Tuomiopäivä

Lauantai. Pari päivää sitten alkoi korvakipu. Oon ihan valmistautunut siihen, että tuomiopäivä on tullut. Ei tää lopu koskaan. Tuntuu, että koko ajan ilmaantuu joku uusi vaiva. Eilen illalla oli pakko poistua hetkeksi himasta, koska tuntui että seinät kaatuu päälle. Mietin myös, että heikko olo johtuu osittain pelkästä makoilusta. Kävin kahvilassa juomassa kupin kahvia ystävän kanssa ja ihan oikeesti, sen jälkeen olo tuntui paljon freesimmältä ja illalla jaksoin jopa naureskella mister A:n jutuille. Saas kattoo ny. Nyt on taas surkeempi, mutta niinhän se aina aamulla. Nukuin kuitenkin melkein kahdeksan tuntia putkeen ilman herätyksiä ja se on jo kova juttu verrattuna muihin tämän viikon öihin. Laitanpa tähän muistiin yhden FB/IG-päivityksen tältä viikolta, niin ei pääse unohtumaan.

"Yöllä rasvailtiin atoopikon käsiä kolmeen otteeseen ja metsästettiin ötökkää tokaluokkalaisen huoneesta. Olin varma, että kasivee näkee unta koko hitsin ötökästä. No jep, ei nähnyt ja päädyin liiskaamaan koiran kokoisen koppakuoriaisen Harry Potterilla. Aamulla keittiössä käppäili lukki ja ihmettelin, mikä ihme ötököiden maihinnousu täällä oikein on. Kasivee siihen: "On niin sotkusta, että ötökätkin tulee!"
Mitä tohon ny sanois? Ei tää ny niin paha vielä oo :D :D
Ja siis, tänään tyttäreni oli ollut tappelussa (no okei, ehkä vähän liioittelua) ja ei, se ei ollut tuo nuorempi gangsta.
Niin, ja eilen unohdettiin mennä vanhempainiltaan.
Aivan ittiäki jännittää, mitä seuraavaksi.#torstai #mylife #ihankomediaa #olikomuuta"

Tuon yön jälkeen tokaluokkalainen totesi aamulla: "Olipa meillä ihan perfecta yö!" Perfecta lausuttiin sillain engantilaisittain ja käsimerkit oli vahvasti läsnä :D Ja siis, suurinpiirtein tommosta hommaa ollaan vedetty nyt koko viikko. Tytöt kaipais niin äidin huomiota, mutta en meinaa jaksaa. Minä kaipaisin, että mister A ottais kaikki hommat haltuun eikä mun tarvis tehdä yhtään mitään, mutta ei sekään meinaa jaksaa. Aika rämpimistä hei. Mutta jos jotain positiivista, niin alkaa olla noi tyttöjen joululahjahommat hyvällä mallilla, koska nettikaupat :D

Tänään neljävee lähtee ekaa kertaa päiväkotikaverin luo leikkimään. Naapurin Timin luonahan se on kaiken aikaa, mutta päiväkotikavereiden luo se ei oo vielä aiemmin halunnut. Nyt se on innoissaan ja sitä niin jännittää. Illallakin huuteli vielä viimeisenä sängystä, että: "Äitiiiii, mua vähän jännittäää se Vilman luo meno!" Torstaina se osti jo keksipaketin viemisiksi ja nyt se tossa pakkailee sitä ja muistikirjaa valmiiksi. Muistikirjaan se kirjoitti kirjain kerrallaan mun sanelun mukaan: "Minä menen tänään Vilman luo". Hellu <3

Siirretään nyt kuitenkin sitä tuomiopäivää vielä. Elämälle kymmenen hei!

Sannis