Kesäpläjäys 2

Vielä toinen pieni kesäpläjäys. Tällä kertaa puhelimen kameralla napsittuja kuvia. Onkohan nyt jotenkin vähän vaikea siirtyä syksyyn vai mikä homma? Eilen illalla lähdettiin minin ja Saimin kanssa kävelylle ja oli jotenkin niin paljon lämpimämpi keli, kuin mihin olin varautunut. Olin toki ollut jo ulkona päivän aikana, pyöräillyt ym. mutta silti tuli yllätyksenä. Monenakin päivänä on nyt ollut sellainen sää, ettei oikein tiedä mitä pitäisi pukea päälle. Toki, nythän on vasta elokuun puoliväli. Hyvinkin on tähän aikaan usein vielä kesäkelejä, vaikka oonkin sitä mieltä että kesä on jo mennyt.

Tuntuu aivan, kuin olisin jossain välitilassa. Odottelisin jotain. Jotain muutakin, kuin syksyä. Mutta mitä? Ja tosiaan, en edes tiedä odotanko sitä syksyäkään niin paljoa kuitenkaan. Migreeni taitaa nyt seata päätä. Muutama päivä oli välissä jo parempi. Eilen jouduin ottaa lääkkeet, mutta tuntui kyllä auttavan. Tänään on aika tukkoinen olo, mutta ei vielä muita selkeitä oireita. Lähden kohta olkapään magneettikuvaan. Ehkä se jännittää. Ei oikeastaan kyllä tunnu siltä.

Uusi vaunu on pihassa mister A:lla työn alla. Ei tietenkään voitu ostaa sellaista, joka olisi suoraan käyttövalmis. Sellainen taitaa olla ainoastaan suoraan tehtaalta tullut. Jos sekään. Tämä meidän oma on vuosimallia 2005. Viitisentoista vuotta uudempi, kuin edellinen, mutta silti jo vanha. Siistimpi kuin edellinen ja huomattavasti suurempi. Ensin korjataan kosteusvaurio. Niitä tuntuu olevan joka ikisessä vanhassa vaunussa. Ärsyttävää.  Sen jälkeen laitellaan koukut, naulakot ja repsottavat listat kiinni. Tässä vaunussa ei ulkonäöllisesti paljoa tekemistä oo, mutta vähän piti ihan esteettisistä syistä taas verhojakin poistaa. En tajua miksi niitä on joka vaunussa järkyttävä määrä. 

Hermostuttaa, koska koko piha on kuin pommin jäljiltä nyt kun työmaa on käynnissä. Vanhakin vaunu on vielä talon päädyllä. Samoin pikkusiskon auto, joka odottaa, että vaihdettavat osat saapuu. Kirpparikamojakin on siellä täällä,. Takapihan terassilla on Minin huoneesta kaapinrunko, joka sai lähdöt muutama viikko sitten. Naapuri varmaan soittaa kohta romikselle ja käskee tulla tyhjäämään meidän pihan :D 

Kirjoittaja on hengitellyt pitkään. Eilen mietin, saadaanko me vaunu tälle syksylle vielä käyttöön, niin mini tuumasi: "Äiti, älä masennu. Meillähän on tässä kaksi iskää.. mun oma ja sun oma ja iskät kyllä korjaa mitä vaan." Ajattelin siinä itekseni, että ihan kivasti on minillä asiat, kun on maailman selvin juttu, että iskä korjaa kyllä. Ja oikeesti, ei tässä oo mitään onkelmaa.. menee vaan niin aina ympärillä oleva kaaos korvienkin väliin, vaikka oon toki asiassa jo harjaantunut paljonkin vuosien varrella. Tänään mutsi eli mummu kuskaa kuustoistaveetä, koska aikataulu on vähän tiukka bussiin tai pyöräilyyn. Maailman parasta, että on apukäsiä <3

Fiuhkis! Magneettikuvaan mars! See you!

Sannis