Joulu 2021 oli erilainen. Omalla tavallaan kiva ja sitten vähä rasittava. Minä ja mister A tultiin, kuin tultiinkin kipeiksi ja jouduttiin perua kaikki joulun kyläilysuunnitelmat. Aattona piti meille tulla porukkaa puurolle aamupäivällä ja iltapäivällä meidän piti lähteä mutsin eli mummun joulupöytään. Toisin kävi ja hoidettiin kaikki ruokailut ja muutkin hommat omalla porukalla kotona. Mua harmitti kyllä. Olin odottanut tosi paljon, että päästään mutsin luo syömään. No, nytpä saatiin viettää aikaa ihan vain omalla perheellä, joka sekin on ihan tervetullutta.
Aloitettiin aatto jo kuudelta aamulla. Yleensä tytöt on heränneet joulunakin myöhemmin, mutta tänä jouluna loppui uni ajoissa. Kasilta aamulla oli kahvit juotu ja lahjat avattu, joten päätettiin lähteä koronatestiin. Jep, ajan hengen mukaisesti vietettiin aattoaamua mukavasti koronatestauspaikalla :) Onneksi jonoa ei ollut ja päästiin nopsasti takaisin kotiin. Lunta oli tullut ihan hullu määrä yöllä, joten jatkettiin joulua lumitöillä. Aika raskasta oli kolaaminen flunssaisena, mutta onneksi lumi oli kevyttä.
Kolaamisen jälkeen keiteltiin puurot ja odoteltiin anoppia ja tyttöjen tätiä, jotka lupasivat tuoda lahjapussit huonosta ajokelistä huolimatta. Lunta tuli tosi sakeasti, mutta niin vain pääsivät perille. Sisälle ei uskallettu tietenkään tonttuja kutsua, eivätkä toki olis tulleetkaan, mutta kyllä oli tytöt tyytyväisiä, kun kävivät kuitenkin. Mutsin eli mummun kanssa oli sovittu jouluruokatoimituksesta, mutta soittelin mutsille, että eiköhän jätetä joulupäivälle. Keli alkoi olla jo sillä mallilla, että epäilin ettei autolla pääse edes enää eteenpäin.
Mumma toi lahjojen mukana palan kinkkua ja muutamia jouluruokajuttuja olin ostanut, kun epäilin, että tähän maailman aikaan saattaa muutoksia suunnitelmiin aika helposti tulla. Saatiin aikaiseksi oikein kiva joulupöytä ja kirjoittaja kyllä nautti olostaan siinä kohdassa flunssasta huolimatta. Mister A oli huonommassa kunnossa, nukkui ison siivun päivästä eikä varmaan oikein osannut ottaa iloa irti koko jouluaatosta. Normiflunssaoireiden lisäksi ilmoilla on ollut myös miesflunssan tunnusmerkkejä ja sanotaanko nyt näin, että kirjoittajalla on "vähän" ollut välillä hermo tiukassa :D
Iltasella otettiin vielä toinen ulkoilurundi, koska lumityöt oli pakko tehdä uudelleen. Saimin kanssa ei koko päivänä päässyt kävelylle, koska pyöräteillä oli lunta polveen saakka eikä oltaisi oikein jaksettukaan. Saimi oli kuitenkin molemmilla lumityökerroilla meidän mukana ulkona ja sai juosta vapaana. Niin hienosti pysyi taas omassa pihassa eikä edes naapuria lähtenyt moikkaamaan ennenkuin sai luvan. Juoksi ja hyppi aivan hulluna ja kaivoi lumikasoissa. Iltapissallekin kun pääsi takapihalle, oli aivan lumessa koko koira, kun piti peuhata ihan hulluna. Saimi onkin keksinyt, että kun koputtaa takaoveen, tulee useimmiten joku päästämään ulos ja viime viikkoina on kopistellut ovella monta kertaa päivässä.
Joulupäivänä tuli lunta yhtä paljon, kuin aattona ja meidän päivä koostui lähinnä syömisestä, lumitöistä ja huilaamisesta. Jouluruokatoimitus saapui perille, samoin kuin vielä yksi lahjapussi. Vähän nauratti, kun vaihdettiin pussukoita terassilla. Isäpuoli asetti omansa terassille ja peruutti. Minä otin pussin, asetin omani tilalle ja peruutin, jonka jälkeen isäpuoli nappasi pussin mukaansa tuumaten: "Vähän erilainen joulu tällä kertaa!" No jep!! :D
Iltapäivällä hypättiin autoon ja ajettiin rantaan tsiigaamaan auringonlaskua, että saatais vähän maisemanvaihdosta. Näkymät oli kyllä ihan huikeat ja auringonlasku näytti upealta. Mister A oli edelleen heikommassa kunnossa ja odotteli autossa, kun minä napsin muutamat kuvat ja kakstoistavee ulkoilutti Saimia. Mini oli tosi kylmissään ja halusi myös autoon odottamaan. Pelkäsinkin hetken, että on myös tulossa kipeäksi, mutta taisi vain väsy painaa.
Joulupöytään katettiin mutsin lähettämiä herkkuja ja aatolta jääneitä juttuja ja taas maistui kaikki tosi hyvältä. Yleensä ei olla välttämättä edes joulupäivänä enää syöty jouluruokaa, mutta nyt oltiin mister A:n kanssa molemmat sitä mieltä, että kyllä me vielä tapanina laitetaan joulupöytä. Jopa tytöt sai kerättyä lautasilleen huomattavasti enemmän ruokaa, kuin jouluna yleensä. Illalla vielä tuli negatiivinen koronatestitulos meille molemmille. Olin kyllä helpottunut. Ensimmäistä kertaa mulla oli sellainen olo, että nyt saattaa kyllä arpa osua kohdalle, mutta ei onneksi osunut.
Tapani sujui about samalla kaavalla, kuin muutkin joulun päivät; ruokaa, lumitöitä, lepoa. Lunta tuli edelleen. Taitaa olla jonkin sortin ennätys, melkein metri lunta muutamassa päivässä. Vielä jaksoi Saimikin innostua ulkopuuhista ihan samalla tavalla, kuin muinakin päivinä ja pääsi myös ottamaan kunnon aamuspurtit naapurin koiran kanssa. Kolmas jouluruoka oli vieläkin maistuvaa, mutta illalla paisteltiin sitten jo pitsaa.
Tyttojen mielestä tämän joulun lahjat oli parhaat ikinä. Niin ne taitaa olla joka joulu ja se on tosi kivaa, kun sanovat niin. Tietää ainakin, että on mennyt nappiin. Tytöt tykkäs kyllä myös pakollisesta kotona olosta ja siitä ettei tarvinnut lähteä mihinkään. Mini pystyi kuitenkin leikkiä naapurin kamun kanssa pihalla ja kamun uutta frisbeegolfkoria onkin nyt kulutettu ulkona urakalla.
Paljon istuttiin sohvalla ja paljon katsottiin joululeffoja. Herkuteltiin kyllä, mutta ei kertaakaan ähkyyn saakka. Tytöt viihtyi jo melkein paremmin omissa puuhissaan, kuin meidän vanhempien kanssa. Uusi jouluperinne on näköjään nyt se, että illansuussa kerätään keittiön pöydälle joulun naposteluherkkuja. Siitä jokainen saa kerätä mieleisensä jutut lautaselle ja syödä missä huvittaa; olkkarissa, omassa huoneessa, telkkarin edessä tai äänikirjaa kuunnellen :)
Tänään mister A pääsi jo töihin. Ite jäin kotiin, mutta toivon, että pääsen huomenna jo työmaalle. Tämän päivän tuuraukset onneksi järjestyi helposti ja muutamia hommia oon puuhastellut koneella tässä kotosalla. Vähän nyt naurattaa, että piti sitten ekana joulun vapaapäivänä tulla kipeäksi. Ei tainnut kroppa paljoa flunssaisena levätä, mutta kaikesta huolimatta joulusta jäi mukava fiilis. Ainakin oli hei erilaista :D
Kuinka sun joulu sujui?
Sannis
Heh, Saimi on kyllä hassu, semmonen "mä nyt istun tässä nii otapa jo se kuva" - ilme ☺️
VastaaPoistaJep! Siitä on niin hankala saada kuvia, koska on niin musta. Ei sais liikahtaa milliäkään, että jaksais kamera napata terävän kuvan. Ja aina on toinen silmä kateissa :D
Poista