Ilta-aurinko

Isänpäivän iltana lähdettiin ulkoilemaan siinä toivossa, että nähdään kaunis auringonlasku. Nappiin meni. Tosin tähän aikaan vuodestahan se "ilta" ja auringonlasku on vähän ennen kello neljää iltapäivällä. Aikamoista. Sain kuin sainkin isänpäivänä napsaistua muutaman kuvan tytöistä ja iskästä. Julkaisuun saa mennä useimmiten enää sellaiset kuvat, joissa ei kasvoja näy. Itekään en oo enää pitkään aikaan ollut oikein innokas tyttöjen kasvokuvia jakamaan, mutta nykyään myös tytöt itse on aika tarkkana asian suhteen. Ja hyvä on ollakin. 

Minillä oli reissulla mukana jalkapallo. Rannassa vasta tajuttiin, että eihän siellä voi potkia, koska jos pallo menee jäälle, ei sitä voi sieltä hakea. Käytiin asia läpi minin kanssa kakstoistaveen ollessa kauempana keskustelun ulottumattomissa. Pallo oli mulla sylissä, mutta jossain vaiheessa vaihdettiin niin, että kakstoistavee antoi Saimin remmin mulle ja minä annoin pallon kakstoistaveelle. En tajunnut käydä uudestaan keskustelua pallon potkimisesta ja ennenkuin ehdin tehdä mitään oli kakstoistavee jo innoissaan potkaissut pallon mister A:lle ja minille. Siinä kohdassa maa vietti vähän rantaa kohden eikä vastaanottajat olleet ihan heti skarppina. Pallo vieri suoraan jäälle. Niin pitkälle tietysti ettei ihan uusille jäille niin kauas ole asiaa. 

Mini oli ostanut pallon edellisenä päivänä omilla rahoillaan. Kun tytöille selvisi, ettei palloa voi tosiaan lähteä hakemaan, tuli molemmilla itku. Minillä pallon menetyksestä ja kakstoistaveellä siitä, että oli hukannut siskon uuden pallon. Kirjoittajan mielestä tilanne oli vähän meidän vanhempien moka, koska ei oltu kakstoistaveen kanssa käyty läpi ettei palloa voi rannassa potkia ja koska ite olin antanut pallon pois käsistäni ilman ohjeistusta siitä, että sitä voi tosiaan vaan kantaa sylissä. Huikkasin tytöille, että kurvataan kaupan kautta ja haetaan uusi pallo. Voin vaan kuvitella mitä muutaman metrin päässä ollut meille vieras, tilannetta tuntematon ihminen ajatteli. "Tämmöstä tää nykyaika on. Samalla sekunnilla, kun jotain hukkuu, lähdetään ostamaan uutta!"

Jos kakstoistavee olisi ollut kartalla siitä, että palloa ei voi potkia rannassa ja silti olisi sitä potkinut kieltoa uhmaten, olisi kakstoistavee hommannut siskolle uuden pallon omilla rahoillaan. Jos mini itse olisi potkinut palloa kiellosta huolimatta, saisi mini olla ilman palloa. Nyt me vanhemmat ostettiin uusi pallo ja laitoinpa vielä tänään Vaasan Puskaradioonkin kadonnut-ilmoituksen. Josko tuuli vaikka kuljettaisi pallon jonkun reitille.. Olis mahtava tuuri ja tyttöjen mielestä varmaan yli siisti juttu saada se takaisin.

Mitä te muut olisitte tehneet tossa tilanteessa? Bye bye pallo vai kaupasta uusi?

Ai niin, ja pallon hinta on 10€ jos se jotenkin vaikuttaa asiaan.

Sannis