torstai 19. maaliskuuta 2020

Poikkeustila


Viime päivät on olleet todella outoja. Sairastuin ite flunssaan sunnuntaina. Nyt on torstai eikä helpotusta näy. Mister A ja ykstoistavee on onneksi parantuneet. Töihin ei mister A ollut vielä tervetullut. Ensi viikolla kuulemma vasta. Saa nähdä kauanko töitä riittää nyt, kun maailma on seisahtunut. Ekaluokkalainen pärskii ja aivastelee, mutta ei vielä onneksi oo tullut kunnolla kipeäksi. Tottakai mietityttää, mitä tautia tässä sairastetaan. Itellä ei kuume nouse, vaikka olotila on aivan kamala. Influenssaan ja Koronaan taitaa kuulua aina kuume. Meinasin jo digiklinikan kautta kysellä, josko pitäisi varmuuden vuoksi tässä tilanteessa lähteä testeihin, mutta ohjeissa luki, että yhteyttä saa ottaa vain jos kuuluu riskiryhmään tai jos on hengen ahdistusta.

Tytöt jäi koulusta kotiin tiistaina. Kotiopetuksessa ollaan nyt kuukausi. Tällä tietoa hommat jatkuu koulussa pääsiäisen jälkeen. Jos jatkuu. Meillä töissä ryhmäliikunta loppui tiistaina. Kun paranen, teen duunia muutamia päiviä ja sen jälkeen hommat lähes seisahtuu. Pieni osa duunia jää tehtäväksi, muutama tunti viikossa ja muuten jään pakkolomalle. Jos en viihtyisi duunissani, voisin olla tyytyväinenkin pienestä breikistä, mutta tässä kohtaa lomautusta voi tosiaankin kutsua pakkolomaksi. Työnteko on estynyt olosuhteiden pakosta. Ei työnantajan eikä varsinkaan työntekijän halusta. Tottakai toivoin, että jollain lailla asia olisi järjestynyt toisin, mutta näin nyt kävi.

Ihan rehellisesti sanottuna, en koskaan ajatellut, että mulla loppuisi työt. Olin varma, että osaavalle ohjaajalle löytyy aina hommaa. Ei tullut pieneen mieleenkään, että ykskaksyllättäen heräisin päivään, jolloin ryhmäliikunta on kiellettyä. Olo on ollut epätodellinen jo monta päivää. Raju flunssa tuo tietysti oman twistinsä tähän soppaan eikä tässä olotilassa oikein kunnolla pääse asioiden "päälle". Toisaalta stressaa ja toisaalta taas on liian väsynyt stressaamaan. 

Tyttöjen kotikoulu on lähtenyt hyvin käyntiin. En muuta epäillytkään. Pitkäksi saattaa päivät tulla ilman kavereita, mutta en usko, että tehtävien kanssa tulee probleemia. Jos me molemmat joudutaan jäämään mister A:n kanssa pois töistä, saattaa niitä ongelmia ilmaantua :D On täällä nyt jo jonkin verran kiristelty hermoja ja hampaita, kun meillä on..hmm.. miten sen nyt sanoisi.. vähän erilainen käsitys siitä,  minkä verran ja minkälaisessa rytmissä kotitöitä tehdään, kun koko porukka on kotona koko ajan.

Ei olisi ikinä uskonut, kuinka nopeasti kaikki muuttuu. Kaikilla on nyt erilainen tilanne. Toisilla on liikaa töitä. Hoitajilta perutaan lomia ja vuoroja lisätään. Monilla ei ole kohta töitä ollenkaan. Toisille vaikein paikka on lasten kotikoulu ja toiset toivoo, että saispa vaan hetken olla lasten kanssa kotona varmistamassa, että se koulu sujuu. Meillä on todella tiukat ajat edessä. Joudutaan karsia kaikki ylimääräinen. Toivon vain, että laskujen maksu ei kuulu sille listalle.

Huuuuh!
Kuinka teillä sujuu?
Sannis

6 kommenttia:

  1. Kaikkea parasta teille! <3 Ei tällainen tilanne tosiaan oo tullut koskaan edes mieleen!

    VastaaPoista
  2. Kyllä nyt on selviytyminen on kovalla koetuksella. Mitään, koskaan tällästä edes olisi voinut aatella. Täällä kans kipeänä ja aivan liikaa aikaa miettii tai kytätä mediaa.....
    Jaksamisia sinne❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei.... Toivottavasti olotila helpottaa! On tää niin outoa!
      <3

      Poista
  3. Huhhuh! Ilmoittele jos tarvii jotain jeesiä tai kaupasta käydä jotain jos ette pääse ite :) meillä molemmat etänä töissä ja lapset pyörii jaloissa, päivittäistä kinastelua ja huutoa ja välillä sopuisaa leikkiä, paljon pahemminkin vois olla... aikamoista jaksamista vaaditaan kaikilta neljän seinän sisällä. Tsemppiä ja parantumista! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana <3 Onneksi mister A ehti tervehtyä ennen kuin minä tipahdin, niin on tässä jotenkin pärjäilty.
      Sinne kans isot tsempit!!

      Poista

Kiitos, kun kommentoit <3