Viikonloppu sujahti ohi tosi nopsasti. Niinhän se menee silloin, kun on töitä myös lauantaina. Sunnuntain perhekuvaus siirrettiin eteenpäin, koska satoi vettä ja haluttiin kuitenkin mielummin ulko- kuin sisäkuvia. Kuvauksen sijaan vietiin mini kiipeilemään. Tällä kertaa ei onnistunut oikein hyvin, koska atoopikon kädet. Niin se on aika useinkin, mutta eihän meistä kukaan sitä muista, vasta kuin paikan päällä. Aikanaan minillä oli hommaan hanskat, mutta koska niistä ei mainittavaa hyötyä ollut, ei olla ostettu uusia typyn kasvaessa ja edellisten jäädessä pieniksi. Tällä kertaa kädet meni tosi karseaan kuntoon nopeasti eikä oikein kauaa viihdyttykään. Tulipahan nyt käytyä kuitenkin taas pienen tauon jälkeen ja vähän testailtua.
Sunnuntain lounaslistalla oli Tomaatti-mozzarellapasta ja vihdoinkin sain siihen pehmeämmän maun. Tytöt tykkää tehdä myös tomaattikeittoa, mutta kirjoittajaa häiritsee, kun maku jää aina vähän pistäväksi. Ei oo muistunut mieleen mutsin sanat: "Laita siihen vähän sokeria. Se pyöristää maun." Tiiu Piretin ohjeessa oli hunajaa ja se taisi olla se taikasana. Tällä kertaa maku oli kuin olikin pehmeämpi. Olis pitänyt muistaa mutsin ohjeet. Äidit tietää kyllä!
Iltapäivällä käytiin metsäkierroksella koko porukalla. Vettä tiputteli vähän, mutta se ei haitannut. Olipahan vähemmän porukkaa liikkeellä (eli ei ketään) ja Saimi sai juosta vapaana pitkän tovin. Saimi on yleensä tosi nihkeä lähtemään sateella ulos ja usein kieltäytyykin täysin, mutta kun koko porukka lähtee, ei mitään lähtöongelmia yleensä sateellakaan ole. Kai kaikissa koirissa on laumahenki jossain määrin ihan sisäänrakennettu ominaisuus. Saimilla se on vahva. Ei mielellään lähde ulos hyvälläkään säällä jos useampi perheestä jää kotiin.
Nyt on maanantaiaamu ja istun tässä hetken ennen kuin lähden päivän puuhiin. Viime aikoina on extra-ajanvarauksia meidän aikuisten normitöiden ja tyttöjen koulu- sekä harrastusjuttujen lisäksi ollut todella paljon. Viime viikolla kävin aamiaistilaisuudessa ja terapiassa. Sen lisäksi kuskattiin mini parturiin ja käytiin pankissa hoitamassa tyttöjen tili- ja korttiasioita. Kuustoistaveelläkin oli kampaaja, mutta kuskasi itse itsensä sinne ja kotiin pääsi mummun kyydissä. Mumma taas helppasi onneksi harrastuskuskauksissa. Harmillisesti taidekoulu osuu tänä syksynä sille koulupäivälle, joka loppuu tosi myöhään eikä bussilla meinaa ehtiä. Kotiinpäin Taikonista dösällä onneksi pääsee, vaikka aika myöhälle meneekin. Kirjoittaja kävi viikon aikana myös papa-kokeessa ja hoiteli migreeniin liittyviä juttuja. Töissä pidin normiviikkotuntien lisäksi keskiviikkona tilaustunnin (kehonhuolto ja äänimaljat), josta tulikin aivan yli ihana, erityisen rauhallinen hetki myös ohjaajalle. Kuuden päivän duuniviikko päättyi spinumaraan, joka oli taas siistiä!
Tällä viikolla on hieroja, käsiortopedi ja terapia. Töissä spesiaalia on maanantain ja tiistain tilaustunnit, tiistain Roosa nauha jumppa ja keskiviikon aamiaistilaisuus. Perjantaina lähdetään pienelle maakuntamatkalle ohjaamaan tunteja useammaksi tunniksi ja se on kyllä myös aikamoisen spessua. Naurettiinkin ohjaajakamun kanssa, että pitäiskö ottaa pieni välikuolema Laihian Kotipizzassa sen jälkeen kun Laihian kolme tuntia on pidetty, ennen kuin seuraavat setit alkaa Vähässäkyrössä :D Suunnitelmissa on liikuttaa useampaa sataa ihmistä noiden perjantain tuntien aikana, joten ei huono.
Kaikki ajanvaraukset ei siis ollenkaan oo mitään tylsiä hammaslääkäreitä, mutta aina kun pitää päivän aikana suhata moneen paikkaan, on kirjoittaja jotenkin vähän extravirittynyt. Ehkäpä se on aika normaalia. Kun hommat on hoidettu, huomaan aina ettei ollut mitään syytä olla niin virityksissä. Nyt kello alkaa olla sen verran, että alan viritellä itseäni Saimin kanssa ulos ja sen jälkeen kohti työmaata.
Päivä kerrallaan kuulkaa! Mukavaa viikkoa!
Sannis
