Haudi hou! Uusi viikko ja uudet kujeet! Meillä oli tosi tehokas viikonloppu. Koti sai vähän perusteellisemman siivouksen, mumman auto sai huollon ja monta muutakin juttua ehdittiin saada aikaiseksi.
Tytöt kävi kampaajalla. Tai oikeastaan, kolmevee kävi kampaajalla ja koululainen sai siinä sivussa ihanat letit. Ja siis kyllä, kolmevee istui just tossa asennossa koko leikkauksen ajan. OMG! On se kyllä ihmemuikkeli :D Loppua kohti neiti alkoi kuitenkin lämmetä ja alkoi jutella ja hömpöttää. Ekaluokkalainen oli aivan liekeissä kampauksestaan. SalonG (klik) on ihan mun duunipaikan vieressä Vaasan Olympiakadulla ja sinne on niin helppo poiketa. Miia kyllä veti taidolla loppuun saakka, jopa tuon pienemmän höntin kanssa ja nyt sillä pienemmällä höntillä on niiiin hieno tukka!
Lauantaina lähdettiin laskettelemaan Vanhan Vaasan raunioille. Siellä mun kuvaani eksyi kummitus :D Tais olla kuitenkin pulkan reuna. Let the record show, että kirjoittaja ei todellakaan ole mikään ulkoilija. Se ei innosta vinkuen hiihtele posket punaisina pitkin hankia, vaan jokainen ulkoilu on suoritus sinänsä. Suorituksia toki helpottaa huomattavasti vihdoin viime talvena hommatut toppahousut ja talvikengät. Mutta siis anyway, laskettelemassa oltiin ja tunsin itsestäni suuren suurta ylpeyttä. Tytöillä oli ihan sairaan hauskaa. Varsinkin mini olis aina lähdössä ulos, kun vaan mahdollista. Oli muuten Robin Packalenkin siinä eksynyt hoodeille. Katoin vaan, että onpa etäisesti tutun näkönen kloppi :D
Isänpäivänä syötiin aamiaista meillä. Tytöt oli tehneet ihanat lahjat ja kortit <3 Mun äiti ja isäpuoli oli meillä. Varattiin siinä samalla vuokra-auto Floridan reissua varten. Naurettiin vaan mister A:n kanssa jälkeenpäin, että tää meidän jengi on kyllä huikee. Ihan vähän ehkä ääntä ja kaikenmoista säätöä ilmoilla aina, kun jotain tehdään. Saattaa olla taas hauska reissu tiedossa :D
Annukan voikan aikana heitettiin ison A:n ja mini-A:n kanssa lenkki ja iltapäiväksi suunnattiin anopin ruokapöytään. Illalla ehditiin vielä pötkötellä soffalla.
Otin viikonlopun aikana sata kuvaa. Yritän opetella käyttämään digijärkkäriä ja 90 prosenttia kuvista on ihan kuraa. En vaan osaa! Voi kuulkaa viistää niin hemmetisti. AAAARGH!
Erittäin hyvä viikonloppu! Nyt pitäis käynnistää tämä viikko! Tsemppiä!
Sannis
Kuvaamisen tuskaa on ilmassa täälläkin... Taitaa olla ihan loputonta.
VastaaPoistaViime viikolla olin yhtenä iltana Rajalan digijärkkärikurssilla ja sen jälkeen kyllä syttyi jonkun sortin lamppu päähän. Ei heti, vaan vasta muutaman päivän päästä, kun tajusin ekaa kertaa elämässäni kokeilla kameran säädöistä valotuksen korjausta. Eikä menny kuin 51 vuotta, että älysin, että sellanenkin säätö on olemassa.. Ja senkin vaan siksi, että kurssin opettaja kädestä pitäen näytti. Nyt olen ihan liekeissä pelkästään tosta, koska omat kuvat todellakin ON olleet pelkkää pimeetä kuraa. Toisin kuin sun, jotka on mun mielestä koko ajan vaan hienompia ja hienompia. Sellasia, mitä katselee mielenkiinnolla yksityiskohta kerrallaan.
Ja olispa mullakin vielä pulkkaikäisiä kamuja kotona. Oon niin ulkoilmaihminen, mutta yksin laskeminen on vähän tylsää :)
Haluaisin kans johonkin kurssille. Oon niitä pari käynytkin, mutta ei pysty sisäistää kaikkea kerralla. Enkä edes tajunnu, että digijärkkäreille on ihan omia kursseja :) Aina tässä joulun alla joudun pähkäillä, miten sais kivoja kynttiläkuvia.. eli pimeitä, mutta ei kuraa :D
PoistaKiitos kuule sanoista! Harjoitellaan, harjoitellaan! Ja hei, lainaa mun lapsia joku kerta, kun oot täällä päin. Eli varmaan tosi usein :D
Nuo lasten lahjat on niin liikkiksiä aina, vaikka ei niillä mitään funktiota aina olekaan :) Mä olisin valokuvauskurssin tarpeessa itsekin, se olis ihan superkivaa. Ei vaan aikataulut antaneet myöten mennä edes kansalaisopiston kurssille.
VastaaPoistaNo niinpä.. niin hellusia juttuja. Sitten sitä miettii, mihin ne kaikki laittaa :D
PoistaJa joo, kuvauskurssia kyllä kaipais taas meikäläinenkin!