään likaa pääse käsiin. Angiinassa, yli 38 asteen kuumeessa oli vähän vaikea saada lankaa osumaan neulan silmään. Silti, streptokokki omassa kurkussa oli lasten leikkiä verrattuna siihen, kun se oli minin ihossa. Mini inhoaa noita hemmetin hanskoja. Kukapa ei inhoaisi.

Huuuuuuh! Mister A meinas eilen, että tänään paistetaan munkkeja ja ite tuumasin ettei muuten paisteta, koska ollaan muutenkin niin paksuja. Viime yön jälkeen alkaa kuitenkin tuntua siltä, että kyllä mä tuolle lapselle alan jotain donitsia ja vappupalloa tässä hyvinkin nopealla aikataululla järjestämään. 

Hauskaa vappua tästä valitusvirrestä huolimatta hei :)
Sannis