"Tämä meidän heppatyttö pääsi vihdoin unelmaharrastuksensa pariin viime syksynä. Lupasin ratsastustunnin vain joka toinen viikko, koska hinnat. Siinä vaiheessa mietitytti vähän, kuinka äitinsä tytär selviää, kun ei oo tasaista maata jalkojen alla ja tunnetta siitä, että itse hallitsee hommat täysin.
Ensimmäisestä tunnista lähtien oli selvää, että tää on täysin Ykstoistaveen juttu. Typy on hevosen selässä uskomattoman rauhallinen ja hallittu, kuuntelee ja antaa hevoselle ohjeita hienosti, suhtautuu eläimiin just niin lempeästi ja päättäväisesti, kuin eläimiin pitääkin suhtautua. Muutamassa kuukaudessa kehitys on ollut suuri ja ensimmäiset laukka-askeletkin on nyt otettu.
Luvattujen tuntien lisäksi Ykstoistavee on kerännyt ite rahaa extratunteihin. On myynyt vanhoja tavaroitaan kirppiksellä, tehnyt kotitöitä ja luopunut muista joulu- ja synttärilahjatoiveista. Typy on kärsivällisesti odottanut, koska extratuntipaikka aukeaa ilman yhtään mitään vinkumista ja inttämistä. Pakolliset varusteet; kengät, turvaliivi ja kypärä on hankittu pikkuhiljaa ja jotain pienempiäkin juttuja on saanut lahjaksi, mutta mitään ei oo vaatinut eikä yhtään ainuttakaan kertaa oo marmattanut kevytuntsikasta, jonka ostin kympillä kirpparilta tai siitä, että joutuu käyttää tavallisia trikoita tai collareita.
Oon niin ylpeä, että ehkä halkean kohta ja tämä asia jostain syystä herkistää mut jotenkin ihan täysin. Kun tuo heppatyttö tuolta heräilee, aion viedä sen yllärinä ratsastushousukaupoille. Koska se on niin sen ansainnut!"
Tämän päivityksen jälkeen sain viestin FB:ssä, että saadaan hakea ihan ilmaiseksi tutun tytölle pieneksi jääneet ratsastushousut. Vähänkö mahtavaa!! Vietiin karkkipussi vaihtariksi ja käytettiin housurahat takkiin, joka on tarkoitettu turvaliivin alle. Kesäleiripäivän oon luvannut kahdelle eri tallille ja saas nyt nähdä kuinka tuntiratsastukset hoidetaan, kun molemmilla tutuilla talleilla loppuu tunnit kesäksi. Haluaisin, että tämä juttu pysyy mukana koko kesän ja sitä toivois ite ratsastajakin.
Halusin ite aina nuorempana ratsastaa, mutta en uskaltanut kertoa toiveistani, koska pelkäsin etten osaa tarpeeksi. Ei tullut silloin mieleen, että sen takiahan niille tunneille mennään, että siellä oppii. Elän nyt varmaan jotain omaa kadotettua nuoruuden haavetta, koska oon niin onnellinen tästä jutusta :D
Sannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3