Lauantaiaamuna laitettiin pitkästä aikaa puut pulkkaan ja lähdettiin retkelle. Saimin takia ollaan ulkoiltu viime aikoina ilman tulentekohommia, mutta nyt on aika pienimmänkin totutella hengailemaan laavuilla. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä meistä on laavu, joka ei oo yleisessä mittakaavassa läheskään niin cool paikka, että siellä olis viikonloppuna porukkaa ja suunnattiin sinne. Oon sitä mieltä, että koiran pitää saada olla vapaana mahdollisimman paljon ja siksi ollaan vältelty suositumpia ulkoilureittejä. Nyt mentiin jo ennen aamukymmentä ja kierrettiin metsässä vähän pidemmän kautta niin, että Saimi sai juosta vapaana koko matkan. Toivon, että Saimi on aikuisenakin kuin muutkin meidän koirat on olleet...että pysyy näköetäisyydellä eikä karkaile. Olis tosi harmillista jos ei voisi juoksuttaa vapaana metsäreiteillä ja mökillä.
Perille, kun päästiin, sai siinä vähän olla sydän syrjällään, kun pienin jäsen juoksi kymmenen kertaa korkean laavun katolle ja lasketteli sieltä liukasta kattoa pitkin alas. Mister A:n tehdessä tulta, sammui ensimmäinen yritys, koska sama pienin tyyppi pyyhälsi nuotiopaikan yli vieden polttopuita mukanaan. Kyllä se onneksi sitten ymmärsi pysyä kauempana, kun tuli oikeasti syttyi. Yhtään ei muuten sama jäsen laittanut hanttiin, kun sai ensimmäisen kerran maistaa makkaraa. On tää kuulkaa aikamoista koiraelämää nyt vaan :)
Toivotaan, että ensi viikonlopulle saadaan hyvä sää, niin voidaan ottaa uusiksi.
Kivaa tätä viikkoa!
Sannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3