torstai 30. huhtikuuta 2020

Rytmi






Nyt se on sitten koulun aloitus taas edessä. Kahdeksi viikoksi toki vain, mutta olisin toivonut, että tytöt olis saaneet olla kotona. Tottakai ymmärrän syyt koulun avaamiseen ja niille lapsille, joiden on vaikeaa olla kotona soisin ehdottomasti koulun. Meille vain olis sopinut paremmin se toinen ratkaisu. Ollaan löydetty hyvä rytmi ja oma systeemi tähän uudenlaiseen arkeen ja kaikki tuntuu viihtyvän, niin olishan sitä voinut vielä jatkaa. Toki, kouluhan on tosiaan vain sen kaksi viikkoa, joten nopsasti se kotoilu taas jatkuu. Rytmien muuttuminen mulla vain vaatii aina hetken totuttelua. Pidän omista rutiineistani ja nyt kun ne koko ajan muuttuu tilanteen eläessä, oon ihan pää pyörällä.

Ihanaa viime viikkoina on ollut se, että mun ei oo tarvinnut stressata mun "vääränlaisia" työaikojani. Kaikki nämä vuodet oon ahdistunut siitä, että työ jonka olen itselleni valinnut, on iltapainotteista, kun taas tytöt ja mister A tekee duuninsa aamusta. Nyt oon tehnyt suurimmaksi osaksi semmosta välivuoroa ja oon ollut kotona aikaisemmin illalla. Kaikki aamupäivät ollaan oltu tyttöjen kanssa ja tuntuu, että kerrankin mun ei oo tarvinnut koko aikaa miettiä, kuinka saisin illat mahdollisimman vähälle ja lyhyiksi. No toisaalta, niin kauan, kuin tavallinen ryhmäliikunta on tauolla ja vedän vain parit ulkotreenit viikossa, pystyn munklaamaan duuniaikojani tyttöjen kouluaikojen mukaan. Videojumpat ja kaikki juoksevat hommat voi tehdä aamustakin.

On toki hyvä tytöille päästä näkemään vähän kavereita ja käväistä taas normaalissa päiväjärjestyksessä, mutta kyllä mä pelkään että sieltä Korona tai joku Noro heti kättelyssä tulee kotiin. Nyt kun kontaktit on olleet minimissä, ajattelis että niiden lisääminen lisää myös kaikenlaisten tautien tartuntariskiä. No, tilanteen mukaanhan se on mentävä ja otettava mitä vastaan tulee. Jotenkin kyllä tuntuu, että päästäänkö tässä enää koskaan "normaaliin" päiväjärjestykseen. Just kun ehtii tottua yhteen tilanteeseen ja rytmiin, tuleekin muutos. Tässä kohtaa olis helppo olla semmonen hitusen huolettomampi tyyppi eikä tämmönen yliajattelija. Menis vaan virran mukana eikä tarvis kelata jokaista asiaa sadalta eri kantilta ja joka suunnasta.

Eilen, kun tytöille selvitin tätä koulukuviota, ei kumpikaan ollut oikein innoissaan. Seiskavee mietti, että kuinka sitä sitten jaksaa taas herätä kasiksi kouluun. Nyt ollaan menty vähän pidemmän kaavan mukaan aamuisin. "Äiti, voisiksänysitte herättää mut huomenna jotain seittemänkolkyt, niin pääsee taas takas järjestykseen". Parka :) Kyllä se toki useimpina aamuina ihan itekseen herää jotain seittemänkolkyt.

Kuinkas muiden rytmit?
Ehtikö poikkeustilasta tulla uusi normaali niinkuin meille?
Sannis

4 kommenttia:

  1. Hep! Meille myös kerkesi tulla jo uusi normaali tästä. Enkä ole kovin ilahtunut että koulut avataan:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä.. jotenkin sitä toivois, että hetken pysyis homma samanlaisena ja tuttuna. Ja huvittais kääriä lapset kuplaan turvaan kyllä vielä hetkeksi.

      Poista
  2. Meilläkin kuopus ja minäkin ollaan tykätty kun ei oo tarvinnu niin kukonlaulun aikaan herätä..plääh! Yläastelainen kyllä joutunu olee "tunnilla" heti kun alkaa mutta tuo nyt onkin alkanu olee aamuvirkku muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on tässä ollut omat hyvät ja huonot puolensa tässä poikkeustilassa ja kotikoulussa. Niinku aina kaikessa muussakin. Saa ny nähdä, koska päästään ihan oikeasti takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.

      Poista

Kiitos, kun kommentoit <3