Work work

Toinen työviikko loman jälkeen alkaa olla paremmalla puolella. Työpäivät on olleet kiireisiä. Muiden vakkareiden ollessa lomalla, on kirjoittajan listalla huomattavasti enemmän juoksevia asioita, kuin tavallisesti. Niitä kyllä kahdessa isossa keskuksessa riittää; lampun vaihtoja, kaikenlaisten aikataulujen selvittelyä, siivousta, laitteiden huoltoa, kaupassa käyntiä, sähköpostiin ja asiakaspalautteisiin vastailua, laskutusasioiden setvimistä, musavehkeiden ja audiohommien kunnossapitoa, kuulumisten vaihtoa asiakkaiden kanssa ja vaikka mitä. Oon hengaillut paljon salin puolella ja pidellyt laiteopastusta, koska meillä on Myllykadulla iso pino uusia laitteita. Siihen päälle omat ohjaukset ja tuurattavat tunnit, some- ja sisällöntuotantohommelit ja kaikki muu mitä päivien aikana ilmaantuu. Fiuh! 

Kirjoittaja on ollut jo useamman vuoden duunissa kesällä pidemmän pätkän niin, että kaikki muut kokoaikaiset on lomalla. Vaikka silloin on tosi paljon hommaa, on se jotenkin ihan kivakin rutistus. Silloin tuntuu, että molemmat keskukset on hallussa ja tiedän aika tarkkaan mitä missäkin on meneillään. Välillä ärsyttää etten ehdi hoitaa kaikkea niin nopeasti kun haluaisin, mutta kontrollifriikille on kyllä ihan sopiva tunne, kun kaikki langat on omissa käsissä. Normaalisti, kun ollaan kaikki hommissa, on tottakai jokaisella oma kenttänsä eikä kaikkien tarvitse tietää ja osata kaikkea. Sen jälkeen, kun toinenkin LYKKE avattiin, on väistämättä tilanne ollut suurimman osan vuodesta se, ettei sitä millään pysy kärryillä ihan kaikesta mitä tapahtuu siinä keskuksessa, jossa työskentelee vähemmän. Viimeiset vuodet oon ollut vähemmän Myllykadulla. Nyt kesän ajan oon vähemmän naisten LYKKEllä.

Lomalta palatessa kestää toki aina hetken, että molemmat keskukset saa haltuun ja selviää mitä oman poissaolon aikana on tapahtunut, mutta nyt tokalla työviikolla alan olla jo aika hyvin hököllä mikä on meininki ja minkälaista hommaa vaaditaan missäkin. Tiettyjä juttuja oon lykännyt kalenterissa eteenpäin ei-niin-kiireellisinä ja hoitanut akuutit alta pois, mutta nyt alkaa olla ne siirrellytkin pikkuhiljaa hoidossa. Ja ihan yksinhän ei tokikaan tarvitse olla tai hoidella kaikkea, koska respalikat ja ohjaajat on tottakai myös talossa. Paketti on niin suuri ettei tässä ihan yksin mitenkään tietenkään pärjäisikään. 

Tänään on tulossa pitkä ja kiireinen päivä. Aloitan Kultakerhon eli meidän senioriryhmän ohjauksella aamupäivällä. Tänään tehdään kiertoharjoittelu salin toiminnallisessa puolella ja nyt kun meillä on vähän munklailtu tavaroiden ja laitteiden paikkoja, vaatii treenin suunnittelu hitusen pidemmän ajan. Treenin jälkeen juodaan kaffit ja vaihdetaan kuulumiset. Iltapäiväksi on luvassa sähköposteihin vastaamista ja syksyn pienryhmien sekä uuden lajin HYROXin markkinoinnin tekoa. Kalenterissa on myös kaikenlaista sekalaista, esim: "Hae pehmusteet", "Tarkista paperitilanne Mylliksellä", "Onko ** maksu tullut läpi", "Jaa syksyn aikataulu ohjaajille". Duunipäivä päättyy ohjauksiin. Illalla on vuorossa Kiinteytys ja sen jälkeen vielä Kehonhuolto + sointukylpy.

Nyt kuulkaa matkaan tai muuten jää hommat hoitamatta. Hellekin saapui eilen. Just kun olin onnellinen, että se on loistanut poissaolollaan. Ihan kiva oli toki kaivaa hellemekkoa päälle vaatekaapista kauppareissulle, nykyään kun sellaisia vihdoinkin omistan. Nyt koitan tässä miettiä, mitä sitä tänään laittaisi päälle. Pyöräillessä ei oikein mekko oo paras vaihtoehto.

Kivaa torstaita!
Sannis

Heinäkuu

Heinäkuun 8. päivä ja sujuu aivan mukavasti. Eilen tulin duunista kotiin kahdeksan paikkeilla, kävin suihkussa ja lähdettiin sen jälkeen vielä kävelylle mister A:n ja Saimin kanssa. Päivä oli ollut sateinen, mutta illalla aurinko paistoi ja kävi raikas tuulenvire. Muiden harmitellessa tämän kesän viileää säätä, on kirjoittaja niin onnellinen, että tänä vuonna ollaan päästy heinäkuussakin ihan kunnon kävelyille. Saimi on tullut omistajaansa ja lähtee viileämmillä säillä paljon paremmin mukaan eikä silloin tarvitse miettiä, kuinka pahasti aurinko paahtaa sen aluskarvattoman mustan turkin läpi.

Aurinkoisina päivinä meidän terassilla on ollut tosi lämmin. Kirjoittaja on istunut enemmän ulkona, kuin useampaan kesään. Jos on helle, on meidän terassilla on aivan liian kuuma. Nyt siellä on ollut täydellisen lämmin ja oonkin viettänyt monen monta hetkeä siellä kahvikupin ja ristikkolehden äärellä samalla Saimille palloa heittäen. Mini on grillaillut usein ja välillä jopa mister A on tullut toiselle terassin sohvalle istuskelemaan. Mister A on yleensä toki suurimman osan ajasta ulkona, mutta useimmiten ei malta olla rauhassa terassilla, vaan leikkaa nurtsia, värkkää etupihalla jotain, jauhaa naapureiden kanssa tms. Kirjoittaja tykkää seurailla ihan rauhassa mitä tytöt ja Saimi puuhailee ja välillä kaipaan, että hubby olisi siinä vieressä istuskelemassa.

Kuvat on rippijuhlista, joissa oltiin viikonloppuna. Juhlat oli kivat ja rennot. Sää oli sateinen, mutta ei kuitenkaan kylmä ja istuskeltiin ystävien terassilla vaikka kuinka pitkään höpisemässä tuttujen kanssa. Tytöilläkään ei tuntunut olevan kiire mihinkään, vaan seurustelivat ja suvereenisti muiden mukana. Sankari vaikutti tyytyväiseltä ja oli niin nätti upeassa mekossaan. Kuvien kakku ja muut tarjottavat oli tosi onnistuneet. Kakku oli niin rauhallisen ja eleettömän kaunis, että piti ottaa kuvat ihan vain senkin takia, että osaisin joskus tehdä itse samanlaisen. Tuo reunaraitahan on kirjoittajalle jo aivan next level, mutta koristeet osaisin ehkä, eeehkä asetella samantyyppisesti :)

Tänä kesänä meillä onkin kaiken kaikkiaan jopa kolmen riparilaisen kekkerit, joten yhdet on vielä tulossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Muille heinäkuun viikonlopuille on luvassa ainakin ystävän bändin keikka, treenejä ja ehkäpäs myös vähän vaunuilua. Viime viikonloppuna käytiin rippijuhlien lisäksi koko perheen voimin rannassa kävelyllä, syömässä ja kaupungilla täydentämässä vähän tyttöjen vaatekaappeja. 

Tänään on tulevan yläkoululaisen seiskaluokan terveystarkastus ja sen jälkeen kirjoittajan terapia. Vanhin siskoni on myös hoodeilla. Aikataulut on vähän hankalat, joten oikein pitkään ei ehditä nähdä, mutta käväistään treffaamassa siskon porukkaa ja mutsia eli mummua terkkarin jälkeen. Tytöt ehtii olla pidempään, mutta kirjoittaja joutuu jatkaa aika nopsasti seuraavaan paikkaan. Illalla sitten taas jumppaillaan. Aurinko paistaa, joten toivotaan, että joku eksyy myös jumpalle hyvästä säästä huolimatta.

Mukavaa tätä päivää!

Sannis