Tammikuun puoliväli. Aika tavallisen mukavaa arkea. Ei mitään suurempia tapahtumia, mutta paljon pieniä kivoja juttuja. Maanantaiaamun aurinko oli mahtava. Työt lähti yhtä matkaa kouluun, ite ajoin rantaan ennen töitä ja tein happihyppelyn siellä. Kannatti. Vesisateen ja pimeän keskellä sain pienen valonpilkahduksen ja pikkupakkanen kimmelsi maan upeasti.
Töissä on alkanut kausi rytinällä. Tuntuu hyvältä, että tunneilla on hitsisti porukkaa. Oon tehnyt kovaa duunia monta vuotta ja se palkitaan isolla osallistujamäärällä. Toki tammikuussa on muutenkin jengi liikkeellä, mutta ei se tilanne ihan hirveästi yleensä oo muuttunut kevättä kohti. Mun bravuureja on hyvät perustunnit, joista jengi ilmeisesti tykkää. Annan myös paljon vaihtoehtoja liikkeisiin, joten monentasoiset voi osallistua. Kiva, kun voi rehellisesti olla omasta mielestään jossain hyvä. Mun itsetunnolla sitä ei oikein usein elämässä tapahdu. Tässä oon kuitenkin jo useamman vuoden ollut varma.. en ylimielinen, mutta varma omasta tekemisestä ja valmis myöntämään, että koskaan sitä ei osaa kaikkea ja aina on hyvä oppia uutta.
Oon nukkunut yöni aika hyvin. Oon liikkunut paljon ja se tottakai vaatii lepoa. Isot porukkamäärät ja kiire töissä väsyttää myös, niin kivaa kuin se onkin. Aika kivasti on kuitenkin löytynyt vähän aikaa kavereidenkin kanssa.. ollaan käyty treenaamassa ja ollaan käyty dinnerillä ihan aikuisporukassa. Tytöt pääsi mumman luo yökylään yhdeksi yöksi. Koko perheen kesken on metsästetty Pokemoneja ja ulkoiltu muuten vaan. Mister A ja Mini aloitti tallinsiivousprojektin, jossa niillä on illat vierähtäneet. Kymppivee pääsi jo tokan kerran tälle vuodelle ratsastamaan. Muutkin harrastukset alkaa pikkuhiljaa. Taide ja voikka. Tyttiskin. Monta juttua sillä on, mutta vielä on kaikki olleet niin mieluisia ettei oo tuntunut olevan liikaa. Ja jää niitä vapaailtojakin. Harrastuksista kaikki on vielä niin eri tyyppisiä, että sekin on varmaan mukava juttu. Alkuvuoden suunnitelmissa on myös pieni hetki aikaa mulle ja mister A:lle kaksistaan, mutta vielä ei olla osattu päättää missä, miten ja milloin :)
Kuinkas teidän tammikuu sujuu?
Sannis
Aivan ihania kuvia oot ottanut!
VastaaPoistaTekee mieli ulkoilemaan, ja rantaan.
Ihanasti kirjotat tuosta osaamisestasi. Oma mahtavaa että voi sanoa olevansa hyvä jossain tietyssä jutussa. Eihän se ole ylimielisyyttä!
Kivahan se on että lapsi pääsee kokeilemaan mieluisia harrastuksia. :)
Mä koen että vuosi on alkanut ihan kivasti. Kunhan tuo syksyllä murtunut jalka alkaisi kestämään enemmän rasitusta niin että voisi käydä vaikka lenkillä samana päivänä kun on töitäkin, olisin iloinen. Mutta yritin malttaa mieleni, lääkärin arvio oli 6-12kk..
joskus on kauhean vaikeaa olla kärsivällinen!
Ihanaa tammikuun jatkoa sinne!
Kiitos ihanista sanoista <3
PoistaOi kärsivällisyys!! Se on kyllä hyvä, joka myös ulta puuttuu. Pikkuhiljaa kai hyvä tulee. Malta ottaa iisisti <3
ulta=multa :D :D :D
PoistaJa mukavaa vuoden alkua sinne kans!
Jostakin eksyin tänne blogiisi ja ihastuin kuviin; niin älyttömän kauniita ja seesteisiä!
VastaaPoistaKiitos <3 Ja kiva, kun tulit käymään!
PoistaAivan ylikauniit kuvat Sannis!
VastaaPoistaJa ihan varpisti olet just sellainen ohjaaja, jonka tunneille itsekin tulisin mieluusti. Ihanaa, että arvostat omaa osaamistasi <3. Liian usein et tosiaan itteäs kehu, vaikka aihetta oliskin.
Kiitos ja kiitos <3
Poista