perjantai 30. elokuuta 2019

Levoton



Vähän levottomuutta on ilmassa koko ajan. Reissut houkuttaa ihan hirveästi ja sitten ei kuitenkaan. Tosi outo fiilis kaiken aikaa. En osaa päättää kumpi on nyt tärkeämpää; säästää rahaa vai saada ihania kokemuksia. Reissut tuntuu tosi ristiriitaisilta. Toisaalta se itse matkustaminen, varsinkin lentäminen tuntuu liian raskaalta ja toisaalta taas aivan pakottaa päästä johonkin. 

Mulla ei ole mitään tiettyä paikkaa mihin seuraavaksi haluaisin ehdottomasti lähteä, vaan tuntuu että haluan nähdä kaikki ja sitten kuitenkaan en jaksaisi nähdä sitä vaivaa. New York, Praha, Budapest, Italiassa monta paikkaa, Kanada uudelleen, Suomen Lappi.. veri vetää ties mihin.

Mutta mikä hitto nyt on ettei voi olla yhtään rauhassa? Onko ollut liikaa kaikkea? Mikään ei tunnu miltään? Taitaa olla aika vähän downshiftata, ottaa iisisti tässä kotosalla. Koti alkaa ainakin näyttää siltä, että olis vähän isomman siivouksen paikka. Tavaraa on tällä hetkellä sopivan vähän, kun viimeisetkin turhat on nyt just kirpparipöydässä. Luulis, että vähän perusteellisempi siivoaminen ei olis niin tuskallinen projekti :)

Sannis

torstai 29. elokuuta 2019

Koululaiset


Kuvat on tyttöjen ekalta koulupäivältä pari viikkoa sitte. Ykkösluokkalainen ja nelosluokkalainen. Miten aika voi mennä niin nopsaan? Tuntuu, että Minin koulun aloitus toi isoja muutoksia. Enää mua ei välttämättä tarvita tai haluta aamulla viemään tai saattamaan. Iltapäivällä tytöt voi tulla yhdessä kotiin ja voivat olla jo hetken kahdestaan kotona. 

Koulu on alkanut hyvin. Nelosluokkalaisella neljä kasin aamua viikossa tuntuu paljolta ja nyt pitää jaksaa monena aamuna herätä tosi aikaisin. Aineiden joukkoon tuli uutena Ruotsi ja se tuntuu olevan mieluinen, kuten enkkukin. Kavereista en osaa oikein sanoa.. että kuinka niiden kanssa siellä koulussa menee. Kuulemma ihan hyvin, mutta en oo silti aivan varma. Välillä kaikki tuntuu rullaavan hyvin ja välillä on selkeästi jotain tyttöjen draamaa ilmoilla.

Ekaluokkalaisen opettaja lähetti viestiä, että kaikki sujuu mutkattomasti. En muuta odottanutkaan. Vähän toki jännittää mininkin kaverihommat, varsinkin nyt kun on saanut pari kaveria kakkosluokkalaisista. Täytyy toivoa, että oikean ja väärän ero pysyy yhtä selvänä, kuin mitä se on minille ollut tähänkin saakka.

Ylpeitä saadaan kyllä olla molemmista tytöistä. Omat haasteet on tottakai joka iässä ja erilaisia vaiheita tulee, mutta esim. läksyjen ja koulun suhteen ei oo ollut minkäänlaista ongelmaa. Ja välillä kun esim. kuuntelee kuinka jotkut lapset puhuu vanhemmilleen, ei voi kuin olla onnellinen siitä, kuinka meidän tytöt kunnioittaa aikuisia. Upeita likkoja <3

Sannis

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Kuolema


Mister A:n perheessä sattui kuolintapaus. Pitkän sairauden jälkeen oli jo aika mennä, mutta liian nuorena. Omassa perhepiirissä tehtiin ALS-diagnoosi muutamia kuukausia sitten ja tuo sairaus tuntuu kyllä pahimmalta mahdolliselta, mitä voi olla.

Välillä tuntuu niin lopulliselta ja lohduttomalta. Siltä, että kuolema on väistämättä läsnä. Oikein monissa hautajaisissa ei olla onneksi jouduttu käydä, mutta pelottaa hulluna, mitä on vielä edessä. Pelkkä ajatus omien vanhempien menettämisestä salpaa hengityksen. Sairaudet myös pelottaa. Syöpä varmaan eniten. Tuntuu, että siltä ei säästy kukaan. Eniten maailmassa toivon, että tytöt saisi elää terveenä. Pelko omastakin sairastumisesta ja siitä, että aika loppuu kesken, tuntuu aivan liian vaikealta asialta käsitellä.

Sannis

tiistai 27. elokuuta 2019

Tukholma


Kävin viikonloppuna Tukholmassa mutsin kanssa. Kanadan sisko oli siellä, joten lähdettiin moikkaamaan. Mutsilla on synttärit, joten vähän sitä silmällä pitäen tehtiin tämä reissu. Otettiin mun 86-vuotias kummitätini mukaan lennolle, että se pääsee tyttärensä luokse. Huh.. vähän mua kyllä etukäteen mietitytti, kuinka se pärjää. Tai siis, kuinka me pärjätään sen kanssa :D

Hyvin vain meni retki. Vähän draamaa tottakai.. Kummitäti meinas jäädä ylibuukkauksen vuoksi koneesta ja mutsi hukkas lompakkonsa, mutta kaiken kaikkiaan oikein hyvä reissu :D Tukholma oli kyllä upea kaupunki ja tahtoisin heti päästä sinne uudelleen.

Ajeltiin sightseeing-bussilla ja veneellä, syötiin ja käytiin moikkaamassa sukulaisia. Vasa-museossa ja ABBA-museossakin ehdittiin käydä. Mua vähän flunssa vaivaili, mutta yllättävän hyvin jaksoin kuitenkin koko lauantai-päivän. Kotimatkalla sunnuntaina alkoi kyllä väsy painaa ja nyt alkuviikko on mennyt aikamoisessa flunssassa. 

Sannis

tiistai 20. elokuuta 2019

MaanantaiJumpat



Eilen oli väsy. Viikonloppu mentiin hullua vauhtia paikasta toiseen ja unohdettiin huilata. Olin töissä ihan hyytynyt. Tuntui, että hikoilutti koko ajan ja syke nousi ihan pienestäkin liikkeestä. Yöunet on jostain syystä olleet vähän huonoja viime aikoina ja sekin varmasti vaikuttaa. Miten jo siinä, että kuinkakohan jaksan jumpassa.

Vedin RVP:n ja Kehonhuollon. Molemmat meni putkeen. Jumppien jälkeen olin aivan virkeä ja olotila oli jollain tavalla selkeä. Oon jotenkin vasta nyt viime aikoina huomannut, mitä kaikkea ohjaaminen mulle antaa. Oon aina ennen luullut, että se on se liikkuminen, mikä sen hyvän olon tekee. Ja tottakai se on sekin osaltaan, mutta kyllä tosi iso osa siitä tulee juurikin ohjaamisesta. Mistäköhän se johtuu? Ehkä siitä, että siellä jumppasalissa koen olevani hyvä jossain. Teen sitä mitä osaan. Niin monessa asiassa oon epävarma, mutta ohjaamisessa enää hyvin harvoin.

Tai ehkä se on se, kun aivot tyhjenee kaikesta muusta hetkeksi. Sen yhden tai kahden jumpan ajan ei oo mitään muuta, kuin musiikki ja liikkeet. Ei huolia eikä murheita. Joskus ennen ohjaaminen todellakin tuntui työltä. Nykyään aika harvoin. Tottakai se on raskasta, mutta nyt kun sitä ei oo liikaa, se ei tunnu henkisesti raskaalta. Nyt kesäkaudella, kun ohjaukset painottuu alkuviikkoon, huomaan että loppuviikosta alkaa ajatus takuta. Odota jo, että syyskausi alkaa ja perjantain aamutunti käynnistyy. Se taitaa pelastaa sitten mun viikonloppuni monelta turhalta ressiltä :)

Sannis

lauantai 17. elokuuta 2019

Sokeria


Sokerihäät. Ei oo ihan pelkkää sokeria varsinkaan tämä kulunut vuosi ollut, mutta yhdessä eteenpäin ja esteiden yli. Vieläkin hääkuvat aiheuttaa vähän ristiriitaisia tunteita. Ei toki onneksi niin paljon ollenkaan, kuin joskus ennen. Pitkään seuranneet muistaa vanhasta blogista jäätävät hääjupakat. En vieläkään pysty käsittää miten muut ihmiset sai asiat niin solmuun ja miksi me ei laitettu stoppia hommalle. Toivoisin, että voisin joskus tehdä kaikki uudelleen, mutta se taitaa olla myöhäistä. No, elämässä ei aina ihan kaikki mene niinkuin on suunniteltu. Kyllä mulla silti jotain epämääräistä suunnitelmaa on sinne kymmenenvuotishäihin. Juhlien sijaan ajatukset kallistuu kyllä matkan puolelle. Saas nähdä!

Sannis

torstai 15. elokuuta 2019

Mustikat


Mustikoita ei vissiin oikein meinaa tänä vuonna olla. Pieni tippa saatiin aiemmin mökillä Minin kanssa, mutta mutsi sanoi että nyt on turha enää etsiä. Selevä. Vadelmia löydettiin Kymppiveen kanssa eilen kotihoodeilta kaksi jugurttiämpärillistä. Yes! Miten se onkin aina niin siistiä, kun löytää?

Koulu on muuten alkanut molemmilla tytöillä hienosti. Mini on ihan innoissaan. Vähän hankalasti lukkarit on ihan erilaiset, mutta eikö me nuo saada järkättyä. Nelosluokkalainen on jo niin iso, että menee kavereiden kanssa. Saattelen sitten miniä tarpeen mukaan, Ihanaa, että syksy on alkanut.

Sannis

tiistai 13. elokuuta 2019

Rasberries


I'm so happy! Saatiin kerätä ystävän vanhempien luota iso ämpärillinen vattuja. Harmi vaan, alkoi sataa kesken kaiken. 

Sannis

lauantai 10. elokuuta 2019

Plans


Tytöillä alkaa koulu ensi viikolla. Minille tuli jo lukkari -> kolme ysin aamua. Yes!! Kovasti tässä mietin jo ensi kesää ja lomasuunnitelmia. Oon harkinnut, että kokeilis niin, että tyttöjen syyslomalla olis talviloma. Yksi kesälomaviikko olis keväällä joskus. Kesäloma olis kolme viikkoa ja ehkä ottaisin sen nyt loppukesän vuorostani. Pelkään vaan, että kevät tulee helkkarin pitäksi. Toisaalta, nyt on tuntunut, että kesäloma tulee tosi nopsasti. Jotenkin jännittää muuttaa systeemiä. Onkohan se kolme viikkoa ihan hitsin lyhyt? Sitten ei kyllä tehtäis mitään Kroatian tai Kanadan retkiä. Mutta ei meillä ens kesänä oo semmosiin varaakaan. Ei olis ollut oikeesti tänä tai viime kesänäkään.

Yllättäen mister A:kin oli aika vastaanottavainen loman pilkkomiseen. Vaikka se on ollut niin ehdoton sen neljän kesälomaviikon suhteen. En tiedä sitten käytännössä.. suostuisko se kuitenkaan. Oiskohan noi viikon lomat vähän nuivia jos yhden pitää kuitenkin herätä kuudelta aamulla..? Mä niin tahtoisin lapin ruskaa katsomaan. Pitäisköhän mun ja mister A:n mennä kaksistaan pienelle karhunkierrokselle syksyllä sitte kuiteskin jos mutsi hoitais tyttöjä...

Suunnitelmat on kivoja. Kiva jotenkin koittaa jäsennellä tulevaa vuotta. Vähän on ajatukset jo välillä joulussakin ja tyttöjen synttäreissä. En tiedä onko hassua noin paljon eteenpäin suunnitella, mutta why not? Ketäpä se haittaa.. Ensi viikonloppuna mennään ystävien luokse ja sitä seuraavana piipahdetaan mutsin kanssa Tukholmassa. Sitten onkin kohta jo syyskuu.

Sannis

torstai 8. elokuuta 2019

Naantali

Voi Naantali! Miten se on niin ihana!? Mulle tulee Naantalista aina mieleen se, kun ekan kerran siellä kävin viitisentoista vuotta sitten ja olin ihmeissäni, että voiko Suomessa edes olla tommosia paikkoja. Tällä kertaa kaupunkivisiitti oli hyvin lyhyt. Just sen verran mitä meni kävellä Muumimaailmaan ja sieltä pois.


Muumimaailma oli aivan yhtä ihana, kuin Naantali itsessäänkin. Tytöt oli aivan innoissaan ja jopa mister A sanoi oikein ääneen, että onpas mukava paikka. Satu tosiaan eli koko puistossa ja hahmot esiintyivät koko ajan. Haisuli teki kepposia ja poliiseilla oli kaiken aikaa joku tärkeä juttu meneillään. Muumimaailman teatterissakin käytiin ja esitys oli niin hyvä tyttöjen mielestä, että molemmat pyysivät päästä vielä seuraavaankin näytökseen. Tottakai mentiin. Mini nauraa räkätti aivan hulluna eikä kymppiveelläkään tylsää ollut. 

Nelisen tuntia kulutettiin puistossa ja luulen, että tytöt olis jaksaneet vieläkin. Ei maisteltu nyt ollenkaan pannukakkuja eikä muumimamman munkkeja, koska #vähemmänpullaa, mutta ehkä ensi kerralla. Helmikuussa puisto on viikon auki Muumien taikatalvea varten ja jos on hyvä keli, luulen, että ajellaan pelipaikalle



Terkuin,
Sannis

tiistai 6. elokuuta 2019

Turku




Sen verran jäi Rengastie-reitiltä hampaankoloon, että vielä piti lähteä uudelleen. Pieni rengastie oli ensin ajatuksissa, mutta hylättiin se ja lähdettiin linnaan sen sijaan. Vuokrattiin suht edullinen Air BnB Turusta ja tehtiin visiitti Turun linnaan. Ei ollut yhtä kiva, kuin Olavinlinna, mutta linnapiha oli kyllä huikean hieno. Kuuma oli, vaikka ulkona ei mikään helle ollutkaan. Tunkkainen ja huono ilma sai tekemään kierroksen aika nopsasti. Aivan mielenkiinnolla tytöt ihmetteli vankilasellejä ja muita linnan juttuja.


Linnan jälkeen löydettiin ihan vahingossa mahtava leikkipuisto, Seikkailupuisto, josta löytyi nuo vesikuplat. Niistä muodostuikin kunnon hitti ja molemmat tytöt oli ihan tärinässä. Seikkailupuiston jälkeen syötiin Dennis-nimisessä paikassa huippuhyvät pitsat ja pastat ja sen jälkeen tehtiin vielä pieni kävelykierros jokirannassa. Ite olisin kävellyt paljon pidempäänkin, mutta tytöt hytisi kylmästä. Turku on kyllä aivan ihana kaupunki!

Sannis

lauantai 3. elokuuta 2019

Murros


Blogi on nyt ollut suljettuna jonkin aikaa ja oon kyllä yllättynyt, kuinka oon kirjoitellut edelleen. Jotenkin nyt tuntuu jopa paremmalta. Ehkä se kuitenkin nyt on niin, että en tarvitse muita ihmisiä lukemaan mun ajatuksia. Ehkä se riittää, kun ne on mun päässäni. Ei tarvi sitten tosiaan ressata sitä, loukkaantuuko joku tai ajatteleeko joku musta pahaa. Bloggaajana pitäis varmaan olla paksumpi nahka. Että ei niin välittäis muiden ajatuksista. Pysyyköhän oma ajatus kasassa paremmin, kun ei tarvi ressata muiden omia?

Nyt on ihan selkeesti joku murroksen hetki. Oon vähän hukassa itseni kanssa. Tytöt kasvaa ja elämä muuttuu. Mihin nyt ja miten? Päivä kerrallaan tietysti, eikö? Ehkä mä menen jo vähän asioiden edelle. Minikin on  vasta kuusi vuotta. Mutta silti.. jotenkin tuntuu, että nyt on jotain muuttunut. Tytöt ei enää niin mielellään lähde mun retkilleni ja toisaalta taas tuntuu hassulta jättää niitä niiltä pois. Ehkä tässä on nyt vaan vähän tylsä hetki meneillään näin loppukesästä. Who knows..

Sannis

perjantai 2. elokuuta 2019

Rengastie


Lähdettiin Saariston Rengastielle extempore. Kesken reitin luin kuningas Googlesta, että just niin ei kannattais tehdä, koska lossit ja lautat ei välttämättä kulje toivotulla tavalla. Itsehän olin tarkistanut vain pari ensimmäistä.. että kulkee yötä päivää ja kaiken aikaa. Olis ollut aiheellista katsoa ne loputkin. En edes tajunnut, että välillä losseja on niin monta. Oliskohan niitä ollut jopa seitsemän.

No, helle oli - jos mahdollista - vielä kovempi, kuin edellisenä päivänä ja pakattiin itsemme autoon heti aamusta. Lähdettiin ajelemaan Raumalta Turkua ja Paraisia kohti. Maisemat Rengasreitin alussa oli hienot. Ylitettiin heti ekana iso silta, joka sai mut erityisen onnelliseksi. Vettä näkyi aina välillä ja pari ekaa lossiylitystä meni helposti. Satuttiin just oikeaan aikaan paikalle ja päästiin jatkamaan nopsasti. Pysähdyttiin kaupassa hakemassa vähän eväitä ja ajateltiin, että syödään tunnin-parin päästä.

Parainen - Nauvo, Nauvo - Korppoo. Korppoossa tulikin tenkkapoo, koska lautta kulkikin paljon harvemmin. Siinä sitten vasta hoksattiin, että eihän nämä kuljekaan ihan kaiken aikaa ja ruvettiin tarkemmin selailemaan aikatauluja. Loppuviimein ei ehditty pysähtyä  mihinkään syömään, koska mua jännitti, ehditäänkö viimeisiin losseihin. Ajettiin loppuosuus tiestä aika nopeasti läpi eikä Houtskarissa ja Iniössä tuntunut kovin paljoa olevan katseltavaakaan. Viimeinen matka oli Iniöstä Kustaviin ja se jotenkin lievitti mun muodostunutta stressiä. Viimeinen lauttamatka.. eli ei tarvi alkaa etsiä yöpaikkaa lähes autiolta saarelta. Lautta oli iso, autot meni kahteen kerrokseen ja ylhäällä oli kahvila, josta sai ostaa jätskiä.

Sen verran meni pitkäksi meidän reissu, että Naantaliin ei ehditty koukata. Päätettiin jättää se väliin ja ajella suoraan kotiin. Se olikin ihan viisas päätös, koska lähemmäs yhtätoista illalla meni kuiteskin. Uudessa kaupungissa syötiin dinnerit ja kruisailtiin aika suorilta sen jälkeen kotiin koppaan maate.

Saariston rengastie oli ehkä pieni pettymys. Kuitenkin jäi vähän hampaankoloon koskien pientä rengastietä. Varattiin ensi viikonlopuksi yksi yö Turusta Air BnB:stä. Haittaako tua nyt jos toisen kerran lähtee heti perään? :D

Sannis

torstai 1. elokuuta 2019

Yhdeksäs


Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain,
luonas sun mä oon vieläkin.
Vaikka tämä välimatka onkin suuri,
lähelläin oot täälläkin.
Vaikka olitkin vain hetken mun kanssain,
luonas sun mä oon vieläkin.
Luokseni varjosi jäi, 
nään sut mielessäin.

Tommi 9v.

Sannis