Alku

Viime vuoden viimeiseltä päivältä taltioitui tasan yksi kuva. Ulkotuli meidän pihassa. Flunssa verotti vielä tosi kovasti ja vietin uudenvuoden aaton visusti keittiön ja sohvan välillä. Mister A ja mini lähtivät makkaranpaistoon ja raketteja tsiigailemaan kamujensa kanssa. Me tehtiin neljätoistaveen kanssa pitsaa ja perunasalaattia ja opeteltiin lukemaan Tarot-kortteja. Saimi ei onneksi pelkää raketteja, joten saatiin olla ihan rentsinä kotosalla. Mini ja iskä kotiutuivat kymmenen maissa minin kamu mukanaan, joten lapset petasivat yhden ylimääräisen pedin minin huoneeseen kirjoittajan jo nuokkuessa sohvalla :) Vuoden vaihtumiseen asti sinnittelin ja sen jälkeen hipsin nopsasti peiton alle.

Tämä vuosi on alkanut kylmästi. Siitäkään ei oo oikein paljon kuvien muodossa olevaa todistusaineistoa. Yhden kuvan napsaisin puhelimella kotikadulta. En muista, koska viimeksi olisi kolmenkymmenen asteen pakkasia ollut. Nyt mentiin niissä lukemissa useampi päivä ja kyllä sitä helpotuksesta sai huokaista, kun eilen lauhtui. Saimikaan ei enää tarjennut ulkona vuodenvaihteessa ostetuista tossuista huolimatta ja vanhan talon putket reistaili jo useampaan otteeseen. Onneksi ei mitään suurempaa vahinkoa sattunut, mutta neljä kertaa mister A sai sulatella putkia. Muutamassa minuutissa alkoi vesi juosta joka kerta, joten ei onneksi mitään ikijäätä niihin ollut ehtinyt muodostua, mutta kyllä sitä jo ehti vähän miettiä, kuinka kalliiksi tulee jos jotain paukahtaa hajalle. Mister A:n autokin vähän valitteli kylmää. Kirjoittajan pikkupirssi taas liikkui ja kävi ilman onkelmia.

Sähkön hinta nousi yhtenä päivänä niin korkealle, että taisi olla ennätyslukemia. Kirjoittajalla tulee sähkösopimuksista jauhaminen jo korvistakin pihalle. En ymmärrä miten se herättää niin paljon tunteita. Sen toki ymmärrän, että hintoja seurataan, mutta tämä aihehan aiheuttaa nyt jäätävää kuittailua puolin ja toisin. Some on täynnä kaikenlaista "No niin… kyllä nyt sitte pörssisähköläisiä naurattaa" ja "Voi voi, kylläpä harmittais olla kiinteällä sopimuksella nyt matkassa" - tyyppisiä juttuja. Miksi tämä aiheuttaa niin paljon vahingoniloa? Jengiä harmittaa aina silloin, kun toisen sopimus on edullisempi, että pitää sitten aukoa päätänsä, kun tilanne on toisin päin? Ja jep.. harmitontahan toi on, mutta on pistänyt silmään viime aikoina pahasti.

Viime vuoden toisiksi viimeisenä päivänä käytiin dinnerillä ystävien kanssa juhlistamassa mister A:n nelikymppisiä. Omalla listalla oli tällä kertaa tattikeitto ja kuhaa. Jälkkäriksi jaettiin mister A:n kanssa creme brulee ja limepiirakka. Sen verran hyvvää oli, että haaveilen jo pääseväni pian uudelleen saman pöydän ääreen.

Semmoset sekalaiset stoorit tälle päivälle. Nyt Saimin kanssa lenkille ja sitten töihin. Vähän oon tässä aamusta jo näpyttänyt konehommia. Illalla on Kiinteytys-Pilates-Äänimaljarentoutustripla ja kaikennäköstä muuta hommelia. Vähän jännittää vielä äänen puolesta. Viime viikolla meni rauhalliset ohjaukset suht ookoo, mutta tänään on taas perusjumppaakin ja kolme ohjausta peräkkäin. Saa nähdä. On kyllä kumma lentsu, kun kolmen ja puolen viikonkaan jälkeen ei oo ääni normaali ja yskääkin on vielä jäljellä. 

Vuosi 2024 on alkanut.

Sannis