Historiaa

Viikonloppu on paketoitu ja uusi viikko näyttää alkavan aurinkoisissa merkeissä. Perjantaina oli upea auringonpaiste, mutta lauantai ja sunnuntai saatiin vesisadetta ja kaikella lailla surkeaa keliä. Lauantai-aamuna ehdittiin hetkeksi luistelemaan tyttöjen toiveesta. Laitettiin oikein mekin Mister A:n kanssa luistimet jalkaan, mutta on se kyllä jotenkin nihkeetä hommaa. Oon siinä niin huono ja jalkoja painaa ja on niinku niin vaikeeta ja kaikkee :D Räntäsade oli todella märkää ja puolen tunnin luistelun jälkeen oltiin kaikki valmiita kotiin. Mutta tulipahan käytyä ja oltua edes vähän ulkona.

Hyvin rauhallisissa merkeissä mentiin koko weekendi. Tytöt leikki kavereidensa kanssa, mister A ulkoilutti imuria ja minä pesin pyykkiä. Tallissakin ehti pienin ja isoin puuhailla ja kymppiveen kepparit ulkoili huonoista keleistä huolimatta. Sunnuntaina saatiin extempore kamut kylään päivällä ja illalla istuttiin toisien kamujen kanssa iltapalapöytään.

Jotain todella historiallista tapahtui noiden kamutreffien välissä. Mulla oli pari jumppaohjausta ja mister A kaverinsa kanssa lähti mukaan ekalle tunnille. Ekaa kertaa ever. Sattui sopivasti semmonen ei-niin-perinteinen ryhmäliikuntatunti, jossa kaikkien ei tarvi liikkua samaan tahtiin vaan treenit tehdään aikaa vastaan ja jokainen voi vähän soveltaa oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Niin vain tuli kuulkaa treenit tehtyä ja vaikka jalat oli kuulemma aivan loppu, ei henkinen helvetti ollut ihan niin suuri, kuin ennakko-odotuksissa oli tullut kuviteltua. Lupas se lähteä tolle tunnille uudelleenkin, vaikka meinas ettei todellakaan seuraavalla kerralla oo yhtään helpompaa. " No luulekko, että tosta ens viikolla mitään muistaa?! Samanlaista hutiloontia se on sittekkin!" :D :D On se kuulkaa kova! Ja mä oon kyllä ihan kauheen ylpeä nyt!! Ja toki mua jännitti etukäteen.. mister A:n puolesta, mutta myös omasta puolesta. Että jos sen mielestä mä en ookaan yhtään hyvä ohjaaja. Olin kuulemma ihan hyvä :D :D 

Mukavaa viikkoa!

Sannis

True story

Meillä oli ennen aina sänky petaamatta. Paitsi tietysti silloin, kun joku tuli kylään. Sitten opetin itseni petaamaan aamuisin ja nyt ei pysty lähteä kotoa jos sänky on vinksin vonksin. Kuinkakohan tytöt sais samaan moodiin?

En haluaisi olla nuorempi. Ihmettelen aina kun joku antaa ymmärtää, että olisin vanha tai, että olisi siistiä olla nuorempi. Ehkä joku ikäkriisi iskee jossain vaiheessa, mutta vielä jaksan ihmetellä kuinka jengin mielestä nelikymppinen on toinen jalka haudassa. En myöskään haluaisi muuttaa itseäni kirurgin veitsen alla tai esim. täyteaineilla. On (liian) monta asiaa, johon en ole itsessäni tyytyväinen, mutta mitään ylimääräistä en suostu itseeni lykkäämään. Mitään vapaaehtoista leikkausta en myöskään suostu käymään läpi. En tiedä muuttuuko tilanne ja mielipide joskus, mutta nyt se on ehdoton nou kaikelle "ylimääräiselle".

Pystyn pitämään hiuksia auki hyvin harvoin. Kotona tai töissä ne yleensä ärsyttää ihan heti. Kun ne on kiinni, ne on oltava tiukasti kiinni. Jos kampaus tuntuu vähänkään epävarmalta tai löysältä, vaivaa se ihan koko ajan. Vaatteissa mulla ei saa olla mitään hörhelöitä tai röyhelöitä, koska ne tuntuu ihan urpolta. Muiden päällä ne on kauniita ja naisellisia, mulla ihan typeriä. Pitää olla selkeää, sileää ja siistiä. Kaikenlaiset kauluksetkin on vähän niin ja näin. Pitkät hihat on käärittävä tai nostettava ylös ihan aina, koska ne useimmiten häiritsee.

Käytin ennen vain ja ainoastaan mummun kutomia lapasia. En oo koskaan omistanut esim. nahkahanskoja. Nyt ostin Stadium Outletistä ohuet hanskat, joilla voi näppäillä puhelinta :)

En oo koskaan syönyt Big Mac - hampurilaista.

Kun voitelen leipiä tai riisikakkuja, haukkaan aina jokaisesta yhden palan heti, kun oon voidellut. Sitten mulla on lautasella neljä riisikakkua, joista kaikissa on hampaiden kuva.

En pidä Paula Vesalasta enkä monista muistakaan valtavirran suosikkilaulajista. Varsinkin monet uudet suomalaiset laulajat on mun mielestäni ihan outoja ja kaikilla naisilla on ihmeellinen nasaali. Esimerkiksi sitten taas Kaj on ihan loistava. Osa kappaleista ei edes olisi välttämättä niin hyviä, mutta koska sanat on niin nerokkaat, uppoaa suurin osa biiseistä ihan täysin.

Sitähän sä kysyit. Eiku... :D
Sannis