Eniten

Se olis kuulkaa sitten taas perjantai. Eilinen ei ollut paras mahdollinen päivä. Keskiviikkona jo jouduin napata migreenilääkkeet pariinkin otteeseen ja vaikka eilen aamu näytti ihan hyvältä, paheni olo kuitenkin nopeasti. Käytiin tyttöjen kanssa kaupungilla, koska mini on jo pidempään tahtonut pyöräilyhanskat. Mini löysi hanskansa ja kakstoistaveekin osti jotain askartelutarviketta. Lounasta syötiin Vaasan uudessa juuri avatussa Mäkkärissä. Tytöt oli siis tyytyväisiä, kun saivat herkutella ja vähän törsätä todistuksesta saamiaan rahoja, mutta mutsilla maskin käyttö ei passannut just siihen kohtaan ollenkaan ja kotiin päästyä oli jo aikamoinen tuskanhiki.

Koitin siinä puuhastella vähän tavaroita paikoilleen ja kirpparikamoille hintoja, mutta aika hitaasti hommat eteni. Loppuviimein tuli itku niinkin oudosta jutusta, kuin siitä, että mini pudotti puisen leuanvetotangon lattialle. Olin jo muutenkin ihan äärirajoilla ja puukalikan lattialle putoamisen aiheuttama ääni säikäytti sekä sattui päähän ihan helevetisti ja jotenkin siinä tuli raja vastaan. Onneksi olin laittamassa tiskejä koneeseen, niin ehdin siinä samalla keräillä itseni ennen kuin mini suoriutui keittiöön. Kun mister A vihdoin pääsi kotiin duunista, marssin suoraa tietää makkariin ja vedin oven kiinni. 

Tiedättekö kuulkaa, että eniten vituttaa kyllä migreeni.

Sannis

P.S. Tuon kukan mutsi osti mulle ja se on ihana! Paikallisen kirpparin pihassa oli upeita amppelikukkia vitosella tsipale. Ihan uskomaton hinta!