Päiväretket

Loman ekalla viikolla käytiin Särkänniemessä. Juhannusviikonlopun sunnuntai-aamuna pakattiin kamppeet autoon ja otettiin suunta kohti Mansesteria. Vähän mietittiin, voiko nyt lähteä, koska Koronahommat ja esim. Helsinkiin ei nyt viittitä suunnata, mutta päätettiin loppuviimein mennä, että päästään näkemään Espoon kamuja.

Tosi kiva päivä vietettiin yhdessä ja aika meni hitsin nopeesti. Rahanmenosta olin tietysti kauhuissani niinkuin aina, mutta koitin sen nyt sulkea johonkin taka-alalle. Rannekkeet, sisäänpääsyt, pysäköinti ja ylihintainen pizzabuffa, joka oli typistynyt hyvin pieneksi hintaansa nähden teki kyllä aikamoisen lovin meidän lomakassaan, mutta kai se on oltava noin jäätävän hintaista, että tommoset kesäpaikat pysyy pystyssä.

Ei olla käyty Särkänniemessä kesäaikaan melkein kymmeneen vuoteen ja oli kyllä ihan hauskaa itekin päästä tukkijokeen. Mihinkään laitteisiin en yleensä suostu, mutta tänä kesänä sisäänpääsyyn sisältyi yksi laitelippu ja tottakai se piti käyttää tukkijokeen. Luulen, että oltais menty ehkä uudelleenkin jos jono ei olis ollut niin pitkä. Se olikin ainut jono, joka oli pitkä. Muissa laitteissa lapset pystyi venkslata monta kertaa peräkkäin, kun ei jonoja juurikaan ollut ja samaan laitteeseen pääsi juoksemaan heti uudelleen edellisen ajon päätyttyä. Puistoon piti varata aika ja porukkaa otettiin vähemmän kerralla sisään. Sopi meille perfect!

Tytöt paljastui aikamoisiksi hurjapäiksi yhtäkkiä. Laitteet, joiden pelkkä katsominen sai mun vatsan vellomaan, oli niiden suosikkeja. Ykstoistavee odotti myös Koiramäkeen pääsyä, mutta en ollut hoksannut, että se suljetaan ennen huvipuistoa ja ykskaks tuli kuulutus, että Koiramäki on siltä päivältä kiinni. Voi morjens! Mulla meinas melkein itku päästä harmituksesta.. että miksi ihmeessä en ollut tarkistanut aukioloaikoja, mutta ykstoistavee kuittas olankohautuksella ja varmisti, että ollaanhan kuitenkin menossa Aava Kertun kotitilalle tänä kesänä eläimiä katsomaan. Ollaan me.

Aika meni kyllä yllättävän nopsasti ja yhtäkkiä olikin sulkemisaika. Reilu kuusi tuntia oli huvipuistoilua takana ja luulen, että oltais varmaan kaikki jaksettu vielä hetki. Ehkä loppuviimein ihan hyvä, että kotiin piti lähteä about ihmisten ajoissa. Matka oli kuitenkin pitkä ja yöhönhän se meni ennenkuin päästiin laittamaan päät tyynyyn.

Oli meillä kuulkaa mukava Särkänniemi-päivä! Ja niin ihana oli nähdä ystäviä pitkän tauon jälkeen. Yleensä heitetään Espoon keikka säännöllisin väliajoin, mutta tänä keväänä se nyt jäi sattuneesta syystä väliin. Eihän tossa nyt paljoa ehtinyt kuulumisia vaihtaa, mutta kuiteskin vähän ehdittiin olla yhdessä. Puhuttiin jos espoolaiset tekis lenkin Vaasaan päin vielä tässä kesän aikana. Saas nähdä.

Loman tokalla viikolla alkoi olla oikeasti KUUMA. Mietittiin, mihin sitä lähtisi uimaan ja tytöt pyyteli päiväretkeä. Ykstoistavee ehdotti Oulua, mutta se tuntui ehkä vähän liian pitkältä. Minä ehdotin Porin Reposaarta. Pitkä matkahan sinnekin oli, yli kaksi tuntia, mutta ei oltu koskaan käyty ja ehdotus sopi kaikille.

Parkkeerattiin auto Reposaaren takarannan parkkikselle ja siitä, kun lähdettiin katselemaan kallioita, meinas mulla tulla itku TAAS :D Jotenkin se näkymä, joka aukesi oli niin huikea. Aurinko paistoi, meri välkehti, kalliot oli upeat ja kaikki kasvillisuus näytti siltä ettei olla Suomessa ollenkaan. Kiviä pitkin kun käveltiin kallioita kohti, tytötkin mietti, että ihan kuin oltaisiin Kroatiassa.

Olin tehnyt kotona vähän paremmat eväät ja syötiin ne lounaaksi kallioilla istuskellen. Kun mini meinasi paahtua kuumuuteen, siirrettiin leiri viereiselle uimarannalle. Uitiin hyvä tovi, jopa me aikuiset. Jos sää olisi ollut vähän viileämpi, oltais varmasti lähdetty vähän kävelylle Reposaaren puutalokortteleihin, mutta nyt tyydyttiin tsiigailemaan ympärillemme ilmastoidusta autosta ja dinnerille ajettiin Merikarvialle. The Merry Monkia kehuttiin netissä paljon ja kiva paikka se olikin kesäisessä venesatamassa. Syötiin haukiburgerit ja jatkettiin sen jälkeen kotiin päin. 

Ootteko te muut tehneet päiväretkiä?

Mun mielestä päiväretket on ihania, kun pääsee aina illalla omaan sänkyyn yöksi.

Terkuin,
Sannis