Eilen käytiin pariinkin otteeseen puistossa ja voi morjens tätä syksyä! Puhelimen kamera tallensi ihan huikean sinisen ja oranssin kombon. Oon usein miettinyt, kuinka huomaan tämän väriloiston vasta nyt. Oon toki huomannut nyt jo muutaman vuoden, mutta eihän tämmöstä tajunnut ollenkaan joskus nuorempana.
Alkaako sitä vanhemmiten tsiigailemaan asioita eri tavalla ja arvostamaan eri juttuja? Tai siis, tottakai alkaa, mutta jotenkin tässä se oikein konkretisoituu kunnolla. Jossain vaiheessa mietin ettei syksyt näin upeita ennen olleet ja sitten tajusin, että ehkä mä en vain katsonut. Kuinkakohan monen jutun ohi sitä kulkeekin tajuamatta asian oikeaa arvoa?
Sannis




