Meni tässä muutama vuosi, että sormukset ei mahtuneet sormeen. Jokin aika sitten nuo reunimmaiset, eli vihkisormukset alkoi taas sopia ja nyt viikko (vai pari?) sitten sujahti tuo keskimmäinenkin eli kihlasormus paikoilleen. Miten tuo sen yksi sakara näyttääkin vähän hassulta vänkyrältä? En oo koskaan aiemmin huomannut. Mutta eipä sitä huomaakaan, kun se on sormessa. Onpa aivan yli ihanaa, että saa taas käyttää sormuksia. Pitäisi vielä viedä ne puhdistukseen ja siihen käsittelyyn mikä valkokultaisille koruille tehdään. Rodinointiko se on?
Kesäkuun ensimmäinen viikko on takana ja se meni jotenkin vähän "siinä sivussa". Oon koittanut miniltä kysellä, mitä haluaisi lomalla tehdä, mutta ei oo oikein suuria toiveita ilmaantunut. Vaunuilemaan ja mökille kuulemma haluaa ja siinäpä ne toiveet on melkein olleetkin. Jotenkin tuntuu, että pitäisi olla niin kaikenlaista hommaa, kun me muut ollaan töissä, mutta eipä niitä itekseenolotunteja kerry muutamaa enempää kerralla tai edes joka päivä ollenkaan. Ehkäpä minikin on jo sen verran iso, että nauttii, kun saa olla hetken itekseen.
Menneellä viikolla molemmat likat kävi yhtenä päivänä mummun kanssa tsiigailemassa taidetta ja herkuttelemassa pizzalla. Minillä on salitreenit rullanneet tavalliseen tapaan ja seitsemäntoistavee on ollut töissä harva se päivä. Ensi viikolle heppatyttö varasi ratsastustunnin useamman viikon tauon jälkeen, kun sattui olemaan duunista vapaata sopivana päivänä.
Eilen eli perjantaina meillä oli tarkoitus lähteä vaunuviikonlopulle, mutta autosta hajosi joku osa aiemmin tällä viikolla ja uuden sai vain tilaamalla. Sadettakin luvattiin viikonlopun kaikille päiville, joten muutettiin vähän suunnitelmia. Auton osa tuli eilen ja se on nyt jo vaihdettukin. Nyt kirjoittaja lähtee kohta porrastreeniin ja suunnitelmissa on myös viedä yksi kaatopaikkakuorma. Se on kuulkaa keski-ikäisen elämä tällaista. Kaikenlaista tosi spesiaalia.. eiku… :D
Mukavaa viikonloppua!
Sannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3