Tiistai. Tänään on duunia ja sen jälkeen pitää viedä pyörä huoltoon. Kilsoja on kertynyt mittariin nyt hitusen yli tuhat ja isoimman vaihteen rattaan piikit on painuneet vähän kasaan, jolloin ketju pääsee ikävästi hyppimään. Tästä varoiteltiinkin etukäteen, että: "Muista sitten käyttää tasaisesti kaikkia vaihteita". No en todellakaan oo muistanut, vaan veivannut lähes aina suurimmalla. Mister A lupasi hoitaa huollon, mutta siinä työn osuus oli n. 30€, joten ajattelin josko kerrankin ei tarvitsisi ruuvata ite. Ja samalla pääsisi vähän jutustelemaan sähköpyörien ominaisuuksista niistä tietävän kanssa, että saisi venytettyä huoltoväliä mahdollisimman pitkäksi. Ite en siis ajatellut oikein paljoa uhrata tälle ajatusta, vaan pyysin mister A:n puhemieheksi, kun vien pyörän illalla huoltajalle :)
Viikonloppuna tehtiin kaksikin reissua Pilvilammelle, ulkoilualueelle, joka on ihan meidän kodin vieressä. Toisena päivänä tehtiin lenkin varrella tulet ja grillailtiin ja toisena käveltiin vain mukava kierros poluilla ja pitkospuilla. Tytötkin jaksoivat lähteä mukaan molempina päivinä esitän nyt tässä, että heillä oli muka vaihtoehtoja, vaikka nousivat sinne suurinpiirtein suoraan sängyistään ja kuustoistaveen aamiainen lauantaina oli grillimakkara+vaahtokarkki-combo. Terveellistä ja ravitsevaa.
Lauantaina kävin ystävän kanssa maistelemassa viimeisen kuvan herkkuja ja sen jälkeen suunnattiin leffaan. Kotimainen Kenraaliharjoitus oli ihan ok, mutta niin paljon tai syvällisiä ajatuksia siitä ei syntynyt, että riittäisi ihan Leffakriitikko-postaukseen. Anna-Leena Härkösen jutut on aina vähän sellaisia katkelmia elämästä ilman mitään niin suurta loppuratkaisua. Tässä loppuratkaisua oli kuitenkin vähän enemmän ja se sopi kirjoittajalle hyvin. Kovin syvälle tässä ei päässyt hahmojen sielunelämään, mutta ehkäpä ei tarvinnutkaan. Muutamassa kohdassa nauroin ääneen ja joku kuumaksi tarkoitettu kohta jopa oli aivan hot. Ihan katottava leffa siis.
Sunnuntaina käytiin lounaalla ystävien luona mister A:n ja Saimin kanssa, kun tytöt lähtivät salille mummun kyydillä. Lounaalla oli tosi hyvää munakasrullaa ja mister A oli ihan ihmeissään, että olipas kätsä ruoka. Ei oo kuulemma koskaan maistanut munakasrullaa. Ystävien vauva on niin ihana etten aivan kestä. Kirjoittaja ei oo koskaan ollut mikään super vauva- tai lapsityyppi, mutta nyt tuntuu, että saatan vähän seota jos tytöt joskus saa lapsia.
Kivaa tätä viikkoa!
Sannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3