Vieresniemi

Viikonloppu vierähti Vieresniemessä Lappajärven rannalla. Pieni parinkymmenen paikan caravan-alue löytyi tutkimalla lähialueen meille vielä vieraita paikkoja. Vieresniemestä en ollut koskaan tainnut kuullakaan, mutta se vaikutti kivalta ja hinta oli tosi edullinen 20€/yö, joten suunnattiin sinne perjantai-iltana.

Syksyn viikonloput on tosi lyhyitä mister A:n työaikojen vuoksi, mutta Vieresniemessä ehti päästä rentoon fiilikseen lyhyessäkin ajassa. Paikalla ei ollut meidän lisäksi, kuin pari ihmistä, joten saatiin olla todella rauhassa ja Saimikin sai hakea keppiä ilman remmiä vaunun viereisellä nurmikentällä. Tykättiin Vieresniemestä tosi paljon.

Hyvä sauna, hyvät uintipaikat, siistit yleistilat, mukava isäntä, kauniit järvimaisemat ja hyvät mahdollisuuden pissattaa koiraa oli tämän alueen isot plussat. Miinuksia ei juurikaan löytynyt. Toki pidemmän oleskelun aikana saattaisi tulla tylsää, koska lähialueella ei juurikaan ole mitään mihin mennä, mutta parin-kolmen yön visiittiin paikka oli täydellinen. 

Sää oli aika harmaa ja sateinen, mutta kuten kuvista näkyy, paistaa sateen jälkeen aina aurinko. Tai tässä tapauksessa auringon paiste tuli sateen aikana. Jep, tuon upean ilta-auringon aikana tiputteli koko ajan hiljakseen vettä. Tosi jännä keli. Sen verran hissukseen tuli muutenkin sadetta, että se ei haitannut koko viikonlopun aikana. Grillailtiin vaunun katoksen alla ja alueen kodassa, pelattiin melkein kaikki lautapelit läpi takkatuvassa ja saunottiin omalla saunavuorolla. Minin kanssa käytiin uimassa varmaan sata kertaa. Vesi oli jo aikamoisen kylmää, mutta saunasta päin tarkeni kastautua monen monta kertaa. Pitkästä aikaa otin myös kirjan käteen ja luin Raija Pellin Kikka-muistot yhden päivän aikana alusta loppuun.

Tosi kiva ja rento viikonloppu takana. Sunnuntai-iltana tehtiin vielä visiitti mutsin eli mummun luo, koska Kanadan sisko on saapunut Vaasaan. Kirjoittaja on ollut vähän turhan stressaantunut muutaman viime viikon aikana, mutta nyt tuntuu, että kierrokset on vähän laskeneet ja on ihan hyvä aloittaa uusi viikko.

Tsemppiä syksyn kiireisiin!

Sannis

Vaasa Meet and Eat 2024

Viime viikonloppuna Vaasassa järjestettiin Vaasa Meet and Eat-tapahtuma ja me käytiin ystäväisen kanssa Strampenilla herkuttelemassa. Tapahtuma on järjestetty Vaasassa jo useampana vuonna. Nimikin on matkalla vaihtunut ja jostain syystä kirjoittaja ei oo koskaan osallistunut. En oikein ymmärrä miksi, koska nytkin syötiin kolmen ruokalajin menu 35 eurolla. On tainnut olla aina muita kiireitä tähän aikaan vuodesta, mutta onneksi tänä vuonna ei ollut.

Strampen on hyvin perinteikäs kesäravintola Vaasan sisäsatamassa, jossa mekin aina silloin tällöin käydään lounastelemassa. Tällä kertaa varattiin pöytä aikaiseen dinneriaikaan ja porukkaa oli sopivasti mun makuuni, ei liikaa. Joskus kun noissa tiloissa on oikein paljon porukkaa, on metelikin turhan kova, mutta nyt oli metelitasotkin ihan ookoo.

Todella monissa tämän vuoden Meet and Eat-menuissa oli pääruokana naudan ulkofilettä. Kirjoittaja ei erityisesti pidä punaisesta lihasta, varsinkaan naudasta. Harvemmin se ihan pahaakaan on ja joku oikein murea uuniliha on kyllä itse asiassa tosi herkullista, mutta kokolihaa en kyllä koskaan valitse jos valinnanvaraa on. Strampen valikoitui siitä syystä, että menussa pääruokana oli lohta.

Ruoka oli todella hyvä. Tykkäsin jokaisesta ruokalajista ja kaikki meni omasta mielestä ihan nappiin. Alkuruoka, sienikeitto oli todella maukas eikä ollenkaan too much, vaikka kermaa tottakai sisälsikin. Koostumus oli aivan täydellinen ja pointsit tuli tarjoiluista, joissa tarjoilija kaatoi keiton kannusta lautaselle. Pääruokana oli lohta ja peruna-piparjuuripyrettä, joiden seurana limehollandaise oli täydellisen kirpeä. Jälkiruuasta jouduin lakkahillon kaapaista sivuun, koska oon vähän lakkarajoittunut, mutta panna cotta maistui hyvin myös ilman sitä.

Illan drinksut oli tälläkin kertaa alkoholittomia, koska ystävä on raskaana ja kirjoittajalla on lakkarajoittuneisuuden lisäksi myös vähän (eli paljon) alkoholirajoittuneisuutta. Meinasin ensin kirjoittaa "vähän alkoholiongelmaa", mutta jotenkin tuntuu, että siitä ei välttämättä olisi ihan heti ymmärtänyt, etten voi juoda alkoholia koska migreeni, hikoilu, pahoinvointi ja mitä lie :D Viime vuosina oon oppinut tilaamaan aina silloin tällöin mocktailin. Vaikka en voi alkoholia juurikaan juoda, on kuitenkin kiva ottaa joku vähän spesiaalimpi juoma aina joskus.

Olipa meillä kiva ilta. Oltiin pyörällä matkassa ja ajeltiin vähän pidemmän mutkan kautta kotiin. Höpöteltiin tietysti vielä risteyskohdassa ties kuinka kauan, mutta silti olin oikein hyvissä ajoin kotona ennen nukkumaanmenoaikaa. Tämmöset jutut sopii mulle niin hyvin nykyään. On rentoa ja kivaa, mutta seuraava päivä ei mee harakoille väsyn tms. takia.

Kävikö muut vaasalaiset herkuttelemassa viikonloppuna?

Sannis