Festit

Jännittäminen oli turhaa. Tälläkin kertaa. Eilisen mysteeriohjelmassa oli kivaa jutustelua unelmista ja työilmapiiristä. Sen jälkeen vedettiin tiukka kiertoharjoittelutreeni. Koko tyky-setin meille oli vetämässä Aki ja Rita. Tiedättehän.. Gladiaattoreista ja Rakkausdieeteistä ja mitä näitä nyt on? Vuosi sitten tavattiin nämä tyypit ekaa kertaa ja niin vain oli mukava nähdä taas. Mahtavan positiivista ja aidon oloista porukkaa. 

Treenien jälkeen kammattiin tukat ja laitettiin värit luomiin. Illalla himassa huomasin, etten ollut laittanut ripsaria ollenkaan. Voi terve! Miten voi unohtaa? Senkö takia kaikki mun selfiet näytti siltä, että paiskoin ne suoraan roskiin? Vai Omenan kaunista-filtterin puuttuminenko tässä nyt oli se ratkaiseva tekijä? Oli miten oli, nyt laitetaan ripsarirahat volyymeihin :D Jos siis olet taitava ripsien tekijä, teet töitä Vaasassa ja sulla on vapaita aikoja alkuviikosta, laita viestiä. Mä tulen viivana.

FestiVilla-festarit järkättiin Vaasassa ekaa kertaa ja sinne vei alkuillasta meidänkin tie. Tykkäsin ihan tosi paljon! Hyvä, kaunis paikka. Kaikki toimi hienosti. Ei liian iso. Meillä oli VIP-liput ja oma kabinetti ruokailua varten. VIP-systeemi oli järkätty loistavasti. Vessaan pääsi koko ajan jonottamatta ja juomien osto sujui nopsasti. Mahtava juttu oli se, että koko mesta oli anniskelualuetta. Ei tarvinnut hengailla missään karsinassa siiderillä vaan sai kulkea vapaasti. Alue vaikutti tosi siistiltä ja istumapaikkojakin löytyi. Nää oli ihan täysin mun festit. Pisteet järkkääjille! Mutsi ja Kanadan siskokin oli hoodeilla, joten sukkuloin siinä työkamujen ja perheen väliä ja hauskaa kyllä oli.

Lähdin hyvissä ajoin himaan, joten sain taksin heti. Kahden maissa pääsin nukkumaan ja aamuseiskasta lähtien täällä on terassilla hengailtu kuuntelemassa sateen ropinaa. Hyvä fiilis! Monta päivää on tuntunut jotenkin tosi hyvältä ja oon miettinyt, kuinka sen tänne teillekin kertoisin, mutta en oikein osaa. Helpotus näinä päivinä, kun migreeni on pysynyt pidempään poissa, on jotenkin pakahduttavaa ja sitä tunnetta on hyvin vaikea selittää. Migreeni vie kaikki voimat ja silloin pitää keskittyä vain selviytymiseen. Tuntuu uskomattomalta, että yhtäkkiä virtaa riittää taas pihatöihin ja festareilla hangailuun. Hitsi, mä alan ihan porata tässä nyt näppäimistölle :D Kiitollisuus on kyllä huikea tunne!

Oliko ny vähä jo too much hei?! No, eipä tämä tähän lopu.. Lisää hehkutusta tulossa. Tapasin festeillä paljon ihmisiä. Tuttuja ja tuntemattomia. Erityisesti mua lämmittää ne kohtaamiset ja sanat, jotka tuli tämän mun pienen blogini lukijoilta. Kiitos, että tulitte juttelemaan ja kiitos, että luette <3 Koitan täällä edelleen jatkaa höpinöitäni ja pysyä totuuden torvena arjen kuvioista ja ihmisen elämästä. Hyvässä ja pahassa.

Että semmosta. Aikamoinen ilta takana vai mitä?! Meistä pidetään kyllä hyvää huolta! Bossille ja toimarille pointsit. Hyvin järkätty taas kerran! Ja kyllä.. meillä on kaksi pomoa ja heidän virallisiksi kutsumanimikseen on vakiintunut Boss ja Toimari :) Ne on kyllä huikeita muikkeleita <3

Sannis