Mukavaa perjantaita! Vielä jos kaipaa viikonlopuksi tekemistä, niin vaasalaisille ja lähialueella asuville vinkiksi Petsmon luontopolku. Me käytiin ekaa kertaa pari viikkoa sitten ja heleposti voitais mennä uudelleen. Alue oli nätti, levähdyspaikat hyvässä kunnossa ja vessoja löytyi riittävästi.
Meidän oli alunperin tarkoitus jäädä vaan kaikista lähimmälle laavupaikalle, koska oletin ettei olotilat anna periksi lähteä pidemmälle, mutta loppuviimein suunnattiin kuitenkin Rudträskille. 2,5 kilsaa näyttää viitat ja me saatiin melkein tunti tuhrattua siihen matkaan. Polut oli osittain vähän vaikeakulkuisia ja märkiä. Jossain kohdassa piti aivan miettiä, kuinka päästään eteenpäin, koska vettä oli niin paljon. Erityisen raskas ei reitti ollut, mutta ihan pienimpien lasten kanssa en ehkä lähtisi sitä kulkemaan. Kaksi jumppapirkkoa, yksi kymppivee ja yksi espanjalainen selvisi kuitenkin aivan hyvin sinne ja takaisin ilman, että kenelläkään paloi käämit.
Ainakin kaksi ensimmäistä levähdyspaikkaa (Särkiträsk ja Rudträsk) oli veden äärellä. Molemmilla paikoilla pääsi tarvittaessa katon alle kaffittelemaan. Polttopuita oli reilusti ja tulipaikkoja taisi olla jopa kolme siinä missä me pysähdyttiin. Selkeästi oli myös merkitty, mihin saa ilmoittaa jos puut on vähissä. Vessat löytyi sekä parkkipaikalta, että Rudträskiltä. Molemmat siistejä ja molemmissa paperia.
Kolmisen tuntia meillä meni yhteensä koko hommaan. Pari tuntia kävelyyn ja tunnin verran hengailuun. Muutama muu porukka nähtiin reissulla, mutta aika rauhallista oli. Me toki lähdettiin matkaan silloin, kun tuuli oli todella kova ja varmaan sillä säällä useimmat jää sisälle. Metsässähän ei viima kuitenkaan tuntunut ollenkaan ja sää oli itseasiassa oikein passeli metsäretkelle; viileä, mutta aurinkokin näyttäytyi useampaan otteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3