Mukavaa maanantaita! Postauksen kuvat ei liity nyt otsikkoon ollenkaan, mutta olivat luonnoksena, kivoja ja sopivat kivasti vallitsevaan vuodenaikaan. Niillä mennään siis.
Kirjoittaja sai mitä toivoi; pienen hetken omaa aikaa. Ei tokikaan ollenkaan sellaista omaa aikaa, mitä olisin ollut vailla. Lauantaina alkoi kummallinen tuntuma oikeassa jalassa. Aivan kuin olisi tullut sähköiskuja nilkan sisäsyrjälle ja jalka ei meinannut kestää astumista. Sama jatkui muutaman kerran lauantain edetessä ja samoin sunnuntaiaamuna. Aika nopeasti alkoi myös kipeä tuntuma oikeassa kyljessä ja alaselässä, joka voimistui sunnuntai-iltaan mennessä. Ei kuitenkaan niin paljoa, että olisin ajatellut olevan mitään suurempaa ongelmaa esim. lähteä töihin tänä aamuna.
Väärässä olin. Heräsin yöllä kahden aikoihin enkä pystynyt enää maata tai istua. Kipu kyljen ja alaselän välimaastossa oli niin kova ja oikein veemäinen. Seistessä se hellitti edes hitusen, joten pari tuntia siinä vaelsin ympäri ämpäri aina välillä yrittäen torkkua sohvalla istuen. Kipu oli niin voimakas, että pahoinvointikin alkoi vaivata ja hiki oli tottakai läsnä. Jossain vaiheessa nukahdin vihdoin hetkeksi ja sain pari tuntia unta. Sängystä noustessa ajattelin, että pääsen kyllä töihin.
Aika nopeasti selvisi, että en oo lähdössä mihinkään. Toki, en tiedä miten olla kotonakaan, kun ei mikään asento tunnu olevan kivuton. Istuminen ja makaaminen on pahimmat, mutta seisoakaan ei jaksa, kun on niin väsy. Diagnosoin itselleni Googlen avulla kylkivälin tulehduksen ja siihen kuuluu voimakas pistävä kipu. Se todellakin on voimakas. Syvään hengittäminen on vaikeaa ja kipu pistää aivan itkettämään. Kirjoittaja on tottunut kaikenlaisiin vaivoihin migreenin takia, mutta voi apua, että tämä on paha. Tulee ihan mieleen lonkan limapussin tulehdus, joka vaivasi muutama vuosi sitten.
Että täällä sitä nyt ollaan. Saimin kanssa kahdestaan kotona, ihan omassa rauhassa sitä kuuluisaa omaa aikaa viettämässä ja olisin melkein missä tahansa muualla jos saisin nyt valita. Ja sattuneesta syystä tuntuu, että tästä ei oikein lepoaikaa voi laskea. Odotan, että särkylääke vaikuttaisi edes vähän, niin voisin oikolukea tämän tekstin ennen julkaisua. Kipu on niin kova ettei aivot meinaa toimia kunnolla. Lueskelin netistä, että lihasrelaksantti kannattaa ottaa särkylääkkeen kaveriksi tähän vaivaa ja sellaisia meiltä onneksi löytyy.
Huhhuh, aikamoinen syksyn alku. Elokuusta puolet meni migreeneissä ja syyskuu alkaa tällä. Viime viikolla sain ei-niin-toivottuja tietoja olkapään magneettikuvasta, mutta ehkäpä se on oma epikriisinsä sitten. Uskomatonta hommaa kyllä! Viime viikolla jumppailin muidenkin tunteja aivan suvereenisti ja nyt ei pysty edes hengittää kunnolla. Kun nyt pysyisi pää kasassa niin eiköhän näiden fyysisien kremppojen kanssa jotenkin selviä.
Mukavaa viikkoa! Koittakaa kestää mahdolliset kirjoitusvirheet.
Sannis
Voi apua mikä juttu sulle nyt tuli. Auts! Toivottavasti särkylääke ja relaksantti auttaa pian <3
VastaaPoistaMulla taitaa joku häiriö olla, kun aamulla työmatkalla luin sun postauksen ja nyt, kun jotain siihen piti ehtiessäni kommentoida, mietin, että miten mä oon lukenut ihan eri juttuja aamulla, kunnes tajusin, et oli toinen postaus mitä luin aamulla :D En taida olla ihan hereillä :D