torstai 29. kesäkuuta 2017

Kevyttä kenttäsettiä


Nonni.. aamun astihan ne ajatukset mua piinasi ja unitunnit jäi alle neljään. Plääh! Alkoi myös sen verran noi edellisen postaukset jaarittelut jännittää, että oli pakko tulla äkkiä tänne höpisemään jotain kevyttä kenttäsettiä. Jännä, miten sitä onkaan tullut varovaiseksi vuosien varrella ja miettii reaktioita, joita kirjoitukset saa aikaan. Sitä vähän suurenteleekin asioita. Tokihan kirjoitukset on mulle suuria juttuja, mutta muillehan ne on höpinää netin miljardien muiden höpinöiden lomassa. Se meinaa joskus unohtua.

Niin. Että tässä ny sitte nämä mun suuret Uumajan tuliaiset. Kevyttä kenttäsettiä olkaa hyvä :D Parin euron käsipyyhkeitä Henkkamaukasta ja käsisaippuaa Lagerhausista. Mister A:n palkaton loma ja kesän miljoonat rahanmenokohteet varmisti sen, että edes Granitin ovi ei mulle auennut. Yhyy! Toki, eipä noi sisustushommat kesällä niin napostelekaan.

Meillä tuli vähän suunnitelmien muutosta tähän loppuviikkoon ja sitäkin oon täällä yöllä pähkäillyt, että kuinka ja miten tässä nyt olis. Mister A on duunissa ja tytöt nukkuu. Vähän jo olot helpottaa, kun aurinko pilkottaa verhojen välistä. Mietin auttaisko joku pikakotitreenisetti viemään vimpatkin stressin muruset. Taidan kokeilla.

Rentoa torstaita! Älkää ressatko turhia!
Sannis 

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Ajatukset



Elämä on täynnä vaiheita. Toiset parempia ja toiset huonompia. Mulla hyvin harvoin, kuten pitkäaikaisemmat lukijat tietääkin, vaiheet on tylsän tasaisia. Useimmiten ne on jotain vähän enemmän. Jotain vähän syvempää. Jotain joka tuntuu niin ihanalta, että pakahduttaa tai jotain joka tuntuu pahalta luissa ja ytimissä saakka.

Kevään huonojen viikkojen jälkeen tuli valo. Jatkuva migreeni loppui ja virtaa alkoi taas löytyä. Kun aivosumu taas hellitti, alkoi ajatuksia tulla. Ainahan mulla toki on ajatuksia niin, että riittäis naapurillekin. Joskus pelkäsinkin, että ne ei koskaan tule jättämään mua rauhaan. Nykyään ne onneksi nukkuu edes joskus. Viime viikkoina ne on harhailleet. Ajatukset. Ajatukset joita haluaisin kirjoittaa tänne, mutta joita en saa niputettua. Tuntuu, että ne karkaa. Tuntuu, että asioita olis sata, mutta ne on niin hajanaisia, että niistä ei saa kerättyä edes yhden postauksen verran mitään järkevää.

Oon miettinyt paljon sitä, mikä elämässä on reilua. Vaarallisia mietteitä. Ei saisi koskaan verrata omaa muihin. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Oon silti verrannut. Miettinyt, miksi toisille eri asiat on tärkeitä, kuin toisille. Miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että ne itselle tärkeät asiat ei olekaan niin tärkeitä kaikille. Miksi toisten oletetaan jaksavan ja pystyvän niin paljoon ja toisille ei aseteta mitään odotuksia. Miksi toiset on itsekkäitä ja miksi toiset ei välitä.

Pojat oli täällä pari yötä. Kun pojat on täällä, on se niin kivaa. Ja samalla jotenkin niin surullista. Se muistuttaa siitä, että jossain on olemassa poikien äiti. Ihminen, jonka kanssa joskus jaoin huoneen ja joka joskus oli mun pikkusiskoni. Poikien täällä oloon liittyy aina sata erilaista tunnetta niin, että nytkin, kun muut vihdoin nukkuu, keräilen itseäni tässä sohvan nurkassa. Yritän kaikkeni saada ylivallan mustista fiiliksistä ja niputtaa ne paljon puhutut ajatukset edes jonkinlaiseen ojennukseen. Pahat taka-alalle ja hyvät päälle. Onneksi oon tunnetusti yhtä hyvä uimaan pinnalle, kuin uppoamaan.

Oon miettinyt paljon myös tuota meidän kasiveetä. Se ui yhtä syvissä vesissä, kuin äitinsä, vaikka kuinka tahtoisin muuta. Sillä on tosi raskaita hetkiä, jotka tokikin menee aika nopsasti vielä ohi, mutta mutsia vähän huolettaa, mitä on luvassa. Vaikea ymmärtää, mikä kuuluu ikään ja mihin pitäisi enemmän tarttua. Yritän muistaa joka päivä halata, kehua ja pitää sylissä. Kestää niitä hemmetin kiukkuja ja kiukutteluja. Välillä tosin menee itelläkin kiukutteluksi, kun ei ymmärrä kuinka päin pitäis olla.

Viime päivät on olleet siistejä. Perhettä ja ystäviä. Kun Kanadan sisko on täällä, on aina kaikenlaista kivaa. Meidän jengin samanlainen huumorintaju ja ne perheen omat jutut saa aina aikaan niin paljon kikatusta ja käkätystä, että sillä elää pitkälle. Mietin niitä juttuja ja mietin poikia. Mietin poikien äitiä ja mietin meidän tyttöjä. Mietin Booking.comia ja sitä, miksi mulla on siellä kolme eri profiilia. Mietin mister A:ta ja sitä, nukkuuko se, kun kello soi kuitenkin jo kuudelta. Mietin tuota meidän neljäveetä. Mietin sitä, miten se Tropiclandiassa tänään laski kellukkeet viuhuen ihan liian isoista liukumäistä. Mietin, mihin me sen kanssa vielä joudutaan. Mietin sitä, miksi toiset aina valittaa säästä. Mietin, mitä se hyödyttää. Nyt kello menee jo puolta yötä ja pitäis kovasti mennä nukkumaan, mutta kun ne hitsin ajatukset.

Että semmonen vaihe ny sitte.
Sannis

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Week 1


Eka lomaviikko on oikeastaan ollut puolitoista viikkoa ja voi morjens, mitä päiviä. Ollaan tehty ihan jäätävä määrä kaikkea ja silti tunnen oloni levänneeksi ja rennoksi. Loma on siis mennyt perille. Jei! Ollaan nukuttu myöhään, fillaroitu, kävelty metsässä, juotu skumppaa, nautittu auringosta, fiilistelty sadetta, syöty mansikkakakkua mökillä, tsiigailtu elämää Ruotsin puolella, nähty sukulaisia, tehty treenejä ja nautittu olostamme. Eka viikko päättyi aurinkoiseen iltaan mutsin luona. Fiksattiin täytetyt kesäkurpitsat ja meno oli aikamoinen, kun paikalla oli meidän ja Kanadan systerin lisäksi tyttöjen serkkupojat Laukaasta.

Tokalla viikolla loma muuttaa muotoaan, koska mister A:n kello soitti kuudelta töihin. Me tytöt lomaillaan yhdessä vielä kolme viikkoa ja saa sii nyt mitä keksitään. Tällä viikolla on pari päivää vielä Kanadan sisko hoodeilla ja keskellä viikkoa lupasin tyttöjen serkkupojille PowerPark-reissun. Eilen ne toki meinas, että haluaisivat mielummin Tropiclandiaan. Whaaat? No, sekin sopii. Helpompi mulle :) Loppuviikosta suunnitellaan Espoon visiittiä. Kattelen just juna-aikatauluja. Hitsi, se on kallista lystiä. Ja kun mun junat ei oo yleensä oikein tavannu edes kulkea :D Katsotaan, katsotaan..

Miten muiden lomat sujuu? Tai koska ne alkaa?
Sannis

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Jussi


Juhannus paketoitiin tänä vuonna ilman sen kummempia hötkyilyjä. Aatto meni merellä ja kun päästiin kotiin, otettiin extempore iltapalat ja kuoharit naapureiden kanssa. Juhannuspäivänä nukuttiin yli myöhään ja sen jälkeen tehtiin päiväreissu mökille. Grilliruoka ja mansikkakakku maistui niinkuin aina. Illalla tein vielä piristävän fillarilenkin sateessa.

Nyt näyttää satavan myöskin, mutta ajattelin tehdä kuitenkin jonkinlaisen treenin. Ei millään jaksais salille, joten ei muuta kuin sateeseen mars!

Kivaa sunnuntaita!
Sannis

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Umeå


Uumajan reissu heitetty ja aika kivasti meni. Auto mukana laivassa reissu maksoi vähän enemmän, mutta varsinkin mister A diggailee siitä, että saa kulkea niinkuin itse haluaa. Eikä muakaan haittaa ollenkaan, että rehaaminen vähän helpottuu, kun tavarat kulkee autossa eikä julkisilla. Uumajassa oli niin helppo kruisailla ettei sitäkään tarvi jännittää jos omalla autolla haluaa lähteä matkaan.

Oltiin pari yötä Scandicissa (Umeå Syd), joka oli vaihtoehtojen edullisimmasta päästä. Hotellissa oli pieni kuntosali, jossa sain hyvin tehtyä treenin ja uima-allas, jossa edes mulla ei ylettynyt jalat pohjaan. Tytöt oli kuitenkin innoissaan pienestä uintipyrähdyksestä ja salille ne olis halunneet vielä toisenakin päivänä :D Hotelli oli kaikin puolin siisti ja aulassa oli pieni leikkialue. Aamiainen oli ihan perus ookoo. Jotain säväyttävää olisin siihen kaivannut (#enemmänpullaa), mutta pärjättiin perushommillakin.

Kävelymatkaa keskustaan oli vartin verran ja tytöt rullaili sen potkulaudoilla. Vähän saattoi ehkä olla vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun oli neljä aikuista antamassa kaikki omia ohjeitaan, mutta hyvin selvittiin. Eikä kaupungillakaan meinannut, kuin kerran scootti tippua mister A:n repusta yhden pahaa aavistamattoman ohikulkijan päähän :D Käytiin läpi keskustan muutamat vaatekaupat ja Lagerhaus. Tytöt sai omat ostoksensa ja itse ostin parin euron käsipyyhkeitä ja Lagerhausin käsisaippuoita. Reissubudjetti ei sallinut mitään suurempia juttuja ja hyvä niin, koska eipä tässä nyt niin isoille hommille olis ollut tarvettakaan. Molemmilla tytöillä on oma uhmansa meneillään ja välillä murjoteltiin ties missä vaaterekkien alla, mutta selvittiin, kuin selvittiinkin voittajina kaupunkikierroksesta.

Reissun kovimmat pointsit saa Leo's lekland, joka juhannusaattona oli hyvinkin rauhallinen. Huikean iso ja todella siisti sisäleikkipuisto, josta löytyi kaikenmaailman trampoliinit ja liukumäet. Isot propsit sohvista ja nojatuoliryhmistä, joita löytyi joka puolelta leikkipuistoa. Kannattaa käydä jos lasten kanssa matkustaa.  Instasta (Sannis_2.0) löytyy lisää kuvia puistosta.

Laivassa syötiin menomatkalla Saaristolaispöydässä ja se on kyllä ehdoton. Kolme kertaa ollaan siellä nyt louhittu ja joka kerta ollaan tykätty kovasti. Takaisin tullessa syötiin kahvilan lihapullat ja ne oli tyttöjen ja mister A:n mielestä parasta. Laiva on pieni ja usein sitä kuulee moitittavan. Mun mielestä se on riittävä tälle matkalle, kun matkan tarkoitus ei ole vain laivalla olo. Aika rauhallista oli molemmilla reissuilla ja mun mielestä oli kivan siistiä vessoissa ja muuallakin. Kauppaa oli hitusen laajennettu ja lapsille oli järkätty ohjelmaa. Menomatkalla etsittiin koko porukka kaloja pitkin laivaa ja tulomatkalla Annukka osallistui limbokisaan.

Mukavaa juhannuspäivää!
Me odotellaan, että sade loppuisi niin päästään mökillä piipahtamaan!
Sannis

P.S. Kypsässä kolmenkymmenenkuuden vuoden iässä ymmärsin vihdoin kuunnella aviomiestäni ja tein jo toisen laivamatkani ilman pahoinvointia. Matkapahoinvointipillerit! Kas, kun ei oo koskaan ennen itelle tullut mieleen. Mister A:n piti ne käydä alkuvuodesta ennen Tallinnan reissua ostamassa ja melkein syöttää mulle. Ai miten niin vähän vaikea syödä lääkkeitä? Mutta ihmeiden ihme.. nehän auttaa!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Aurinkoa ja sadetta


Viime päivien Insta-näpsyt näyttää kesäisiltä ja aurinkoisilta. Nyt ulkona sataa vettä ja aika kylmääkin on luvattu seuraaville päiville. Mua ei kauheesti yleensä noi kelit haittaa, mutta on kyllä ollut aivan yli ihanaa, että sai aloittaa loman auringon paisteella. Mister A:lla viedään jo viimeisiä vapaita ja me aiotaan karata Uumajaan. Sielläkin taitaa sataa, mutta otetaanpas sateenvarjot mukaan.

Sannis 

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Tilannekatsaus



Eilinen päivä vietettiin mun faijan luona ja sen jälkeen mun mutsin luona. Mutsin luo mentiin pyörällä ja molemmat tytöt fillaroi hienosti, vaikka matka on useampia kilometrejä. Meni yhtäkkiä hitsin myöhälle ja tytöt jäi mutsin luo nukkumaan. Pestiin siinä vähän ikkunoita, laiteltiin dinneriä ja minäkin innostuin juomaan vähän skumppaa ja siideriä, joten kotimatka meni pyörällä ja hihitellen.

Kun Kanadan sisko on hoodeilla, tehdään paljon juttuja perheen ja sukulaisten kanssa. Meidän porukalla on niin samanlainen huumorintaju, että me nauretaan paljon ja se on jotenkin niin kivaa. Ootteko koskaan huomanneet, kuinka nauru tarttuu ja kuinka hyvä olo siitä tulee? Mister A parka saa yliannostuksen mun sukulaisista pian. Onneksi se kestää meitä aika hyvin. Ja onneksi se pääsee pian töihin :D

Tänään järkätään tyttöjen serkkupojan synttärit extempore. Niin tehdään perinteisesti joka vuosi. Kun pojat sattuu hoodeille, laitetaan kekkerit kasaan hyvin lyhyellä varoitusajalla. Nyt siis juhlahatut päähän ja lahjat pakettiin, bileet on alkamassa.

Tiedättekö.. vaikkei loppulomalla tapahtuisi enää mitään kivaa, tämäkin riittäisi. Loman ekat viisi päivää on olleet ihania. Toivotaan, että tilanne pysyy samanlaisena seuraavat neljä viikkoa!

Sannis

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Festit


Jännittäminen oli turhaa. Tälläkin kertaa. Eilisen mysteeriohjelmassa oli kivaa jutustelua unelmista ja työilmapiiristä. Sen jälkeen vedettiin tiukka kiertoharjoittelutreeni. Koko tyky-setin meille oli vetämässä Aki ja Rita. Tiedättehän.. Gladiaattoreista ja Rakkausdieeteistä ja mitä näitä nyt on? Vuosi sitten tavattiin nämä tyypit ekaa kertaa ja niin vain oli mukava nähdä taas. Mahtavan positiivista ja aidon oloista porukkaa. 

Treenien jälkeen kammattiin tukat ja laitettiin värit luomiin. Illalla himassa huomasin, etten ollut laittanut ripsaria ollenkaan. Voi terve! Miten voi unohtaa? Senkö takia kaikki mun selfiet näytti siltä, että paiskoin ne suoraan roskiin? Vai Omenan kaunista-filtterin puuttuminenko tässä nyt oli se ratkaiseva tekijä? Oli miten oli, nyt laitetaan ripsarirahat volyymeihin :D Jos siis olet taitava ripsien tekijä, teet töitä Vaasassa ja sulla on vapaita aikoja alkuviikosta, laita viestiä. Mä tulen viivana.

FestiVilla-festarit järkättiin Vaasassa ekaa kertaa ja sinne vei alkuillasta meidänkin tie. Tykkäsin ihan tosi paljon! Hyvä, kaunis paikka. Kaikki toimi hienosti. Ei liian iso. Meillä oli VIP-liput ja oma kabinetti ruokailua varten. VIP-systeemi oli järkätty loistavasti. Vessaan pääsi koko ajan jonottamatta ja juomien osto sujui nopsasti. Mahtava juttu oli se, että koko mesta oli anniskelualuetta. Ei tarvinnut hengailla missään karsinassa siiderillä vaan sai kulkea vapaasti. Alue vaikutti tosi siistiltä ja istumapaikkojakin löytyi. Nää oli ihan täysin mun festit. Pisteet järkkääjille! Mutsi ja Kanadan siskokin oli hoodeilla, joten sukkuloin siinä työkamujen ja perheen väliä ja hauskaa kyllä oli.

Lähdin hyvissä ajoin himaan, joten sain taksin heti. Kahden maissa pääsin nukkumaan ja aamuseiskasta lähtien täällä on terassilla hengailtu kuuntelemassa sateen ropinaa. Hyvä fiilis! Monta päivää on tuntunut jotenkin tosi hyvältä ja oon miettinyt, kuinka sen tänne teillekin kertoisin, mutta en oikein osaa. Helpotus näinä päivinä, kun migreeni on pysynyt pidempään poissa, on jotenkin pakahduttavaa ja sitä tunnetta on hyvin vaikea selittää. Migreeni vie kaikki voimat ja silloin pitää keskittyä vain selviytymiseen. Tuntuu uskomattomalta, että yhtäkkiä virtaa riittää taas pihatöihin ja festareilla hangailuun. Hitsi, mä alan ihan porata tässä nyt näppäimistölle :D Kiitollisuus on kyllä huikea tunne!

Oliko ny vähä jo too much hei?! No, eipä tämä tähän lopu.. Lisää hehkutusta tulossa. Tapasin festeillä paljon ihmisiä. Tuttuja ja tuntemattomia. Erityisesti mua lämmittää ne kohtaamiset ja sanat, jotka tuli tämän mun pienen blogini lukijoilta. Kiitos, että tulitte juttelemaan ja kiitos, että luette <3 Koitan täällä edelleen jatkaa höpinöitäni ja pysyä totuuden torvena arjen kuvioista ja ihmisen elämästä. Hyvässä ja pahassa.

Että semmosta. Aikamoinen ilta takana vai mitä?! Meistä pidetään kyllä hyvää huolta! Bossille ja toimarille pointsit. Hyvin järkätty taas kerran! Ja kyllä.. meillä on kaksi pomoa ja heidän virallisiksi kutsumanimikseen on vakiintunut Boss ja Toimari :) Ne on kyllä huikeita muikkeleita <3

Sannis

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Insta-lauantai


Loman ekojen päivien Insta-näpsyt talteen. Aika paljon kuvamateriaalia tuntuu kertyvän :D Ompun oston jälkeen oon käyttänyt paljon enemmän puhelinta, kuin kameraa. Määrä ei tässäkään hommassa korvaa laatua, mutta jotain taikaa näissä höttöisissä Instagram-kuvissa mun mielestä on. En oo oikein päässyt sinuiksi viime kesänä ostetun Sonyn kameran kanssa ja kynnys sen esiin ottoon tulee koko ajan korkeammaksi. Canonia on kyllä ikävä.

Tänään Sony pääsee matkaan, kun pian pakkaan sen laukkuun firman kekkereitä varten. Keli näyttää suosivan ja näyttää aika täydelliseltä festarisäältä. Eka stoppi EasyFit Vaasa, toka stoppi FestiVilla. Puolen päivän aikaan meininki on Let's go! Iiiik!

Niin, ja se mun uus juttu, josta mainitsin pari päivää sitten, oli Air Jooga. Erittäin korkean kynnyksen puuhia mulle, koska olin varma, että toi hitsin kiikku ei kestä mua, vaikka varmistin painorajoitukset useampaan kertaan. Ihan vähän neuroottisuutta havaittavissa :D Lopputulos -> Kiikku pysyi katossa, vaikka istuin, seisoin, roikuin pää alaspäin ja mitä kaikkea. Huhhuh! Aika makeeta puuhaa!

Rentoa lauantaita!
Sannis

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Toinen päivä


Toinen lomapäivä alkaa olla paketissa. Oon ihan rättipoikkipuhki! Aloitettiin hommat sen verran reteesti, että tehtiin eilen lapiohommia semmoset kahdeksan tuntia ja sen päälle heitin olkapää- ja vatsatreenin salilla. Tänään jatkettiin pihassa duunia ja sen lisäksi on tehty jäätävät ruokaostokset, uitu, grillattu ja hengailtu ulkona. Kello on nyt 20.10 ja oon ihan valmis petiin :D

Fiilis on ollut jotenkin vapaa nyt jo muutaman viikon. Tieto alkavasta kesälomasta on saanut hellittämään vähän ja kaikki on tuntunut jotenkin iisimmältä. Migreeni on loistanut poissaolollaan nyt useampina päivinä ja se toki tuo ihan uudenlaista virtaa. Normaali arki on mulle aika kovaa koulua. Duuni on fyysisesti raskasta ja arjen kuviot kuormittaa yliajattelijaa psyykkisestikin aikalailla. Usein ressailen viikonlopun aikana tekemättä jääneitä juttuja ja pelkään jo etukäteen vähäunisia öitä. Vähemmälläkin ressaamisella toki ihan varmasti selviäisi, mutta minkäpäs sitä koira karvoilleen voi.

Keväästä iso osa meni migreenihuuruissa ja siinä olotilassa ei meinaa pystyä mihinkään. Oon puskenut vaan pakolliset hommat eteenpäin ja tuskaillut tahmeaa oloa. Viime viikot on virtaa riittänyt ja se tuntuu uskomattomalta pitkän tarpomisen jälkeen. Ihanaa!! Tuntuu siltä, että tahtois tehdä kaiken kerralla. Fiksata pihahommat kuntoon (ja siis.. mähän inhoan pihahommia), siivota kodinhoitohuone, varata kirpparipöytä, lähteä kesälomareissuun, tavata kavereita, olla vaan rauhassa kotona, pestä ikkunat ja pari(kymmentä) muuta juttua. Ei muuta, kuin malttia ny vaan. Kyllähän mä tässä vielä ehdin.

Huomenna on firman kesäjuhlat ja meillä on mysteeripuuhaa iltapäivällä. Mä en pidä tilanteista, joissa oon pihalla kuin lumiukko ja vähän tiukkaa tässä tekee odotella huomista. Pelkään, että joudun tehdä jotain, missä oon todella huono ja se ei oo hääviä silloin, kun kokee muutenkin kaiken aikaa olevansa jotenkin riittämätön. Tosi mahtavaa on kuitenkin se, että meille on tänäkin kesänä järkätty koko päivä ohjelmaa ja yhdessä tekemistä, joten koitan tässä kertoilla itselleni semmosella kauhunsekaisella rauhoittavalla äänellä, että kyllä sä muija pärjäät! :D

Hyvää viikoloppua!
Sannis

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Uutta


Nyt on kuulkaa semmonen homma, että tänään alkaa loma. Tiukka työpäivä vielä edessä; jumppaa, koulutusta ja vähän laskutushommia. Illalla suunnitelmissa on kokeilla jotain ihan uutta ja sehän jännittää ihan hitsisti. Mä pidän tutusta ja turvallisesta tietyissä asioissa. Saa sii ny, kuinka mun  käy! Seurailkaahan Instaa.. oon päivitellyt nyt ahkerasti.

Aurinkoista keskiviikkoa! Hyvä boogie!
Sannis 

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Weekend


Vitsi, miten kiva viikonloppu takana. Kävittekö vaasalaiset markkinoilla? Yleensä markkinat ja messut ei oo mun juttu, mutta tällä kertaa käytiin jopa kaksi kertaa. Ensin mister A:n kanssa kahdestaan ja sitten vielä lasten kanssa. Vaasassa järkättiin siis Kansainväliset suurmarkkinat koko viikonlopun ajan ja mun mielestä oli aika kiva happeninki.

Tarjolla oli ruokaa ja tuotteita eri maista. Maisteltiin aasialaisen keittiön nuudeleita, suomalaisia makkaraperunoita, italialaista juustoa, espanjalaisia churroja ja englantilaista fudgea. Kotiin viemisiksi ostin pretzeleitä ja puukauhoja. Tytötkin tykkäs "vapputorista". Jep.. ne oli koko ajan menossa vapputorille eikä jaksettu joka kerta korjata :D

Markkinoiden lisäksi ollaan fillaroitu pitkin ja poikin, tehty salitreeni, käyty jenkkifutismatsissa, laitettu uima-allas pihaan ja hengailtu kavereiden kanssa. Instagram Storiesista onkin voinut seurata meidän toilailuja koko viikonlopun ajan. Nyt meillä istuu tytöt ja yökyläkaveri rivissä sohvalla. Aamupalaa pitäis värkätä. Muu perhe saa jäädä jo lomailemaan. Mulla kolme töihin lähtöä ennen lomaa. Wohoo! 

Kivaa tätä viikkoa! Ootteko jo lomalla?
Sannis

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Enemmän kuin kuntosali

Ennen kesälomaa sen taas huomaa.. nää viikot menee lentäen. Ihan sairaan nopeasti. Maanantaina ajattelee, että voi hemmetti..taasko on maanantai ja sit yhtäkkiä ollaankin kuitenkin jo lauantaissa. Mulla on duunissa paljon erilaisia tehtäviä ja mikään päivä ei ole yleensä samanlainen. On tottakai vaikeitakin juttuja ja kaikki hommat ei tosiaankaan oo niin kivoja, mutta pääasiallisesti mun duuni on ihan mahtavaa. Eikä vähiten sen takia, että mulla on siellä joukko upeita ihmisiä ympärillä.

Tiimi, jonka kanssa saan tehdä töitä, on huikea enkä voi sitä tarpeeksi hehkuttaa. Tällä viikolla mietin paljon myös meidän asiakkaita ja sitä, minkälainen vaikutus asiakkailla on mun työhön. Päivät on siinäkin mielessä erilaisia. Välillä liikutan sataa ihmistä illan aikana ja torstaina spinnattiin kahdeksan tyypin kanssa. Pääasiallisesti se, että sali on täynnä, tuntuu aina upealta, mutta ehkä vielä tärkeämpää on se palaute, jota ihmisiltä saa. Torstaina ne kahdeksan ihmistä Spinningissä lämpes mun jutuille, nauroi mun hölmöille heitoille ja veivas ylämäet fiiliksellä mukana. Se on niin tärkeää. Se, että sieltä salista irtoaa jotain ohjaajankin suuntaan. Tämän viikon paikallislehdessä oli ruusut EasyFit Vaasalle. Siellä kiiteltiin sitä, kuinka me panostetaan ryhmäliikuntaan myös kesällä. Aivan sydämestä otti, koska kyllä me niin tosiaan panostetaan ja kaikkeni mä tolle meidän ryhmikselle annan.

EasyFitillä asiakkaiden ei tarvi sitoutua pitkäksi aikaa, joten on paljon jengiä, jotka treenaa meillä vain hetken. Opiskelijat lähtee kotipaikkakunnilleen tai muualle opiskelemaan ja mökkeilijät viettää koko kesän saaressa. On kuitenkin paljon asiakkaita, jotka on olleet meillä jo vuosia. Vaikka usein vaihdetaan vain muutamia sanoja treenin lomassa, alkaa sitä vähän tuntea toista. Meidän duunissa sitä tulee helposti jutusteltua erilaisia aiheita, kuin kaupan kassajonossa ja monesti mennäänkin aika nopsasti niihin omiin epävarmuuksiin ja elämän vaikeisiin asioihin. Lähes poikkeuksetta jokainen saa niihin apua liikunnasta. On mahtavaa, kun tullaan asiakkaiden kanssa tutuiksi ja on semmonen yhteisöllinen fiilis.

Seija ja Jaana, jotka treenaa yhdessä. Tanja, jolla on aina jotain mukavaa ja tsemppaavaa sanottavaa henkilökunnalle. Teija, jonka nauru saa niin hyvälle tuulelle ja joka sanoo suoraan silloin, kun veettää. Hanna, joka jaksaa illan kaikki jumpat. Esa, jolla on aina joku hyvä idea taskussa. Miia, joka ei muka tykkää treenata, mutta silti käy monta kertaa viikossa. Spinning-porukka, joka on treenannut meillä melkein keskuksen perustamisesta lähtien ja joka on aina yhtä siistiä nähdä fillarien päällä. Merja, joka huikkaa aina kiitokset jumpan jälkeen. Jossu ja Jani, jotka vääntää salilla sata lasissa ja muistaa aina käydä höpisemässä muutaman sanan. Ja ihan kaikki meidän muut treenaajat. Olette niin suuri osa sitä, mikä tekee mun työstäni huikean. You rock!!

Mun mielestä kuntosaliasiakkuus pitää olla vähän enemmän, kuin avain tai kortti taskussa ja treeniaikataulu suunniteltuna. Siinä pitää olla jotain muutakin. Pitää olla semmonen kodin tuntu ja olo, että saa tulla sellaisena kuin on. Mun mielestä me ollaan tehty EasyFit Vaasasta semmoinen mesta. Aamuisin huikkaan koko salille huomenta heti oven suusta. Jengi alkaa olla siihen jo tottunut ja aina, kun joku huutelee huomenet vähän kauempaakin salista, tuntuu siltä, että mun maailma liikahtaa pienen tönäyksen eteenpäin.

Toisiksi ylin kuva oikealla Henna Kultalahti
Toisiksi alin kuva oikealla Kati Sirkola
Alin kuva oikealla Satu Korpi 

Tämmösiä mietteitä mulla tänään. Vähän lomallelähtö-haikeutta vissiin ilmassa :D Tytöt jäi extempore eilen mummun luo yökylään, joten mä venailen täällä jumppakledjut päällä, että mister A heräis. Käydään sitte siellä mun toisessa kodissa. Tämä kevät on omien treenien suhteen mennyt penkin alle ja nyt, kun on virtaa, koitan ottaa vähän vahinkoa takaisin.

Mukavaa weekendiä!
Sannis

torstai 8. kesäkuuta 2017

Neilikat


Ihmeellisiä neilikoita se mister A mulle osti pari viikkoa sitten. Joka päivä saa lisätä vettä ja vieläkin ne porskuttaa. Kävin Tommin haudalla pari päivää sitten ja siellä oli vähän tyhjää. Voiskohan neilikoita viedä sinne? Mitä luulette, kestäiskö yhtään? Oon miettinyt, että haen Plantagenista pari valkoista tekoruusua. Semmosia ruukkumalleja. Ne on tosi aidon näköisiä, mutta yhdellä viereisellä haudalla oli just neilikoita ja ne oli niin nättejä. Toisethan sanoo neilikkaa roskakukaksi. Hassua. Toisen roska on toisen aarre, vai miten se menikään? :D

Eilen ehdittin nauttia kesästä. Pyöräiltiin ensin mister A:n kanssa ja sit koko porukalla. Minikin väänsi jo hienosti ilman apupyöriä koko matkan kauppaan ja takaisin. Tänään luvattu sade ei oo vielä ehtinyt tänne ja ajattelin fiukeilla myös töihin, kun kerrankin on mahdollisuus. Mun faija tulee hakemaan tyttöjä mökille, joten mulla ei oo kuskaamishukia. Jee!

Maanantaina mister A ja tyttöjen (kummi)täti vei typyjä sirkukseen ja eilen oli mummun mökillä ollut jos jonkinmoista puuhaa. Ei oo ainakaan ehtinyt tulla tylsää kesäloman ekoina päivinä. Odotan kyllä jo, että meillä aikuisillakin alkaa loma niin ei tarvi hötkyillä aikataulujen mukaan.

Sannis

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Summervibes

| Iltapalaa terassilla. Vihdoin! | Aamukahvia auringossa |
| Viikonlopun mansikkaherkku mumman luona | My girl |

Lauantaina oli vielä sata hommaa. Sunnuntaina oli vapaata ja kevyempi olla, mutta mihinkään ei vielä osannut tarttua. Pitkän aikaa, kun on ollut kova kiire, kestää mulla hetki tasaantua. Pyörin ympyrää vaan kotona. Oli vähän tylsääkin, mutta mihinkään en oikein osannut tarttua ja silti tuntui, että kaikkia pitäis tehdä.

Eilen tuntui erilaiselta. Tulin töistä kotiin ja takapiha oli täynnä tenavia. Hypittiin trampalla, otettiin juoksukisoja ja ripostettiin pitkin terassia kaikki hedelmät mitä meidän kaapista löytyi. Lopuksi syötiin vielä omalla porukalla iltapalat ilta-auringossa. Ei tuntunut siltä, että pitäis alkaa istuttaa etupihalle puskia tai ruveta leikkaamaan nurmikkoa. Oli vaan kiva olla just siinä hetkessä ihan rennosti. Tuntui ihan kesältä.

Nukkumaan mennessä alkoi toki siinä vähän kodin lookki kiristää. Kämppä on ollut karseassa kunnossa koko talven ja kesällähän se vain pahenee. A-tiimi on jäätävän sotkuista porukkaa. Vaikka ne kuinka yrittää, niin silti.. ei ne vaan näe niitä sotkuja samalla lailla. No, onneks ne ottaa sen kiinni muilla osa-alueilla :D Minäkään en meinaa aina osata laittaa tavaroita käytön jälkeen omille paikoilleen ja korjailen sitten vasta myöhemmin. Että tervetuloa meille vaan.. aina on tiskit pitkin ja poikin ja romut siellä sun täällä. Niin kai se vähän pitääkin olla!

Kivaa keskiviikkoa!
Sannis

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Random


Kevätjuhlat check! Kouluhommat check! Päiväkotihommat check! Nyt on jotenkin helppoa hengittää. Eilen jumppa kulki helposti ja illalla varattiin minireissu Uumajaan. Saatiin, kuin saatiinkin siis mahdottomiin aikatauluihin mahdutettua edes pienen pieni retki. 

Ekaluokkalaisella oli kaveri yökylässä. Koko porukka valvoi myöhään ja nyt miniä väsyttää ja se kiukuttelee. Mun vasenta ohimoa kalvaa vaihtelevasti, mutta ihan sama... ei jaksa edes haitata. Tänään mua hymyilyttää!

Have a happy sunday!
Sannis

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Valmistuville


Pian haetaan ekaluokkalaisen eka todistus. Sen jälkeen mennään kahville. Minin loma on alkanut jo pari päivää sitten ja tänään se on siskonkin uurastus tältä kaudelta ohi. Mini on kysellyt jo useamman päivän sillain muka tosi ovelasti: "Niiiiiin, montakos päivää mulla nyt olikaan sitä kesälomaa?". Ööööö... joku reilu seitkyt ehkä..?! :D Ekaluokkalaista vähän harmittaa koulun päättyminen. Ehkä loma ei kuitenkaan haittaa ollenkaan. Tosi ihmeellistä, että kesän jälkeen meillä on tokaluokkalainen. Huhhuh!

Onnea valmistuville! Huikean työn ootte tehneet!
Sannis

P.S. Oon tykittänyt pari päivää Instagram storiesia ihan hulluna. Ajattelin ainakin tänään vielä olla asialla :)

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Lista lyhenee

Instagram -> Sannis_2.0

Päiväkodin kevätjuhla
Muistamiset Aamun hoitajille
Annukan viestikarnevaalipäivä
Annukan kevätretkipäivä -> eväät ym.
Annukan hammaslääkäri
Timin synttärit (Aamu)
Koulun kevätjuhla
Eväät viimeiseksi koulupäiväksi
Muistaminen opettajalle

Nuan vain. Ainaskin noin monta hommaa saanut vetää jo yli. Saman verran vielä jäljellä ennen lomaa, mutta me hoidetaan, me hoidetaan. Paitsi että, nyt just istutaan minin kanssa soffalla eikä hoideta yhtään mitään. Mutta kohta. Ihan kohta aloitetaan taas.

Ihanaa perjantaita! Minä kippasin minin suoraan sängystä autoon. Ilman kenkiä ja mun huivi peittona. Oli sillä jo valmiiksi pitkähihaista päällä :D ettei ekaluokkalainen olis joutunut mennä pyörällä räntäsateeseen ja jäätävään tuuleen. Mutsipisteitä kiitos! :D

Sannis

torstai 1. kesäkuuta 2017

Yhteenveto


Toukokuu paketissa. Kuukausi alkoi tietysti vapusta, joka olikin tosi mukava tänä vuonna. Ehdittiin nähdä melkein kaikkia ystäviä ja fiilis oli rento. Sen jälkeen tuli flunssat ja vatsataudit. Todella nihkeitä päiviä ja oloja. Hyyyyh! Tautien hellitettyä ajettiin Kaskisiin ja käveltiin laiturilla hissun kissun.

Yksi vähän lämpimämpi viikonloppu saatiin tähän kuukauteen. Silloin grillattiin ja tehtiin makaronisalaattia. Sen jälkeen on saanut taas vetää villahousuja jalkaan. Villahousut pakattiin kuukauden viimeiseksi viikonlopuksi tytöille mukaan mummun mökille ja omiin kasseihin pikareissulle Naantaliin ja Turkuun, joka tuli kyllä tarpeeseen.

Kuukausi päättyi meikäläisen meltdowniin. Toukokuun viimeisen(kin) päivän aamu alkoi migreenillä ja itku oli herkässä. Kesälomat ei tänä vuonna osu millään lailla yksiin eikä aikataulut annakaan periksi millekään etukäteen mietityille suunnitelmille ja se harmitti ihan hemmetisti. Koko kevään paine, sairastelut, sairaalareissut, miljoonat velvollisuudet, vähäuniset yöt ja raskaat jutut kulminoitui yhteen väsyneeseen päivään ja meikäläinen se alkoi porata kesken työpäivän eikä loppua meinannut tulla. Voi morjens! Tein duunit loppuun ja jatkoin himaan poraamaan. Istuin keittiön pöydän ääressä ja vollotin menemään mister A:lle, joka siinä koitti parhaansa mukaan hyssytellä.

Huhhuh! Tuntuu, että jokaisessa kollaasissa kirjoitan, että olipas rankka kuukausi ja onneksi tulee seuraava. Samalta tuntuu nytkin. Aina on kuitenkin kivojakin hetkiä ja ihania juttuja; aamupaloja ystävien kanssa, kävelylenkkejä rannassa ja tyttöjen hömpötyksiä. Onneksi kuvaan aina paljon. Silloin, kun elämä tulee väliin ja laittaa unohtamaan, kuvista näkee ne kivat jutut uudelleen. Edellisvuosi oli meille tosi raskas ja viime vuosi siihen verrattuna kevyttä kenttäsettiä. Näyttäis siis menevän vähän vuorotellen nämä hommat. Mutta ehkä tänä vuonna ne raskaat ajat loppuukin jo toukokuuhun.

:D
Sannis

P.S. Lisää kollaaseja löydät täältä.