Tällä pikkulikalla ei oo ollut kyllä kivaa viime aikoina. Kesän alussa iski taas korvatulehdus ja tassuja järsii oikeastaan aina enemmän tai vähemmän. Eläinlääkäri on jo pidempään suositellut eliminaatiodieettiä allergioiden selvittämiseksi, mutta se on tuntunut jotenkin niin suurelta suoritukselta ettei oo jaksettu ja haluttu siihen ryhtyä. Nyt kuitenkin reilu kuukausi sitten, kun korvat alkoi taas kutista, tultiin siihen tulokseen, että onhan se pakko, että neiti saisi elää ilman kipuja ja kutinoita.
Ollaan saatu aiemman salapoliisityön perusteella selville, että kana ei sovi ollenkaan. Myös nauta on nounou. Possu on vähän vielä epäselvä, samoin viljat. Muusta ei sitten ookaan mitään hajua ja sitä päätettiin alkaa eliminaatiodieetillä selvittämään eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Itelle on tullut ihan uutena asiana, että koira on herkkä lihalle. Tuntuu aivan hullulta, mutta se on nykyään kuulemma tosi yleistä. Kertoo varmaan aina paljon nykypäivän ruuasta ja kuinka hyvä se on, että sitä pikatuotetaan ja käsitellään niin älyttömästi.
Eläinlääkärin ykkösenä suosittelema ruoka oli Royal Canin anallergic-napu. Luin ravintosisältöä enkä ymmärtänyt paljon mitään. Höyhenproteiini kuitenkin pisti silmään. Kuulostaa omaan korvaan aika pahasti kanalta. Eläinlääkäri vakuutti, että näissä ruuissa on proteiinit ja kaikki muukin pilkottu ja käsitelty niin pitkälle, että kana ei tosiaankaan oo enää kanaa. Oltiin molemmat mister A:n kanssa epäileväisiä, mutta päätettiin kuitenkin toimia lääkärin ohjeiden mukaan.
Metsään meni. Ekasta päivästä lähtien tassujen järsiminen paheni ja muuttui aivan pakonomaiseksi. Tyhmänä ajateltiin, että mennään nyt ohjeiden mukaan ja muutama viikko kuitenkin tällä. Mietittiin, että ollaanko oltu aiemminkaan riittävän sinnikkäitä ja kärsivällisiä näissä ruokahommissa ja että tassujen järsiminen voi johtua vaikka muutoksen tuomasta stressistä. No jep, kun neljän viikon eliminaatiodieetin jälkeen toisesta takatassusta puuttui yhdestä anturasta iso pala, päätettiin, että nyt ei tarvi enää olla oikein suuri Sherlock, että ymmärtää tämän kokeilun epäonnistuneen.
Ottaa niin päähän! Miksi annettiin sitä ruokaa enää ensimmäisen päivän jälkeen? Ja joo, onhan se vastaus selkeä.. siksi, kun lääkäri määräsi eikä olla itse keksitty parempia apuja. Silti ottaa aivoon, että mentiin niin pahasti päin seinää. Nyt tyttö on ollut ilman lenkkejä jo viikon, josta suurimman osan tossu jalassaan että antura saisi parantua. Onneksi on ihan hyväntuulinen ja iloisen oloinen. Pötköttelee tietysti suurimman osan ajasta, mutta ei vaikuta aivan maansa myyneeltä. Konkkailee kolmella jalalla takapihalle pissalle ja eilen pääsi jo vähän korttelin ympäri ulkoilemaan. Viistoistavee on ollut flunssassa kotona koko viikon, joten rapsuttaja on ollut paikalla kaiken aikaa.
Viime viikonloppuna mister A haki toista allergiaruokaa. Sitä uutta kalanapua, mitä alunperin mietittiin testata ennen kuin päädyttiin lääkärin suosittelemaan. Sitä on nyt syöty kohta viikon verran. Herkkupaloina kuivattua turskaa ja muikkua eikä mitään muuta. Eliminaatiodieetti siis jatkuu, mutta eri ruualla. Koko koira on pesty ja rikkinäistä anturaa on hoidettu kuntoon. Tassuja Saimi nuolisi edelleen liian usein, mutta aivan kuin homma olisi hitusen hellittänyt. Koitetaan ohjata huomiota aina muuhun, kun huomataan sen olevan tarpeellista.
Kuva on muuten viime talven Simpsiön reissulta ja jep, me ollaan just ne, jotka antaa koiran maata sängyssä, myös hotellissa. Pikkulikka on meidän perheenjäsen eikä sen tarvi nukkua lattialla, kuten ei muidenkaan. Epäilen, että saadaan huomattavasti pahempia myrkkyjä esim. ruuasta, kuin koiran tassuista. Käytöstavat pitää tottakai olla kunnossa sekä koirilla, että ihmisillä, mutta kyllä meillä saa koiratkin, omat ja vieraat hypätä soffalle tai pötkötellä sängyllä. Onhan meillä pesukone ja siivousvälineet. Enkä muuten oo ollenkaan vakuuttunut, että meidän perheessä Saimi on se suurin sotkija :D
Onko muilla kokemusta koiran allergioista tai eliminaatiodieetistä?
Sannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3