Suklaahamsteri

Pikkusen alkaa joulujutut jo hiipiä mieleen. Lähinnä lahjojen osalta. Olin omasta mielestäni kätevä ja ostin nipun suklaalevyjä hyvästä alesta joulua varten. Ostan usein etukäteen jo sellaista, mitä tiedän, että jouluna tulee tarpeeseen. Kotona vasta aloin tsiigailla päiväyksiä ja kävi ilmi, että tasan yhdessä levyssä riitti päiväystä ensi vuoden puolelle. Muissa parasta ennen oli lokakuussa tai joulukuussa. Ei ny ihan onnistunut kirjoittajan suklaahamstraus. Ehkäpä sille oli syynsä, että Tokmanni myi suklaalevyjä viisi kympillä :D

Tytöillä ei ainakaan vielä oo mitään suurempia toiveita jouluksi. Kaikenlaista pientä tietysti ilmaantuu sitten lähempänä, mutta ehkäpä tänä vuonna ei mitään suurempaa oo tarpeellista ostaakaan. Viime vuonna likat sai Apple Watchit ja sitä edellinen (vai sitä edellinen?) taisi olla se vuosi, kun paketeista paljastui puhelimet, joten mutsille sopii hyvin pitää ostokset vähän edullisempina tällä kertaa.

Nostin olkkariin jo sen kynttelikön, jonka aina laitan esille lokakuussa. Sellaisen, joka ei oo niin jouluinen, mutta joka tuo juuri sopivasti valoa nyt, kun sitä alkaa iltaisin kaivata jo enemmän. Tällä viikolla on saanut muutamana iltana jo sytyttää fiukeenkin kotimatkalla valot ja heijastinhenkselit on alkaneet kulkea mukana. Ehkä terassillekin saa pian laittaa kausivalot. Saimin valopanta pitää ainakin etsiä jostain lipaston uumenista. Alkaa olla aikamoisen vaikeaa erottaa mustaa kikkurapäätä pimeässä lokakuun illassa.

Kuvien ketut on kirjoittajan lahja itselleen. Meikkipussi alkoi vedellä viimeisiä ja maltoin hommata uuden. Kettukuosi sopi jotenkin täydellisesti syksyyn ja heti on muka freesimpi fiilis, kun saa kaivaa ripsarin uudesta pussukasta. Pieni juttu, mutta piristää kummasti.

Terkuin,

Sannis