keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Oikea talvi

Helmikuu on todellakin alkanut lumisesti. Alkoi jo tila loppua pihasta, mutta onneksi faija kävi traktorilla vähän avittamassa tilannetta. Nyt on isoimmat kasat takapihalla ja etupihalla mahtuu taas jonkin verran kolaamaan. Ahkerasti sitä onkin lumitöitä tehty viime päivinä, mutta nyt näyttää että lumen tulo on hetkeksi tauonnut. Tällä hetkellä pakkanen paukkuu ja minä tässä sohvan nurkassa mietin, että viittiskö pistää nokkansa ulos vai ei :)

No joo.. ihan oikeastihan sitä ei paljoa keskiviikkoisin kysellä, huvittaako vaiko eikö, vaan lähdettävä on vaikka kuinka sohva kutsuisi. Mua ei toki kylmä juurikaan haittaa. Niin ihanaa, että on oikea talvi! Parikymmentä astetta alkaa kyllä olla liian kylmä ulkoiluun, mutta ehdottomasti mielummin se, kuin vesisade ja loska. Ehdottomasti! Tytöt on hyppineet lumikasoissa niin, että housun kaulukset on täynnä lunta ja sormet jäässä. Sukset on olleet varsinkin minillä ahkerassa käytössä ja luistelemaankin on päästy. Sen verran hyvässä muistissa on noi viime kesän hirmuhelteet, että kyllä me nyt nautitaan tästä niin kauan, kuin sitä riittää. Eihän nämä meidän vuodenajat oikein pitkiä tapaa olla.


Pakkaspäiviin sopii niin hyvin keitto. Tein eilen ihanaa samettista kasvissosekeittoa ja se vaan on aina niin sairaan hyvää. Ei tarvi, kuin pari hassua ainesta.. kaikki surruutellaan sekaisin blenderissä tai sauvasekoittimella ja that's it. Tapaan mausteistakin käyttää vain yrttisuolaa ja mustapippuria. Ongelma mulla tapaa olla se, että en jaksa kuoria tarpeeksi perunoita, että sais keittoa niin monelle päivälle, kuin haluaisi. Keittoeväs laitetaan aina iiiisoon kippoon. Suurinpiirtein semmoseen ämpärin kokoiseen :D Aineksienkin puolestahan tuota sais syödä melkein niin paljon, kuin huvittaa. Tällä kertaa heitin päälle vähän jauhelihaa, että on jotain pureskeltavaa.

Nyt keittoeväät laukkuun ja työmaalle.
Keskiviikko. Have a good one!
Sannis

8 kommenttia:

  1. Lumihommia tosiaan on saanut tänä talvena paiskia ihan urakalla ja alkoi eilen kiinnostaa ihan lukuina, paljonko illalla taas työntelin lunta aina vaan korkeammaksi käyvien kasojen päälle. Oli vesimärkää ja ihan sikapainavaa, kun eilen täällä satoi ensin lisää lunta ja sit vettä.
    Googlen mukaan vesimärkä lumi voi Etelä-Suomessa painaa jopa 300 kg/m3 ja koska meidän pihassa on kolattavaa aluetta jotain 300 m2, laskin, että 10 sentin vesilumikerroksella oisin työnnelly sitä 9000 kg :). Ihan kelpo reeni. Paitsi ettei se varmaan ihan noin painavaa ollu, mutta vaikka olis vaan puoletkin, niin silti. Tuli hyvä mieli tosta.

    Ihanaa kun käytät tota "tapaan tehdä"-muotoa. Siitä paljastuu kotiseutu niin hyvin. Muualla kun ei tavata sitä käyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh my!! Yheksän tonnia? Aikamoista!!
      Oho, en tiennykään että tuo "tapaan" on jotain Pohjanmaa-liitännäistä. Hauskaa!

      Ja hei, tosi kiva kun kommentoit.. se onkin harvinaista herkkua nykyään :D

      Poista
    2. Tapaan kommentoida :). (Jos mulla on aikaa lukea, mulla on aikaa myös kirjoittaa viesti. Että kiva kun noteerasit :))

      Poista
    3. Joo, huomattu on... että sä pidät lähes itekseen pystyssä tämän blogin kommentointia <3
      Ei vaiskaan.. kyllä siellä välillä joku muukin kirjoittelee :D

      Poista
  2. Nyt kyllä saadaan nauttia niin makeesta talvesta että! Minusta on ihana tehdä lumitöitä ja sen infernaalisen rehkimisen jälkeen astua lämpimään torppaan sisälle ja keittää kaffet. Hyvällä tuurilla on sitä pullaaki :D
    Mekin suositaan keittoja. Maukkaita pakkaspäivän eväitä :)
    Ihania helmikuun hetkiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes, sama juttu! Jotenkin ihanaa posket punaisina ja semmosella fiiliksellä, että on tehny jotain laitella ne kaffit!

      Poista
  3. Lumityöt on ainut kotityö josta tykkään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä aivan kivaa puuhaa. Mister A jotenkin siitä ressaa.. että pitää ny mennä tekemään. Aina sanonkin, että ei oo mikään pakko. Olkoot siinä jos ei huvita :D

      Poista

Kiitos, kun kommentoit <3