torstai 11. lokakuuta 2018

Totuudet

Tiistaina oli tiistaifaktat, niin tässä sitten torstaitotuudet. Tuijalta (Satulinna) nappasin kysymykset. Vastaukset keksin ihan ite :D Jostain syystä uni loppui tänään klo 5 niin tässähän on ollut hyvin aikaa askarrella näitä heti aamusta. Kuvat on syksyistä Vaasaa enkä osannut päättää onko ne tunkkaisia vai sopiiko värit just näihin syksymaisemiin. Kallistun ehkä kuitenkin vähän "sopii syksyyn" - vaihtoehdon puolelle :)


Avioliittoja
Kaksi.

Kihloissa
Ennen molempia avioliittoja.

Lapsia
Kolme. Eli kaksi.

Lemmikkejä
Noup. Lapsuuden kodissa oli aina koira. Tullimiesiskän huumekoira Sissi ja myöhemmin kotikoira Iitu. Molemmat oli vaaleita labradorinnoutajia. Parikymppisellä Sanniksella oli Cavalier Kingcharlesin spanieli Onni En vieläkään tiedä kuinka tuo rodun nimi kirjoitetaan :D ja Jack Russellinterrieri Edi. Myös hermeliinikani nimeltään Emmi asusteli meillä kymmenisen vuotta sitten. Nyt en halua eläimiä, koska en kestä sitä tuskaa, kun ne kuolee. Enkä toki myöskään jaksa hoitopaikan etsimistä eläimelle reissujen ajaksi. Mister A on onneksi allerginen.

Leikkauksia
Ysivee syntyi kiireellisellä sektiolla ja reilu kymmenen vuotta sitten polvi tähystettiin. Oon päässyt vähällä.

Tatuointeja
Kolme kappaletta. Kaksi niistä aikamoisia muinaisjäänteitä. Ne ei mua haittaa, mutta voisin elää ilmankin. Yksi uudempi ja tosi iso. Paljon suurempi, kuin mitä olin koskaan ajatellut ottaa. Jotenkin se on kasvanut matkan varrella ja siinä on kuvattuna mun elämäni tärkeitä asioita.

Lävistyksiä
Molemmissa korvissa yksi. Nuorempana laitoin nenälävistyksen ja mutsi sai niin kovan hermoromahduksen, että meinas, että faijan luo tarttee muuttaa. Ylioppilaskuvaa varten otin korun pois enkä koskaan laittanut takaisin. Parikymppisenä otin kielilävistyksen, joka oli pitkästi yli kymmenen vuotta. Muutama vuosi sitten matkalla Tampereelle tuli yhtäkkiä semmonen olo, että kaikki ylimääräinen pitää häipyä ja Juustoportin vessassa irrotin korun enkä koskaan laittanut takaisin. Oikeestihan mä en ole varsinainen lävistys- tai tatskamuija, mutta onhan noita sitte kuitenkin ilmaantunut.

Muuttoja
Yksi mutsin ja siskojen kanssa. Muutin omilleni seitsemäntoistavuotiaana ja sen jälkeen muuttoja on yhdeksän. Jos en ihan väärässä oo.

Ottanut lopputilin
Yhdeltä kuntosalilta, koska systeemit siellä ei miellyttäneet. Heseltä, koska menin Prismaan. Prismasta, koska menin EasyFitille.

Ollut saaressa
Ai niinku jossain Kreetalla tai Mallorcalla vai? Molemmissa joo. Ja Korkeasaaressa :D Ja varmaan jossain seitsemässätoista muussakin saaressa.

Autosi
Citroen C3 ja tykkään kovasti. Sen jälkeen, kun ei oo tarvinnut enää kuljettaa vaunuja tai rattaita, oon suosinut pikkuautoja ja ne on mun juttu. Näppäriä ajella ja pysäköidä. Ja Citikkaanhan mahtui kyytiin myös uuni :D

Ollut lentokoneessa
Vihaan lentämistä, mutta kyllä. Kymmeniä kertoja. Koskaan se ei helpotu ja aina se on yhtä paskaa, mutta kohteeseen päästäkseen.. you gotta do what you gotta do.



Onko joku itkenyt vuoksesi
En tiedä, mutta ensimmäisen avioliiton ero oli sen verran kakkaa aikaa, että epäilen, että siinä on toisellakin osapuolella saattanut kyynel tirahtaa. Muutamia vuosia sitten elämä vei mut ja parhaan ystävän eri suuntiin. Itse itkin niin paljon, että epäilisin ystävänkin jotkut itkut tirauttaneen.

Ollut rakastunut
Kyllä. Mister A:han rakastuin silmänräpäyksessä.

Ollut ambulanssissa
En koskaan.

Luistellut
Lapsena paljon. Aikuisena ei ollenkaan mun lempipuuhaa, mutta ostin itselleni luistimet jokin aika sitten ja luistelen sen pakollisen muutaman kerran vuodessa tyttöjen kanssa. Mielummin oon kuitenkin jäällä kengät jalassa.

Surffannut
Noup. Rakastan merta ja vettä. Kunhan mun ei vain tarvi itse mennä sinne. Rakkaus haalenee aika nopeasti jos joudun vesiurheilulajien pariin. Paitsi SUPpailu on kivaa, mutta siinähän ei tarvikaan itse olla vedessä.

Ollut risteilyllä
No joo. Ei mun suosikkipuuhia sekään, mutta on tullut toki oltua joo. Seison mielummin tukevalla maaperällä :D

Ajanut moottoripyörällä
En ikinä.

Ratsastanut hevosella
Nuorempana kyllä muutamia kertoja. Haaveilin lapsena ratsastusharrastuksesta, mutta en koskaan kertonut siitä äidille, koska pelkäsin olevani liian huono ja olin varma etten pääse hevosen selkään ja muut nauraa mulle. 

Lähes kuollut
Noup.

Ollut sairaalassa
Synnytyksissä tietysti. Muuten hyvin vähän. Ehkä vain sen polvileikkauksen ajan. Sieltäkin huijasin itteni kotiin heti, kun jalat vähän kantoi. Kanyylikin jäi käteen, kun meikämuija viuhahti himbeen :D

Suosikkihedelmä
Olisko omena? Tai tummat viinirypäleet. Hedelmäsalaatissa suosikki on säilykepersikka.


Aamu vai ilta
Aamu. Ihanaa, kun saa rauhassa juoda kahvin ja istua sohvan nurkassa.

Lempiväri
No mitä tahansa, kunhan on mustaa. Ei vaiskaan. Ei mulla mitään lempiväriä oo. Vaatteet nyt on mustaa tai tummaa sinistä/vihreää olosuhteiden pakosta. Sisustuksessa vihreä sopivissa määrin miellyttää.

Viimeisin puhelu
Mutsille. En mä kenellekään muulle soita. No joo, Kanadaan joskus. En pidä puhelimessa puhumisesta ja välttelen sitä viimeiseen asti. Joskus pakotan itseni soittamaan mummulle tai faijalle.

Viimeisin viesti
Kamulle -> "Ookko työreissulla" ja kaksi peukkua, kun vastaus oli kyllä.

Kahvi vai tee
Aina kahvi, ei koskaan tee. Juon aina aamukahvin ja useimmiten iltapäiväkahvin. Muuten vettä.

Kissa vai koira
Ehdottomasti koira. Kissat pelottaa mua. Toki nykyään myös vieraat koirat pelottaa mua.

Paras vuodenaika
Syksy. Hands down.

Kivaa torstaita! Mitä meinaatte duunata?
Sannis

tiistai 9. lokakuuta 2018

Faktat

Tiistaifaktat tiskiin ->

En lue talvella lehtiä. Kerään niitä pinoon ja kesällä luen kaikki urakalla takapihalla. Yleensä myös tilaan lehtiä vain kesällä jonkin lyhyen tarjousjakson. Just viime viikolla toki tein poikkeuksen ja tilasin lehden 29 eurolla, koska siihen sai risteilylahjakortin kaupan päälle. Koska oon niin hyvä risteilijä eikä mun tuu paljo koskaan huono olokaan missään laivoissa. Eiku...
 

Haluaisin osata laulaa. Olis niin siistiä olla hyvä laulamisessa. Oon ihan ookoo. En huono, mutta ehkä vain vähän keskinkertaista parempi. Ääniala on jotenkin aika kapea. En pääse kovin ylös, mutten kovin alaskaan. Laulan autossa ihan fiiliksissä, käsi nyrkissä ja ärsyttää jos en pääse korkeaan nuottiin. Musiikki; melodiat ja laulun sanat koskettaa mua tosi paljon ja usein liikutun kyyneliin saakka.


Inhoan päikkäreitä. Jostan syystä tuntuu, että menetän jotain jos menen päikkäreille. Usein iltaisinkin mua vähän harmittaa, että päivä on päätöksessä. Aamut on nykyään enemmän mun juttu. On niinku koko päivä aikaa tehdä siistejä juttuja :D Mutta ne päikkärit... ei vaan oo mun pala kakkua. Hyvin harvoin mua toki väsyttääkään päivällä niin, että pitäis ottaa tirsat. Huolehdin nykyään hyvin tarkkaan, että saisin yöllä riittävästi unta. Tytötkin on jo sen ikäisiä, että useimmiten se on mahdollista.

En juurikaan pidä pitkähihaisia paitoja. Tai jos pidän, vedän aina hihat ylös. Hihat ärsyttää mua. En ymmärrä miksi. Oon "vähän" erityisherkkä tässäkin asiassa. Useimmiten myös auki olevan hiukset ärsyttää ihan suunnattomasti. Ne hiostaa ja leijailee ärsyttävästi pitkin ja poikin. Ihan selvästi muka myös tunnen, että ne liimaantuu päänahkaan ja on jotenkin liian littanat :D


Haluaisin ruskettua, mutta pelkään ihosyöpää, auringon vaaroja ja aurinkovoiteiden myrkkyjä. Aina kesällä oon ihan kahden tulen välissä. Olisko varjossa vai olisko auringossa. Olis niin ihanaa olla päivettynyt edes hetken, koska muuten oon kalpea kuin lakana, mutta en oo vielä päättänyt kumpi on mun mielestä haitallisempaa; aurinko vai aurinkovoiteiden myrkyt. 

Poltin lapsena kasvojeni vasemman puolen kiukaaseen. Olin tulossa lauteilta alas ja horjahdin niin, että kaaduin kiuasta vasten. Poski oli todella kipeä ja inhottava varsinkin paranemisvaiheessa, kun iho alkoi kuoriutua haavasta. Insidentistä ei kuitenkaan jäänyt mitään arpea. Viisitoistavuotiaana halkaisin polvilumpioni sählypelissä ja se selvisi vasta kymmenen vuoden kuluttua, kun harmia ja kipuja aiheuttanut polvi kuvattiin. Polvi puhdistettiin ja halkihan se on edelleen, mutta ei oo kipuillut enää vuosiin.

Kiittämättömyys ja epäreiluus saa mun vereni kiehumaan. Mulla on tosi vahva tunne siitä, miten asiat on mun mielestäsi reilusti ja oikein ja jos koen omasta tai jonkun muun puolesta vääryyttä, on mun tosi vaikea olla. Elämähän ei tokikaan ole aina reilua tai tasapuolista, mutta sellaiset asiat, joihin me itse voidaan vaikuttaa, ne pitää mun mielestä hoitaa tietyllä tavalla kaikille "oikein" ja välillä oon ihan ihmeissäni, miten ihmiset ei näe sitä toisen kantaa asioihin.



Ei mulla muuta. Paitsi että, kivaa tätä päivää!
Sannis