Jäällä

Lauantai-iltapäivällä lähdettiin tyttöjen ja Saimin kanssa ulkoilemaan ja auringonlaskua katselemaan. Mansikkasaari on yksi kirjoittajan lempipaikoista Vaasassa eikä tälläkään kertaa kaduttanut, että lähdettiin. Käveltiin jäällä ja tytöt leikitti Saimia. Aika lähellä rantaa pysyttiin ja saadaan aina lyhyemmälläkin matkalla tuhrattua reippaasti aikaa, koska pysähdellään heittelemään keppiä ja lumipalloja Saimille ja tsiigailemaan maisemia. Mini haluaa kiipeillä kaikkeen mihin vain voi ja käydä tarkistamassa kaikki vähänkin mielenkiintoiset jutut ja se sopii kyllä. Muuta porukkaa oli liikenteessä tällä kertaa aika vähän ja oli jotenkin aika kiva, iisi lauantai-illan fiilis.

Viikonloppu meni kaiken kaikkiaan rauhallisesti, suunnitelmien mukaisesti. Lauantaille Balance ja joka päivälle ulkoilua, vähän kotihommia ja sohvachillailua. Olin normaalia enemmän väsyksissä. Otin pienet päivätirsat lauantaina, mikä on kirjoittajalle aika harvinaista ja illalla odotin, että tyttöjen höpötys jo hiljenee ja pääsen omaan rauhaan.  Tsiigailin YOU:n viimeisen tuotantokauden loppuun, vaikka se tylsemmäksi onkin muuttunut eka kauden jälkeen. Sunnuntaina saatiin ystävät meille iltapalalle ja siihen olikin hyvä päättää viikonloppu. 

Tosi kova issias-särky on vaivannut kirjoittajaa ajoittain nyt muutaman viikon. Viime viikolla pääsin fyssarille ja sain vähän selvyyttä, mistä homma saattaa johtua. Oon viime viikot ohjaillut vain rauhallisia lajeja, jotta kipu rauhoittuisi ja tänään olisi nyt tiedossa vähän vauhdikkaampaa settiä taas pienen tauon jälkeen. Tein jo ennen omaa talvilomaa uuden ohjelman INTERVALLI-tunnille ja se tuntui kyllä ihan heprealta, kun aloin sitä muutama päivä sitten lueskella läpi. Nyt alkaa homma olla jo aika hyvin hallussa ja illalla mennään. Vähän jännittää. Sali näyttää olevan varauskalenterin mukaan täynnä ja tunti on ohjaamisen kannalta aika nopeatempoinen. Aina pienen tauon jälkeen tuntuu, että koreografian opettelun lisäksi pitää sanallistakin ohjausta vähän palautella mieleen, että se sujuu helpommin sitten tunnillakin.

Nyt on maanantai. Neljätoistavee on lähtenyt jo kouluun. Heräsi vähän myöhässä ja oli kypsänä, mutta ei pyytänyt, josko voisin heittää autolla. Useimmiten oon tommosessa tilanteessa tarjoutunut, mutta nyt oon tullut siihen tulokseen, että vähän tarttis itekin osata pyytää jos tarvitsee apua eikä mutsi oo aina tarjoamassa ratkaisuja valmiina. Kävellen lähti typy matkaan ja luulen, että ehti kyllä ihan hyvin. Seuraavaksi lähtee kymppivee. Kirjoittaja saa ystävän vielä lenkkiseuraksi ennen töihin lähtöä. Toivon, että pakkanen hitusen laskee, niin saadaan tehdä vähän pidempi kierros eikä Saimin tassut jäädy.

Mukavaa tätä viikkoa!

Sannis