keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Flea find


Meidän elämässä tulee säännöllisin väliajoin semmosia surkeiden sattumusten sarjoja. Niinkuin varmaan kaikilla muillakin. Esim. junalla matkustaminen on meille ihan oma lukunsa ja sitten on nämä, kun kaikki hämärät jutut tapahtuu kerralla. Niinkuin nytkin. Me aletaan olla jo ihan kuuluisia näistä meidän seteistä, kun kaikki mikä voi mennä pieleen tai hajalle, menee pieleen tai hajalle yhdellä kertaa (tähän se hymiö, jolla on kädet kasvojen edessä ja se joka itkee naurusta).

Mister A:n autossa oli renkaissa jotain vikaa. Mun auton renkaiden aurauskulma oli ihan miten sattuu ja vein sen suunnattavaksi, kuten oon jo maininnutkin. Samana päivänä, kun sain autoni takasin, hajosi pesukone. Siitä muuten hajosi moottori, ei mikään poistoputki tms. Pakko hommata siis uusi. Eilen mietin, mitäköhän seuraavaksi sattuu ja kun duunissa pari asiakasta tuli kertomaan, että joku on kolhinut parkkipaikalla mun autoani, eipä tullut kovin suurena yllätyksenä. Mister A oli ihan hiilenä, mutta meikämuikkeli siinä vaan repeili, että no YLLÄTYS :D

Ennen kaikkia näitä rahanmenoja tein pienet kirppukaupat ja ostin vitosella pienen kahviastiaston, joka on mun mielestä ihan hitsin söpö. Sitä mä nyt tässä tsiigailen ja odotan, poksahtaako seuraavaksi läppäri mun käsiin vai kenties puhelin. Tai voishan se olla tiskikonekin. No, pääasia että henkilövahingoilta säästytään.

Miten teidän muiden viikko rullaa?
Minä alan olla jo hysteerisessä hihitysmoodissa eikä oo vasta kuin keskiviikko.
Sannis

tiistai 19. syyskuuta 2017

First world


Oi hitsi, miten tää syksy onkin aina semmosta aikaa, että rahaa menee ihan simona. Kesällähän sitä menee aina kaikkiin kivoihin juttuihin; ulkona syömiseen, reissuihin ja hömpöttämiseen. Syksyllä taas täytyy rahat aina laittaa auton huoltoihin, rikkinäisiin pesukoneisiin ja lasten ulkovaatteisiin. No joo, tänä syksynä löytyi tytöille vielä kaapista sopivat vaatteet eikä tarvinnut lähteä kaupoille, mutta hitsin pesukone otti ja hajosi yhtäkkiä eilen. Onhan se toki jo kymmenen vuotta vanha ja kerran siihen on mister A jo hiiletkin vaihtanut, mutta silti. Ärsyttävää. Just hain Punton pyörien suuntauksesta ja just pitäis tilata sepelikuorma etupihalle, johon on jo kankaatkin levitetty. Just meinasin saada sydärin, kun näin sähkölaskun kolmen kuukauden altaan lämmityksen jäljiltä ja just tietenkin haluaisin (eli iiiiiihan pakosti tarvisin) uuden kameran. 

No mutta. Juonpas tuon kupillisen kaffia, laitan kamerahaaveet hyllylle ja alan präiskimään duunia. Tietää ainaskin, mihin sen seuraavan tilinsä laittaa :)

Mites muilla? Onko teilläkin syksyllä aina kaikki koneet hajalla ja huoltoa vailla?
Sannis

maanantai 18. syyskuuta 2017

Instamaanantai


Vitsit mä nautin tästä syksystä! Vaikka flunssan jälkeiset olot on todellakin hyytyneet niin silti.. Ihania värejä ja ihana fiilis. Viikonloppunakin karattiin molempina päivinä metsään, koska siellä vaan on niin mahtavaa. Vielä löytyi ihan syötävän makuisia mustikoita ja mister A:lle haettiin puolukoita. Saatiin siivottua pihaa ja ulkovarastoa ja se kyllä lämmittää mun mieltä aina yhtä paljon. Vähän jäi vielä vaiheeseen, mutta eikö tässä oo tätä aikaa vielä. Jos ei tänä syksynä niin ens syksynä sitte :D

Nyt oon hoitanut pari ryhmäliikunta-aiheista kriisiä ja sitten oliskin aika lähteä työpaikalle tsiigailemaan, minkälaisia kriisejä on seuraavaksi luvassa. Meillä on kyllä jäätävän kova tiimi ja kriisit hoituu yleensä aika kätevästi. Ehkä tämä väsykin hellittää, kun pääsee mestoille. Toivottavasti.

Kivaa viikkoa! Menkää metsään!
Sannis

lauantai 16. syyskuuta 2017

Ylläri


Sain keväällä (vai alkukesästä?) kukan. Tais olla mutsilta. Se kukki hetken ja sen jälkeen kukat kuihtui pois. Siirsin ruukun ulos ja tarkoitus oli istuttaa kukkaparka johonkin meidän pihaan. Tottakai unohdin autuaasti koko homman, koska oon ehkä maailman surkein hortonomi ja ruukku on majaillut tarjoiluvaunussa, jossa on kaikenlaisia mister A:n juurrutusprojekteja.

Nyt syksyn tullen aloin hiukoa tarjoiluvaunua takaisin sisäkäyttöön ja toki pihaakin pitäis vähän siistiä ja tadaa... mitäs löysinkään?! Sehän kukkii yhtäkkiä. Onko tämä hortensia? Onko se nyt sitten syyshortensia jos kukkii nyt? Toki, kukkihan se silloin, kun sen sain. Aika ihana joka tapauksessa. Voinko mä nyt enää tätä mihinkään istuttaa vai jätänkö purkkiin ja toivon, että elää talven yli? Auttakee!

Kivaa lauantaita!
Hortonomi-Sannis

perjantai 15. syyskuuta 2017

FriYAY


Ihan ei oo semmonen varsinainen friYAY-bilefiilis :D Vähän on hyytynyt ja ryytynyt muikkeli täällä, mutta yöuni loppui jo viiden paikkeilla, joten kai sitä on levännyt tarpeeksi sit kuiteskin. Tänään mulla on lyhyt työpäivä ja huomenna jatkan vielä sillä välin, kun tokaluokkalaisella on lauantaikoulua. Huomenna aion myös pitää jumpan ja kyllä, I'm excited! Eilen oli niin siistiä olla töissä muutaman soffapäivän jälkeen. Mulla on kyllä ihan hirviän kivat työkamut.

Muistikortilla on vielä joitain kuvia, mutta sen jälkeen saa sii nyt mitä tänne postailisin. Myin nimittäin kamerani. Minä ja Sony ei koskaan päästy yhteisymmärrykseen ja päätin, että se saa lähteä jollekin, joka sitä arvostaa. Kyllä mä olen Canon-muikkeleita. Näyttää vaan siltä, että Canon-muikkeleilla pitäis olla aika syvät taskut. Huhhuh! No, onhan noita tilipäiviä edessä. Viedään nyt vaan ensin Punto pyörien suuntaukseen ja maksetaan sähkölasku, joka muuten koko kesän altaan lämmittämisen jälkeen oli aika .... hmm.... sanotaanko, mielenkiintoinen. Epäilen, ettei tarvi volyymiripsiä huollattaa enää ens kuussa. Itken verta. Ne on niin ihanat!!

Mutta siis. Että perjantai ja niin kaikkee. Have a good one!
Sannis

torstai 14. syyskuuta 2017

Kranssi


Aika paljon on tullut tässä koneella istuttua tämän viikon aikana ja löysinkin Nyt heti - blogista kivan idean taiteilla pihlajanmarjoista kransseja. Näitähän vois tehdä vaikka minkälaisia, lisätä havuja, käpyjä ja ties mitä. Meidän kranssin teki mini melkein kokonaan. Iskän kanssa ne haki pihlajanmarjat ja sillä välin, kun tokaluokkalainen keitti dinneriksi pastat, pujotteli neljävee pihlajanmarjat. Aika ihania kakaroita <3 Mutsin tarvi vain solmia rautalanka ja lisätä pari lehteä. Niin, ja kaataa vesi pois pastakattilasta :)

Luulen, että voitais tehdä yksi kranssi sisällekin. Vai keräisköhän se pikkukärpäsiä?! Niitä on niin ärsyttävästi aina muutenkin tähän aikaan vuodesta. Kokeilemallahan se selviää. No, ensin mennään töihin, kouluun ja päiväkotiin. Katotaan niiden jälkeen, riittääkö vielä virtaa.

Sannis


keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Parempi


Huhhuh, olo alkaa vähän helpottaa. Aina vaan nokka vuotaa ja ääni on ihan painuksissa, mutta yleisolotila on jo vähän parempi. Thank god! Nyt oon tosi toiveikas, että pääsen torstaina taas normipuuhiin kiinni. Vielä ei oo kyllä duunikuntoa, mutta laskeskelen tässä, että jos tätä menoa helpottaa niin luulis, että huomenna olis, kunhan ottaa vaan iisisti. Ihanaa olis jos ei tarvis koko viikkoa kärvistellä, vaan selviäis puolessa viikossa.

Ihan täyslepoa oon ottanut nyt pari päivää. Niinku sillain fyysisesti. Oon pötkötellyt vaan soffalla ja vakuutellut itselleni, että kyllä tää tässä menee. Yyyh. Ei meinaa kyllä mennä. Ei vieläkään oo venyminen ja vanuminen mun juttu. Eilen tein jo vähän duunihommia koneella, kun alkoi olla kaikki blogit luettu ja Facebook kollattu. Koitin myös etsiä vähän ideoita Halloween-juhliin ja jouluunkin, mutta ei tässä olotilassa kyllä paljoa ideat laukkaa tai inspiraatiota synny. Muutaman joululahjatoiveen tytöille kirjasin ylös ja sen jälkeen päätin siirtää homman semmoselle päivälle, kun ei oo pää ihan puuroa.

Lukijat tietää, että kirjoittaja on ehkä maailman huonoin sairastaja. Jotain on kuitenkin muuttunut. Oonko muistanut teille hetkeen hehkuttaa, kuinka paljon paremmin voin nykyään, niinku sillain yleensäkin elämässä? Muutos on tapahtunut viimeisen puolentoista vuoden aikana ja huomaan sen nytkin tässä flunssaoloissani. Mua harmittaa olla kipeänä ja ärsyttää, kun joutuu olla pois jumpasta. Kovin heppoisin perustein en kotiin jää ja nyt ottaakin päähän, kun tietää, että muut kuormittuu vähän enemmän, kun minä makaan sohvalla.

Se mikä on kuitenkin nyt erilaista, on syyllisyyden tunteet. Ne oli ennen kaiken alleen pyyhkiviä ja sairaaksi tulo oli maailmanloppu, jolloin syyttelin itseäni jatkuvasti ja kaikesta. Ihan varmasti pidensinkin tauteja pitämällä itseäni hirveässä henkisessä ja fyysisessä prässissä, antamatta kropan ja mielen levätä. Nyt, vaikka tilanne harmittaa, en kuitenkaan täällä kaiken aikaa ruoski itseäni siitä, että oon huono, surkea, mitätön ja laiska. Nyt en yritä liian huonossa kunnossa raahautua jumppasaliin vain sen takia, että kuvittelen olevani muuten maailman huonoin ihminen. Nyt ymmärrän, että tärkeintä on hoitaa flunssa pois lepäämällä.

Hitto.. olkaa nyt tarkkoina, kuinka itsellenne "puhutte" ja miten itseänne kohtelette. Ei se ihan puuta heinää oo, että vois vaikka joka aamu sanoa peilin edessä jonkun kehun tai voimalauseen. Minä kerroin itselleni monta vuotta vähän niinkuin vahingossa joka ikinen päivä, että oon turha, laiska, liian huono, ruma ja kaikella lailla riittämätön. Ja kyllä, se meni ihan hitsin tiukasti jakeluun. Se sai myös epäilemään kaikkien muiden sanomisia, tekemisiä ja tarkoitusperiä. Se teki elämästä ihan hemmetin hankalaa.

Mukavaa keskiviikkoa! Ollaan vähän ystävällisempiä itsellemme, eikö?
Sannis

maanantai 11. syyskuuta 2017

Flunssa


Voi yök, mikä päivä! Karsea flunssa iski yhtäkkiä ihan puskista sunnuntaina ja tänään oon ollut pois pelistä. Koko päivän oon maannut samassa sohvan nurkassa ja olo on karsea. Mä inhoan tällaista venymistä ja vanumista. Semmonen semiflunssa vielä menee, jossa jaksaa laittaa pyykkiä koneeseen ja tyhjätä tiskikonetta, mutta tämmönen, joka kaataa totaalisesti makuuasentoon ei oo mun juttu. Oon nyt jo ihan valmis koko rätätautiin. Nokka ja silmät vuotaa ihan koko ajan ja pää on niinku Haminan kaupunki. Yök! En sitä paitsi edes halua ajatella meidän just alkanutta syysaikataulua töissä ja mun uusia kivoja jumppia, jotka nyt missaan. Prkl!

No, ainakaan tämän hetkisen olon perusteella ei tunnu huomiselle tulevan helpotusta, mutta saa sii nyt. Pari tuttua varoitteli, että vähintään viikko menee. Toivottavasti ei. Joka tapauksessa, näen lisää valituspostauksia lähitulevaisuudessa :)

Ootteko säästyneet vielä syysflunssilta?
Sannis

perjantai 8. syyskuuta 2017

Fiilis


Vitsi, mikä sade täällä! Jotenkin toivon, että vois sataa vaikka huomisenkin päivän, niin sais hyvällä omatunnolla olla sisätiloissa. On menty semmosta haipakkaa tässä nämä viime päivät, että koti on jäätävässä kunnossa. Puhtaat pyykit ei pian mahdu enää kodinhoitohuoneeseen ja joka paikka on täynnä ihmeellisiä tavarakasoja. Ehdin tossa joku aika sitten jo vähän enimpiä kesäkamppeita siivoilla sivummalle, mutta vielä sais käydä ainakin yhden korin läpi, jossa on ties mitä sandaalia ja crocsia. Onneksi mister A heitti eilen illalla pikarundin imuroiden, niin pystyy edes jotenkin olla :)

Eilen keittelin mehua ihan ite ekaa kertaa. Toki mummulla oli mehumaija ja pullot. Ja ohjeet :D Kerättiin faijan luota mustaviinimarjoja ihan hujauksessa seitsemisen litraa ja sain niistä pari litraa pakkaseen smoothievärkkiä. Oli niin mehukkaita marjoja, että mehuakin tuli yli kolme litraa. Ihanaa! Ei tarvi ihan heti lähteä kaupan mehuhyllylle. Meillä menee mehua oikeastaan vain silloin, kun tulee vieraita. Riittää siis aika pitkälle nuo omatekemät.

Duunissa on ollut hyvä boogie tällä viikolla. Ryhmiksen syysaikataulu alkoi ja se tuo aina vähän piristystä, kun hommat pikkusen muuttuu. Tänään on lyhyt päivä. Yleisiä hommia ja perjantai-Body päälle. Sitä ennen pitäis saada kasivee kasiksi hammaslääkäriin. Aivan itteäki jännittää, ollaanko siellä minuuttia vaille vai minuuttia yli :D

Hyvä fiilis. Vähän väsyttää, mutta ihan jees! Uskaltaako sanoa ääneen, että migreenikään ei vaivaa. Ihanaa, että on syksy <3 Kivaa perjantaita!

Terkkuja!
Sannis

tiistai 5. syyskuuta 2017

Migreenipää


Mutsi täytti vuosia ja väänsin täytskärin. Kakut ei oo ollenkaan mun vahvinta alaa ja varsinkin koristelut on aina vähän niin ja näin, kun ei oo oikein tullut harjoiteltua. Tällä kertaa onnistui kuitenkin omasta mielestä aika kivasti. Jos olisin ollu oikein asialla, olisin vielä pyyhkinyt nuo sotkut lautasen reunoilta pois, mutta se olis ehkä ollut jo liikaa vaadittu. Oltiin lähdössä kakun kanssa mutsin luo ja ajattelin, että ihan turhaa siistiä, kun kuljetuksessa kuitenkin tulee damagea. Seliseli.. :D

Monta kertaa oon nyt kirjoittanut tähän kaikenlaista viime viikosta ja eilisestä päivästä. Hektistä on ollut. Ja kivaa. Oon kuitenkin pyyhkinyt kaikki tekstit, kun jotensakaan ei nyt asiat jäsenny tässä migreenipäässä mitenkään järkevästi. Oireet tulee ja menee taas kaiken aikaa. Välillä on useampi tunti ihan fine ja sitten alkaa taas kiristää. Särky on suht lievää, mutta semmosta kalvavaa ja helvetin kuluttavaa. Muista oireista puhumattakaan. Yöunetkin on olleet aikamoista silppua viime aikoina. Mietin tässä pitäiskö käydä laitattamassa semmonen Daith-lävistys, josta on monella ollut apua migreeniin. Tuntuu vaan jotenkin ahtaalta tuo paikka korvassa, mihin se laitetaan. Onkohan se vaikea pitää puhtaana? Onko kenelläkään kokemusta? Tai suosituksia Vaasan lävistyspajoista?

Siis, tästä ei pitänyt tulla mikään migge-postaus, mutta tuli ny kuiteski. No, pitääkin kuulemma kirjoittaa siitä, mistä tietää. Ehe ehe :D :D

Hyvää tiistaita! Mulla on ihan hyvä boogie i alla fall. Duunit kutsuu!

Terkkuja,
Sannis

lauantai 2. syyskuuta 2017

Virallisesti



Syyskuun toka ja virallisesti syksy. Ihanaa! Tyhjäsin kameran muistikortin ja nämä kesäkuukausien viimeiset kortille roikkumaan jääneet kuvat pääsi oikeisiin kansioihin. Meidän kuukausiin ennen vuoden vaihdetta kuuluu ainaskin viikonloppureissu Rokualle, mun synttärit, Halloween-juhlat, Aamun synttärit ja ihana joulun odotus ja valmistelu. Toivotaan myös tunnelmallisia iltoja, kuulaita syysilmoja, aamuisin höyryävää hengitystä auringossa ja taitoa rentoutua kiireen keskellä.

Eilen mun upea äitini täytti vuosia. Tänään aiotaan käydä kaffittelemassa tokaluokkalaisen taidekerhon jälkeen. Aamu on kerännyt mustikoita kakkua varten. Mutsi alkaa tässä nyt suuriin puuhiin siis :)

Mukavaa viikonloppua!
Sannis

perjantai 1. syyskuuta 2017

Yhteenveto


Elokuussa alkoi marjapuuhat. Alkukuusta poimittiin mustikoita mökillä ja sen jälkeen siirryttiin vadelmiin tässä kotihoodeilla. Öjbergetillä ollaan viihdytty vahvasti ja mäkitreenit on kulkeneet välillä huonommin ja useimmiten paremmin. Joka viikko on kuitenkin menty ja tehty.

Kuun alussa vietettiin yli kiva kuoharin ja mansikan makuinen ilta ystävien kanssa ja tytötkin sai valvoa ihan liian myöhään. Raippaluodon retki tehtii koko perheen kanssa ja Helsingissäkin kävin kääntymässä koulutuspuuhissa. Oon suunnitellut jumppia ihan hullun lailla alkavaa syksyaikataulua varten.

Koulu alkoi. Päiväkoti alkoi. Käytiin mister A:n kanssa Vaasa Festivaleilla. Kokeilin LPG-hoitoa. Juhlittiin serkun tytön synttäreitä. Edustettiin duunin puolesta Vaasan taiteiden yössä. Kahviteltiin kavereiden kanssa. Vähennettiin pullaa edelleen. Liikuttiin tosi paljon ulkona.

Paljon taas kaikenlaista. Tyttöjen uhmat ja muut säädöt vähän rasittaa ja migreeni muistuttelee olemassaolostaan. Onneksi kuitenkin melko särytön sellainen. Muut oireet enemmän kiusaa. Onneksi ei ihan jatkuvasti kuitenkaan. Loppujen lopuksi aivan kiva kuukausi ja vahvasti alkaa syksy olla läsnä. Syyskuun alusta jouluun aika menee yleensä hujauksessa. Mietittiinkin mister A:n kanssa just toissapäivänä, minkälaisia jouluvaloja laitettais tänä vuonna ulos :D

Tunnelmallista syyskuuta!
Sannis

P.S. Lisää kollaaseja Pieni Lintu - blogissa.