Suunnitelmia

Sunnuntai. Mun pari vapaapäivää on vietelty ja tänään onkin sitten duunipäivä. Menen toki töihin illemmalla vasta ja sitä ennen olis vähän muuta ohjelmaa. Kakstoistavee pitää käydä hakemassa tallilta kotiin ja mummun luona pitää ehtiä käydä. Mister A lupasi lähteä Saimin kanssa pentutreffeille, niin joudutaan nyt vähän hajauttamaan porukkaa sinne sun tänne. Epäilen, että kasivee ei oo oikein innoissaan tallihommista eikä pentutreffeistä. Saa nähdä, lähteekö se meidän kummankaan matkaan. 

Kuvan kakku syötiin viime viikonloppuna. Faija sen toi mun synttäreiden kunniaksi. Vähän on turhan paljon herkuteltu myös tänä viikonloppuna. Täytyy laittaa pullapussin suu kiinni nyt hetkeksi aikaa ennen kuin joulusuklaat alkaa houkutella :) Oon muuten koittanut etsiä, olisko jouluna mahdollista päästä mihinkään ulos syömään. Vaasassa on usein osa hotelleista kiinni jouluna, mutta nyt näyttää siltä, että ainakin Waskia on auki ja siellä on jouluillallinen tarjolla. Ajattelin ottaa yhteyttä ja kysyä, minkälainen systeemi siellä on. Jotenkin vähän houkuttelis syödä ulkona. Tytöille kuulemma tärkeintä on riisipuuro, piparien leivonta ja lahjat, joten siinä mielessä ei taida olla niin väliä mitä syödään ja missä syödään.

Joulu on vielä ihan auki, mutta jonkin verran ollaan tehty muita suunnitelmia. Aiemmissa postauksissa oli puhetta kateudesta. Omiin kateuden tunteisiin on vaikuttanut semmonen tosiasia, että oon aika paljon luopunut niistä omista jutuista, joita haluaisin tehdä. Oon esimerkiksi varannut mulle ja mister A:lle hotellin viikonlopuksi Helsingistä kaksi-kolme vuotta sitten. Viikonloppua on siirretty koko ajan. Koska on ollut liian huono koronatilanne ja koska oon ajatellut, että ei me voida tuhlata niin paljon rahaa vain meidän kahden juttuun. Siinä mielessähän oon ollut oikeassa, että kyllä pari yötä hotellissa, junaliput ja ulkona syömiset ihan hemmetin kalliiksi tulee, mutta kun se on kerta se juttu, mitä oon halunnut jo niin pitkän aikaa, niin miksi ihmeessä laitan kaiken muun sen edelle? Parin päivän reissu Helsinkiin ei kuitenkaan oo aivan mahdoton toive. En edes muista koska ollaan tehty mister A:n kanssa kahdestaan jotain. 

Ollaan säästelty rahaa pikkuihiljaa ja tytöille on järkätty kiva viikonloppu mummun luona serkkujen kanssa. Saimikin pääsee ensimmäistä kertaa nyt yökylään. Ollaan sovittu kavereiden kanssa treffit ja tehty pöytävaraukset. Ollaan myös tilattu kivaa keliä, koska viimeisimmät meidän Helsingin visiitit on satanut vettä. Nyt sitten vaan toivotaan, että kukaan ei tuu kipeäksi. Luultavasti tietysti tulee. Aika harvoin meillä tytöt sairastelee, mutta miksipä ei yksi flunssa tähän kohtaan sopisi? :D

Helsingin reissun lisäksi työn alla on muutakin sellaista, jota on lykätty pitkään. Oon ottanut itseäni vähän niskasta kiinni ja laittanut asioita alulle. Ei mitään maata mullistavia juttuja, mutta semmosia mulle ja meille tärkeitä hommia. Ehkä koronakin on osaltaan vaikuttanut siihen, että sitä on jotenkin jämähtänyt johonkin ihmeelliseen välitilaan ja jäänyt vähän sellaiseen odotusmoodiin. Huomaan, että ite oon tämän koronahomman aikana ainakin luisunut siihen, että mietin ihan liikaa mitä muut ajattelee jos teen niin tai näin ja sitten kadehdin, kun joku muu tekee mitä huvittaa. Enkä tietenkään tarkoita, että pitäisi olla tyhmä ja unohtaa rajoitukset tms mutta vähän enemmän kannattaisi kyllä ehkä miettiä mitä minä haluan, kuin mitä muut minulta haluaa.

Semmosta sunnuntaihin. 

Osaatteko te elää itsellenne?

Sannis