Ensimmäinen karavaanarireissu, check! Mister A on tätä odottanut jo monta vuotta. Tytötkin on olleet innoissaan. Kirjoittaja on vähän toppuutellut. Lapsena oon ollut paljonkin vaunuilemassa, mutta nyt kaikki tuntui ihan uudelta ja ihmeellistä reilun kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Lainattiin mun faijan vaunua ja otettiin suunta Orismalaa kohti. Aloitettiin siis aika iisisti ja matkattiin alle tunti kotoa.
Ihan oikeasti vähän jopa jännitti lähteä ja olin ihmeissäni esim. siitä, että leirintäalueille ei varata paikkoja etukäteen tai ilmoiteta oleskelun pituutta jo tullessa. Hyvin toki ymmärrän syyt miksi näin toimitaan, mutta etukäteen kun ei vielä tommosia tullut mietittyä, olin ihan että whaaat.. onpa tää nyt rentoo hommaa. Ja onhan toi koko karavaanailu aika rentoa. Jos siis ei haittaa olla ahtaassa vaunussa koko perhe yhdessä ihan koko ajan. Ja käydä vessassa + peseytyä yleisissä tiloissa. Tai käskeä koiraa seitsemän miljoonaa kertaa hyppäämään vaunun penkiltä alas, kunnes vaan sovitaan, että jospa se koira saa voittaa tämän taistelun :D
Mister A:ta puri vaunukärpänen ihan urakalla. Tytöt lähtee kuulemma mielellään uudelleen enkä minäkään hanttiin laita. Vähän alkoi toisen päivän iltana tavarat vaunussa hujan hajan tökkiä, mutta aika pientä oli tökkiminen kaiken kaikkiaan. Lainavaunussa haasteita toi tietysti se, että kaikki omat tavarat oli laukuissa ja tasoilla, kun omassa osa olisi tietysti kaapeissa ja kaikelle olisi oma paikkansa. Toki, sehän ei näiden mun matkakavereiden suhteellisen.. hmm.. miten sen nyt kauniisti sanoisi.. .rentoja tavaransäilytystapoja muuttaisi, joten roinaa olisi silti jonkin verran siellä täällä :D Etuteltta olisi meille kyllä ehdoton ja Saimille joku pieni aitaus oven ympärille. Faijan vaunussa olisi jonkinlainen katos kyllä ollut, mutta sitä ei kasattu nyt, kun sää oli sen verran viileä ettei ajateltu hengailla vaunun "pihassa".
Yllätyin siitä, että yleisessä vessassa käyminen ei haitannut mua ollenkaan ja mielumminkin kipaisin sinne, kuin vaunun veskiin. Joskus saatan olla vähän allerginen ihmisille, mutta aivan kiva oli vaihtaa sanoja muiden kanssa ja saunavuoroakaan ei nyt varattu vain meidän perheelle vaan käytiin yleisellä vuorolla. Mister A:llehan karavaanailu on ihan täydellistä puuhaa. Se rakastaa höpistä ihmisten kanssa ja olikin ihan elementissään jutellessaan vaunujen ominaisuuksista muiden vaunuilijoiden kanssa.
Kalliojärven Lukkuhaka oli kiva paikka. Oli siistiä ja nättiä. Alue ei ollut liian suuri ja joka paikkaan oli riittävän lyhyt matka. Kalliojärven viihdekeskus on ennestään tuttu. Siellä on käyty vuosia sitten uimassa ja laulamassa karaokeakin, mutta leirintäalueen puolelle kirjoittaja ei ole koskaan eksynyt. Lukkuhaasta oli aika passeli aloittaa karavaanielämä. Saatiin paikka ihan läheltä huoltorakennusta ja vessoja. Lapsille oli aivan kiva leikkipaikka, polkuautoja ja uimaranta. Uimaan ei tällä kertaa uskaltautuneet muut, kuin minä, mutta lämpimämmällä säällä olis voinut ranta olla kovassakin käytössä. Ainut miinus Lukkuhaalle tulee siitä, että koiranulkoilutusreitit oli vähän vähissä.
Kaiken kaikkiaan oli kiva pikkureissu ja epäilen vahvasti, että meidän karavaanitouhut ei jää tähän.
Kivaa tätä viikkoa!
Sannis
Ekan kerran näen kuvia Lukkuahaasta, enkä enää yhtään ihmettele, että isä on viihtynyt siellä. Näyttää niin siistiltä ja inhimillisen kokoiselta paikalta. Ja vesi vielä kaupan päälle! (Mietin, että voikohan tuo Kalliojärvi olla sellainen, jossa oltaisiin serkkujen kanssa käyty uimassa pieninä. Sitä vettä kun ei tosiaan ihan joka nurkalla lakeuksilla ollut siihenkään aikaan eli noin 45-50 vuotta sitten, kääk :).
VastaaPoistaJa niin tutuilta kuulostaa kaikki toiminnot. Ihan tuli haikeus menneitä aikoja kohtaan, vaikka siis enää en kyllä vaunuilemaan välttämättä lähtisi. Stressasin aina niin niistä matkoista tien päällä, vaikka perillä aina olikin mukavaa ja pojat löysi aina heti tekemistä ja yleensä myös kavereita. Ei vaatinut juuri muuta kuin sen, että potkaistiin tai heitettiin joku pallo pihalle, niin heti oli pelit pystyssä.
Kerran on meille käynyt niin, ettei mahduttu alueelle sisälle, vaan piti viettää yö ulkopuolella ilman mitään sähköjä ja vesiä ja muuta. Oli Oulun Nallikarissa, joka oli niin täynnä norjalaisia, ettei sinne kertakaikkiaan otettu sisälle enää enempää. Pikkasen se kirpaisi, kun ajettiin kuitenkin se yli 500 kilsaa vartavasten, mutta ei vaan tajuttu kuinka suosittu alue on.
Taisin kertoakin, että Kalajoki jäi meidän viimeiseksi vaunureissuksi. Siellä päätin, etten halua kasata sitä vuotavaa etutelttaa enää kertaakaan, enkä myöskään pestä hampaita kymmenen ventovieraan kanssa hiekkaisella yleisen veskin/suihkujen lattialla :). Aikansa kutakin, mutta paljon kivoja muistoja jäi. Joskin myös niitä toisenlaisia, kun satoi kolme viikkoa putkeen. Siinä kävi vaunun sisätilat jo vähän ahtaaksi, eikä saatu enää vaatteitakaan kuivaksi.
Jotta tulikohan tässä ny tarpeeksi tekstiä yhrelle kertaa :D.
...siis en niitä hampaita sentään lattialla pessyt :D. Mutta seistä siinä märässä hiekassa usein piti.
Poista:D :D Jep.. mä luulen, että tämän karavaanihomman kanssa on niinku kaiken muunkin kanssa.. aika aikaansa kutakin eikä tosiaankaan määräänsä enempää. Luulen, että meille riittäis tommoset vähän lyhemmät setit kerrallaa. Ja oon muuten kuullut, että myös juurikin Kalajoki saattaa olla joskus täynnä.
PoistaMister A:lle mietin just tuota pyykkien kuivatushommaa.. että ei loppukesästä vissiin oikein enää tarvi toivoa saavansa kuivaa pyyhettä saunan jälkeen. Jossakin vaunumalleissa taitaa tosin olla jopa kuivauskaappi, mutta ei luultavastikaan niissä joihin meillä olis varaa :D
.. ja tosiaan tuo siisteys Lukkuhaassa yllätti ihan täysin. Olispa kaikki alueet noin siistejä. Ei ollut ylimääräisiä hiekkoja lattialla.
Poista