Saarikaudenpäättäjäiset

Vähän mua nyt naurattaa, kun tuolla aiemmin kirjoittelin, että ei tämä flunssa miltään kovin sitkeältä taudilta tunnu. No joo.. pahin meni nopeasti ohi, mutta aika hiton sitkeästi nämä loppumainingit kyllä jatkuu, kun kohta on pari viikkoa täynnä. Nokka vuotaa edelleen, ääni on nuhainen ja olotila hyytynyt. Onpa ihan hiton ärsyttävää! Alkaa mennä jo vähän tunteisiin ja mieli madaltua.

Lauantaina lähdettiin mökille enkä voi kyllä sanoa, että olisin ihan täysillä nauttinut olostani. Puitteet oli toki kunnossa. Vaikka sää oli kylmä, oli kuitenkin selkeää ja kaunista. Kanadan sisko ja pikkusisko lapsineen oli paikalla. Jopa kummipoika 19vee lähti mukaan mökkeilemään ja innostuipa se leikittämään vähän pienempiään niin, että rytinä vain kävi, kun pienemmät juoksi pihlajanmarjaritsaa pakoon :) Mutsi eli mummu laittoi ja mister A grillasi hyvät dinnerit ja mutsin synttäreiden kunniaksi herkuteltiin jälkiruuaksi mansikkakakulla.

Ite otin hyvin iisisti. Keräsin pihasta vajaan litran mustikoita ja puolukoita. Mustikat oli ihme kyllä aivan hyviä vielä. Sienetkin vähän kiinnostais ja varsinkin, kun tänä vuonna niitä taitaa olla tosi paljon, mutta niistä en kyllä ymmärrä mitään. Eikä meillä niitä kukaan muu söisikään, kuin minä. Mister A on hyvin kaikkiruokainen, mutta sienet ei uppoa. Niitä en siis lähtenyt etsimään, vaan pysyin pihapiirissä.

Kymmenen paikkeilla oltiin kotona. Kanadan siskolle tuli pari kaveria kylälle ja vaikka kuinka mini olis tahtonut jäädä mökille, epäilen, että ei olis taitanut nauttinut olostaan, kun yhdet hoilottaa karaokea aamuun saakka :D Saimi-parkakin oli aivan loppu. Nukahti heti kymmeneltä ja aamukuudelta, kun nousin,  nukkui edelleen ihan samassa paikassa ja samassa asennossa. 

Viikonloppuun mahtui myös kakstoistaveen ensimmäiset heppakisat. Lauantaina ennen mökille lähtöä käytiin jännäämässä, pysyykö esteet paikoillaan ja pysyihän ne. Reilu viikko sitten hyppäsi ensimmäiset esteet ja nyt sitten jo kisoissa mukana. Reipas tyttö pokkasi ensimmäisen ruusukkeensa! Mister A ja Saimi seuraili kisoja vähän kauempaa ja hienosti Saimikin oli ihan hipihiljaa koko ajan eikä haukkunut yhtään.

Viikko starttaa vähän tahmeammin nyt kuin normaalisti. Puolet meidän duuniporukasta on kipeänä ja tässä nyt tehdään etäduunia ja kaikenlaisia järjestelyjä, että saadaan asiakaspalvelu ja jumpat rullaamaan niinkuin on asiakkaille luvattu. Mulla jää jumpat vielä väliin, mutta duuniin menen kyllä illaksi. Koitan ottaa mahdollisimman iisisti ja teen paikan päällä vain pakolliset. Ettei nyt vain rasittuisi hei liikaa. Voi plääh ja hitto vieköön :D

Kivaa viikkoa! Aurinko paistaa ja linnut laulaa!

Sannis