torstai 22. toukokuuta 2025

No stress



Hei, huomasin tässä yhtenä päivänä, että toukokuun stressi loistaa poissaolollaan. Muistelin, että useinkin oon toukokuussa ollut jotenkin väsähtänyt ja on tuntunut siltä, että kaikkea on liikaa. Kävin lukemassa blogia aikaisemmilta vuosilta ja oikeassa olin. Viime vuonna olin stressaantunut ja sitä edellisenä vuonna olin tosi syvissä vesissä. Tänä vuonna kaikkea taitaa olla ihan yhtä paljon; likat flunssailee, on kaikenmaailman päättäjäisiä, töissä koitan saada hommia pakettiin kesälomaa varten, koulussa on harva se päivä jotain spesiaalia, kaikille pitää hommata kevät- ja kesävaatetta, Saimia pitää viedä rokotukseen, autot pitää katsastaa, koko porukan pitää päästä parturiin ja mitä lie kaikenlaista. Nyt ei kuitenkaan tunnu stressaavan sen kummemmin. How cool!

Fiilis on siis ihan rentsi. Mister A:lle tästä puhuin ja se oli ihan, että: "Ai on vai???", joten taidan olla ainut meidän perheen aikuisista, jolla ei kevätväsy vaivaa. Mister A saa tänä vuonna onneksi aloittaa loman vähän kirjoittajaa aiemmin, joten toivottavasti ehtii saada vähän väsyjä puhalleltua muille maille ennen kuin me muut jäädään lomalle. Ihan kiva, että toinen meistä on free jo tyttöjen viimeisellä kouluviikolla, niin on helpompi hoidella kaikenmaailman spesiaalijutut ja kuskaamiset. Ite oon ottanut pari ylimääräistä valokuvaushommeliakin tähän toukokuulle enkä siltikää muka oo ihan resseissä.

Tänään pääsen kampaajalle piiiitkästä aikaa. Olin varannut ajan jo muutama viikko sitten, mutta jouduin perua, koska jäin kipeän minin kanssa kotiin. Ensi viikolla kampaajalle pääsee molemmat tytöt. Minin setti on helppo. Kolmen kympin ja vajaa puolen tunnin setti. Kuustoistavee on toivonut jo pidemmän aikaa pääsevänsä värjäyttämään hiuksia ja nyt on ikää vihdoinkin riittävästi. Lupasin peruskoulun päätöksen kunniaksi väripaketin kampaajalla ja se taitaakin olla sitten satakolmekymppiä. Huuuh! Itelle sain siis 15 euron leikkauksen paikallisella amiksella, jonka jälkeen saapastelen kauppaan ostamaan sävytteen ja laitan sen itse, kun ehdin :D

Mutta siis joo, kirjoittajalla no stress ja tilanne toivottavasti pysyykin samanlaisena. Edes paska käsi ei oo nyt saanut fiilistä ihan penkin alle. Käsi on samalla mallilla, kuin viimeiset viikot. Ei juurikaan leposärkyä, mutta yöllä vaivaa ja päivälläkin edelleen liikkeessä kipu on todellakin huomattava. Saa nähdä tuleeko muutosta, kun loman alkaessa pyöräily vähenee. Toisaalta tottakai toivon, että tulee. Toisaalta pelkään, että tulee, mikä tarkoittaa sitä, että se ärsyyntyy pyöräilystä ja sitä en suostuisi millään jättää pois työmatkoilta. No joo.. murehditaanpa sitä sitten jos ja kun sen aika on.

Nyt päivän puuhiin. Mukavaa torstaita kaikille säädyille!
Sannis


perjantai 16. toukokuuta 2025

Uusi kokki

Voi video sentään, miten viikot lentää. Siinä oli tämän perjantain haiku, olkaa hyvä :)
Tuntuu, että aina on perjantai tai maanantai. Onko se vanhuuden merkki, että aina päivittelee ajan kulua? Siinä tapauksessa vanhuus on kyllä vahvasti täällä. Mietin just eilen kesälomasuunnitelmia ja siinäkin ajattelin, että kylläpäs suunnitelmat paranee mitä vanhemmaksi kirjoittaja tulee. Ei mitään suurempia hötkyilyjä vaan pitkiä aamukahveja, istumista ja ihmettelyä, kävelylenkkejä, treenejä, sanaristikoita ja sen sellaista.

Viime viikonloppuna mini grillasi meille superhyvän dinnerin, kun saatiin ystävät kylään. Pihvit jäi kuvista pois, mutta niitäkin oli. Siinäkin mietin ajan kulua. Nuavvain yhtäkkiä grillaamisen hoitaa nuorin. Tai siis toisiksi nuorin, koska Saimihan on nuorin. Kirjoittaja teki salaatin ja perunat. Parmesanperunat on jo aiemmin hyväksi havaitut, mutta ensimmäistä kertaa käytin Parmesan-lastuja enkä rouhetta ja se oli vielä parempi vaihtoehto. Sää ei ollut aivan jäätävän kylmä ja lapset hengaili ulkona suurimman osan ajasta temppuillen airtrackilla ja pelaten futista takapihalla. Ehdin jo tässä jonain päivänä miettiä, ettei meidän isoa takapihaa varmaan kukaan enää käytä. Kauhea homma vaan leikata nurmikkoa jatkuvasti. Onneksi olin vielä väärässä. Käytön suhteen. Nurmikonleikkaus on kyllä biatch. Se on toki mister A:n ja tyttöjen heiniä. Kirjoittajan tarvii onneksi siihen sekaantua äärimmäisen harvoin.

Tänään olin duunissa ja illemmalla kävin kuvaamassa yhdet 1vee-kuvat. Sää oli yhtäkkiä lämmin ja kun lähdettiin vielä kahdeksan maissa illalla postiin ja kauppaan, en tarvinnut päälle kuin mekon. Pitkähihaisen ja -helmaisen toki, mutta kuitenkin. Mini otti pienet tirsat aiemmin iltapäivällä takapihalla aurinkovarjon alla ja oli kuulemma ihanan lämmin. Taitaapa se kesä tällekin vuodelle sieltä hipsutella.

Kivaa viikonloppua!
Sannis