maanantai 16. heinäkuuta 2018

Kelowna

Mulle Kanadan reissun paras päivä taisi olla se päivä, kun ajettiin Whistleristä Kelownaan. Kuutisen tuntia oltiin matkalla eikä ajettukaan valtateitä vaan valittiin maisemareitti. En osannut kirkkaassa auringonpaisteessa kuvata maisemia niiden arvon vaatimalla tavalla, mutta ehkä kuvista saa jotain osviittaa siitä miltä meidän matkalla näytti.

Ajettiin vuorilla ja niiden välissä. Rannikkovuoret on noin 1600 kilometriä pitkä vuorijono, joten hämmästeltävää riitti kyllä koko matkalle. Upean vihreä Fraser-joki kulki laaksossa meidän mukana ja jos viimeistä tokaa tsiigaa oikein tarkkaan, näkee siellä junan, jossa oli muuten niin paljon vaunuja ettei pystytty edes laskea. Junakuva muuten kyllä vääristää mittasuhteita. Oikeasti me oltiin todella korkealla, turvallisesti aidan takana ja juna kulki alhaalla kanjonissa.

Ajomatka oli kaiken kaikkiaan ihan huikea! Olin etukäteen sitä pelännyt, koska maailman pahin matkapahoinvointi, mutta tadaa!!! Kanadan matkapahoinvointilääkkeet voitti sata nolla ja niin vain vedettiin koko retki ilman yhtään äklötystä. Henkeä salpaavan kauniit maisemat ja matkanteon kiva fiilis jää mun muistojen arkkuun yhtenä parhaimpana juttuna ever.


Kelowna on kaupunki Okanagan-järven rannalla Brittiläisen Kolumbian eteläosassa, joka elää turismilla ja viinin viljelyllä. Me vietettiin paikassa kolme yötä ja kannettiin kortemme kekoon shoppailemalla Gapin ja Old Navyn alemyynneissä ja toki maistelemalla viinejä ;)

Shoppailun lisäksi uitiin hotellin poolilla, leikittiin leikkipuistoissa ja katseltiin rannalla auringonlaskua. Syötiin burgerit Kanadan legendaarisessa White Spot - dinerissa ja juotiin kahvit Tim Hortonsissa, joka on Kanadan oma Starbucks. Starbuckseja toki Kanadasta löytyy myös niin paljon, että kun mister A seitsemännen tuhannen kerran huikkasi: "Hei, Starbucks!", paloi mulla jo käämit :D  

Takaisin Vancouveriin päin, kun lähdettiin, poikettiin viinitiloilla. Maistelukierrokselle ei lähdetty, koska lyhyemmät matkaseuralaiset :) Näillä tiloilla maistelukierrokset olis muuten olleet ilmeisesti ilmaisia. Aika kiva! Niin kaunista oli joka puolella, että taas sai suu auki ihmetellä. En oo koskaan aiemmin käynyt viinitilalla enkä yhtään tiennyt mitä odottaa. Viinit kasvoi mahtavan suorissa riveissä ja tilat oli aivan supersiistejä. Paluumatka Vancouveriin, kun alkoi, oli taas sata uutta juttua kokemusten arkussa. Aika mahtavaa! 

Kivaa tätä viikkoa!
Sannis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit <3