Klo on 6.16. Just soi herätyskello. Muikkeli on ollut hereillä jo pitkästi yli kaksi tuntia. Se on tehnyt töitäkin niistä jo puolitoista. Puuuuh! Sen täytyy kyllä olla maailman tärkein ihminen, kun ei normaalien ihmisten tunnit riitä vaan pitää nousta silloin, ku kukotkin vielä vetää sikeitä. Ihme emäntä!
Niin, että mikä ihime ny ressaa, hä? On tässä ny ollu paljon hommaa joo, mutta kyllähän nää hoituu. En ymmärrä, miksi kehitän nyt paniikkia semmosistakin jutuista, millä ei edes ole mitään varsinaista deadlinea. Kirjoittelen listoja ja sit ahdistun, kun en ehdi tehdä niitä heti kerralla. Tarpeeksi monta asiaa kun on listalla, en edes saa niistä kiinni vaan haahuilen kaikkea muuta epämääräistä. Sitten heräilen neljältä aamuyöllä koodamaan.
NYT, ryhdistäydy nainen!! Onhan tässä ny päiviä taas ens viikollakin. Ja sitä seuraavalla. Ja tänäänhän on sitäpaitsi perjantai. Töiden jälkeen saan pitkästä aikaa laittaa leivontahousut jalkaan, koska huomenna meille tulee pino mummuja ja pappoja kylälle. Ekaluokkalainen täyttää ihan kohta kaikki kahdeksan vee. Mahtava homma!
Kerropas sinä rakas ihminen siellä ruudun toisella puolella sun paras stressintorjuntavinkkisi!
Sannis
Itelläki tapaa tulla sellanen ahdistus jos on liikaa hommaa, että lopulta ei sit tee mitään :D mutta kaipa sitä pitää vaan yrittää aatella realistisesti mitä päivän aikana kerkee tekeen ja antaa itelle illalla lupa rentoutua :) helpommin sanottu ku tehty!
VastaaPoistaNojoo, mä oon kyllä ainakin semmonenkin aikaoptimisti, että huhhuh.. aina kuvittelen, että ehdin muka kaikkea. Pitäis oppia, että aina ei vaan ehdi ja sitte tosiaan se rentoutuminen.... :D
PoistaEtsin sitä vielä! :S
VastaaPoista:D No sama täällä!
PoistaNukkumaan itsekkäästi ajoissa. Pirteänä seuraavana päivänä jaksaa paljon paremmin.
VastaaPoistaTää on tärkeää! Mäkin oon vihdoin oppinut, että en kuku enää puolille öin.
Poista