Tammikuu

Tammikuun vika päivä. Joku kirjoitti just Instagramissa, että tämä talvi on kestänyt ikuisuuden. Kirjoittaja ei koe samoin. Toki, olin pari viikkoa vähän jotenkin holdilla tossa joulun aikaan. Tosi kiva, kun tammikuu on ollut talvinen kaiken alkutalven vesisateen jälkeen. Tänään oli toki jo vähän turhan kylmä. Oltiin kuustoistaveen kanssa tallilla ja ratsastajalla jäätyi kädet, vaikka just ostettiin uudet hanskat, joiden piti olla tosi lämpimät. Huoltojoukot tarkeni tällä kertaa aika hyvin. Tein vajaan puolen tunnin kävelylenkin, kun tunti alkoi, joten maneesin jääkylmässä katsomossa piti istuskella vain puolet ajasta. Pitää olla niin usein kuvaamassa ratsastusta, ettei oikein pitkiä kävelylenkkejä pysty tekemään :D

Viime aikoina on tuntunut siltä, että aivan kuin aikaa olisi jotenkin enemmän. Se tuntuu ihanalta ja johtuu luultavasti siitä, että kirjoittajalla on enemmän virtaa. Migreenipäiviä on tammikuulle kertynyt vain neljä ja noin vähäiset miggepäivät tuntuu todellakin olossa. Oon viimeisen reilun vuoden aikana tehnyt vähän muutosta ruokavalioon ja myös se tuntuu jaksamisessa selkeästi. Ihana fiilis! Ihanuutta toki himmentää nyt juuri se, että tammikuun neljästä migreenipäivästä kaksi on olleet eilen sekä tänään. Tallin jälkeen oli tarkoitus ottaa pieni huili kotona ja lähteä sitten salille, mutta treenit jäi kuitenkin haaveeksi. Olin ylpeä itsestäni, että osasin jäädä kotiin enkä puskenut väkisin ja riskeerannut huomistakin päivää. Toivon, että viisas valinta palkitaan ja migreeni jää tähän päivään. 

Tammikuu on ollut aivan hyvä. Siitä huolimatta, että käsi kipuilee ja siitä huolimatta, että se sisälsi sen yhden hullun hermoilupäivän :D Tällä viikolla aloitin lihaskuntotuntien ohjaukset töissä pienen breikin jälkeen ja aivan hyvin sujui. Olin valinnut liikkeet hyvin tarkkaan ja kevensin reilusti niissä kohdissa, missä käsi sitä vaati. Ensi viikolla hommat jatkuu tavalliseen tapaan.

Ihan just on helmikuu. Helmikuussa on talviloma ja lomahan on aina mukavaa. Tehtiin ensimmäiset kesäsuunnitelmatkin ja ne ne vasta hämäriä olikin. Luvassa on kolmen päivän festarireissu heinäkuun alussa kavereiden kanssa. Saa nähdä kuulkaa… kirjoittaja ei meinaa jaksaa yhtäkään päivää festeillä enää nykyään, saatika sitten kolmea. Kääk! Nyt oli kuitenkin kutsu ja tuleva festariseura sen verran mukava, että ei voinut kieltäytyä millään. Muut pläänit ja loma-ajatkin on kesälle vielä auki. Muutama hassu kuukausi ja sittenhän me siellä taas jo ollaan. Aikamoista!

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Sannis

Parra

Viikonloppuna käytiin minin kanssa Teuvan Parrassa laskettelemassa. Parra on kiva pieni paikka ja sinne ajaa reilussa tunnissa meiltä. Kirjoittaja ei toki oikein mielellään laske näissä pienemmissä keskuksissa. Oon ennemminkin sitä tyyppiä, joka haluaa mennä istumahissillä ylös, laskea kolme pidempää laskua ja sen jälkeen istuskella kaffilla tsiigailemassa maailman menoa. Minillä on kuitenkin tosi heikosti laskettelevia kavereita eikä siskokaan lähtenyt tällä kertaa joukkoon, joten mutsi otti nyt sukset alle, että lapsi pääsi rinteeseen. 

Sää oli vaihteleva.. oli aurinkoa ja oli lumisadetta. Aika vilpoinenkin oli, mutta kolmisen tuntia tarjettiin lasketella ihan hyvin. Ajokeli oli osan matkasta tosi surkea ja varsinkin kotiin päin tullessa sain tehdä kunnolla hommia, että sain auton pysymään tiellä. Hyi hitto.. aivan peilijää tie ja siinä päällä kevyttä pakkaslunta. Ihan pääkallokeli. Onneksi suurin osa matkasta oli vähän helpompaa ja tie paremmassa kunnossa. 

Käden kanssa meni suht ookoo. Hissi piti ottaa vastaan aina sillä toisella enkä onneksi kaatunut. Vähän on ollut enemmän kipua nyt alkuviikosta, joten kyllä se vähän otti nokkiinsa, mutta niinpä se tuntuu ottavan monesta muustakin tekemisestä. Paikoilleen sen kanssa ei kuitenkaan saa jäädä ja on kuulemma normaalia, että kipuja on useita viikkoja leikkauksen jälkeen, joten mennään oman harkinnan mukaan ja kivun rajoissa edelleen.

Viitisenkympppiä maksoi yhden aikuisen ja yhden teinin päivälippu Parraan. Mäkiä on yksi sininen ja yksi punainen. Aika maltillinen on se punainenkin. Myös harjoittelumäki löytyy ja se mikä on kiva juttu, on se, että harjoittelumäessä saa harjoitella myös ankkurihissiä. Pienille on naruhissi, mutta samalla ankkurihissillä, jolla mennään punaiseen rinteeseen, pääsee myös harjoitusmäkeen. Ite muistan silloin lapsena aikanaan, että ankkurihissi tuntui niin pelottavalta ja pitkältä. Onkin kiva, että Parrassa sitäkin voi ensin harjoitella lyhyemmän pätkän.

Parrassa löytyy hyvä vuokraamo, kahvila, pulkkamäki ja grillikodat. Tällä kertaa ei grillailtu, mutta aiempina talvina on kodatkin hyviksi testattu. Nyt syötiin kahvilan hampurilaiset, jotka oli oikein maukkaat. Parran vuokraamosta oon ostanut minille kahdet lumilautakengät ja kirjoittajan sekä kuustoistaveen kypärät taitaa olla myös sieltä. Tosi hyväkuntoisia on olleet kaikki. Kypärät taisi maksaa 5€ kappale. Olisin ostanut myös tänä talvena sieltä minille kengät, mutta tällä kertaa ei valikoimasta löytynyt sopivaa kokoa. Minillä on jalka kasvanut huimaa vauhtia, mutta ollaan me taidettu yksillä kengillä sen kaksi talvea kuitenkin pärjätä.

Mini moittii vähän tätä meidän oman kaupungin mäkeä.. henki ei oo kuulemma niin hyvä. Jengi seisoskelee porukoissa keskellä rinteitä ja hyppyreiden edessä ja käyttäytyy vähän ärsyttävästi. Kirjoittaja on siellä kiinnittänyt huomiota yli törkeään kielenkäyttöön ja ihmetellyt sitä jo monena vuonna. Eipä sitä toki itekään tainnut nuorena tajuta, että ehkä sitä veetä ei kannata joka paikassa huudella. Oon koittanut omilleni toitottaa, että koittaisivat vähän katsoa paikkaa ja aikaa missä kirosanoja päästää ilmoille. En toki tiedä, kuinka homma skulaa silloin, kun mutsi ei oo maisemissa. Parrassa on kuitenkin yleensä ollut vähemmän nuorisoporukoita ja enemmän perheitä. Käytöskin on sitten tietysti vähän erilaista, kun on vanhemmat mukana.

En tiedä kuinka vanha tuo Teuvan keskus on. Nuorempana en ainakaan tiennyt siitä mitään. Ainut, jossa tässä lähistöllä silloin käytiin, oli Simpsiö Lapualla. Muutama vuosi sitten laskin Parrassa ekat laskut parinkymmenen vuoden laskettelutauon jälkeen. Silloin ystävä pyysi sinne mukaan. Heidän perhe tapasi käydä siellä joka talvi. Parra on kyllä aivan kiva.

Ootko käynyt Snowpark Parrassa?

Sannis