maanantai 23. heinäkuuta 2018

Helteistä


Muutama puhelinkuva vielä kesälomasta talteen..

Istun tässä mun kesäpedillä. Samassa paikassa, missä melkein jokaisena kesäaamuna. Tässä on seiskan ja kasin aikaan vielä viileää, niin että saa laittaa huivia kaulaan ettei niskaa ala kolottaa. Viime yönä oli vähän viileämpää. Jouduin aamuyöllä hakea peittoa pussilakanan kaveriksi. Whaat?

Nyt on paljon puhuttu tästä helteestä. Tottakai se puhuttaa, koska se on niin harvinaista Suomessa ja koska se jakaa niin paljon mielipiteitä. Se, mikä mua ihmetyttää on se, että helteestä ei muka sais ikinä valittaa. No joo.. valitusta jaksaa toki yleensäkin kuunnella vain tietyn määrän, mutta siis kyllä mun mielestä vähän saa valittaa aina siitä asiasta mikä milloinkin rasittaa, oli se nyt sitten helle tai joku muu juttu.

Miksi helteestä ei saa valittaa? Miksi helteestä pitää nauttia?

Mitä jos ei pidä helteestä? Ei edes muutamana päivänä vuodessa? Monet, jotka pitää helteestä, valittaa yleensä kaikki kesät että on liian kylmä ja kaikki talvet, että on liian pimeää. Miksi niistä saa valittaa? Joku sanoi, että siksi kun ne kestää niin kauan, kylmät ja pimeät säät. Mun mielestä kylmässä on se hyvä puoli, että voi aina pukea. Kuumassa loppuu vaihtoehdot, kun kämpässä on 30 astetta lämmintä.

Mä olen se, joka ei yleensä valita mistään säästä. Mulle säät on yleensä ihan fine ja Suomen kesätkin on mun mielestä jees. Kyllä tämä superhellekin menee just ja just, mutta voi että mä sitten nautin, kun syksy tulee. Viileämmät säät ja kauniit värit. Vuodenajat on siitä ihana juttu, että just kun alkaa kyllästyä yhteen lajiin, tuleekin seuraavaa laatua. Toki, semmonen loskapaska ja musta kura joka paikassa talvella ja keväällä viistää munkin hermoja. Niin toivon, että ensi talvesta tulis yhtä kaunis, kuin viime talvi oli. Se oli kyllä harvinaista herkkua.

Mutta siis nämä helteet... Mä olen niiden suhteen vähän kaksijakoinen. Toisaalta on ihanaa, toisaalta kamalaa. Sopis mulle niin kauan, kuin edes sisällä olis viileää. Mutta kun ei oo. Mister A tilasi ilmalämpöpumpun, joten viimeistään ensi kesänä sitten olis viileämpää tarjolla. Vähän aiemmin olis toki pitänyt olla asialla, koska kyllä nyt alkaa jo vähän tuskastuttaa. Auringossa ei jaksais enää olla eikä kotona tuu kyllä uunia laitettua ihan helposti päälle ettei vaan lämpötila nousisi. Ja siis rasittavinta on hikoilu. Se hemmetin hikoilu. Koko ajan on tukka märkä ja vaatteet märät. Sitte kaikki sanoo, että nekin muka hikoilee.. No joo jengi näyttää olevan kuumissaan, mutta ei ollenkaan niinkuin meikäläinen.. niin, että hiki valuu noroina hiusrajasta ja selkää pitkin. YÖK!

Maailman ihaninta on se, että tänä vuonna ollaan päästy Tropiclandian ulkopuistoon jo useamman kerran. Yleensä sinne ei pääse, koska kylmä ja tuuli. Niin siistiä, että vaasalaiset tuntuu heränneen horroksesta ja rannatkin on olleet ihan täynnä jengiä. Jotenkin tosi hyvällä fiiliksellä oon seuraillut ihmisten kesäpuuhia. Festarihommat toki mietityttää. Meidän pitäisi perjantaina mennä mister A:n kanssa kuuntelemaan vähän musiikkia, mutta jos on 30 astetta lämmintä, ei meikkaaminen saati sitten fillarointi pelipaikalle houkuta ihan hirveesti. Saa sii ny!

Mitäs mieltä te ootte helteestä?
Sannis

2 kommenttia:

  1. Oon ihan samaa mieltä, että kyllä helteestäkin saa valittaa niinkuin muistakin säätiloista. Jokaisella on kumminkin se oma sietokyky, joten toisille 30 asteen helle ei tunnu missään ja toisille se on jo sietämätöntä. Kaiken kaikkiaan ite nautin, että on helteitä ollu verrattuna joidenkin kesien sateisiin ja kylmiin ilmoihin. Vois vaan pysyä siinä 25 asteen rajoilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vähän vähempikin riittäis mulle, mutta onhan tää tosiaan omalla laillaan ihanaa. Vaikka onkin aika kamalaa :D :D :D

      Poista

Kiitos, kun kommentoit <3