sunnuntai 29. syyskuuta 2024

Lontoo 2024

Nyt on Lontoon reissu tehty ja reppuun jäi taas muistoja ja kokemuksia jos jonkinlaisia. Tällä kertaa yksi lennoista meni niin huonosti, että tuskin lähden oikein nopsasti uudelleen koneeseen. Kolme muuta meni huomattavasti paremmin, mutta on ne kaikki mulle semmosta rämpimistä, että ei oikein paljoa hampaita naurata. Lontoon päässä meni oikein hyvin ja Lontoo taitaa olla kyllä paikka, jonne voisin lähteä vieläkin uudelleen. Aika torstaista sunnuntaihin meni supernopsasti ja vielä olisin pari päivää voinut olla matkassa.

Meidän reissu alkoi Vaasasta klo 3.30 aamuherätyksellä ja klo 5.50 aamulennolla. Vsa-Hki meni aivan hyvin. Helsingin nopea vaihto vähän jännitti etukäteen ja aika reippaasti saatiinkin laittaa tossua toisen eteen, mutta ehdittiin Englannin koneeseen ilman suurempaa kiirettä. Lentoaika Heathrowlle oli reilu kolme tuntia ja siitä reilu kolme tuntia kirosin sitä päivää, kun avasin suuren suuni ja päästin sieltä ilmoille: "Lähdettäiskö Lontooseen?".

Kolme tuntia kuulostaa lyhyeltä ajalta. Nyt kuitenkin iski se pahin mahdollinen pahoinvointi ja silloin kolmekin tuntia tuntuu vuodelta. Tällä kertaa ei pahoinvointirannekkeet auttaneet ja mietin josko se johtui aikamoisen mojovasta turbulenssista, joka iski heti nousussa. Ei oltu montaa minuuttia oltu ilmassa, kun kone alkoi ryskätä ihan kunnolla. Homma ei kestänyt kauaa, mutta oli sen verran rajua, että koko kone heitteli sivulta sivulle ja putosi ihan kunnolla alaspäin. Piti pitää ihan kunnolla etummaisen penkin selkänojasta kiinni. Porukka kiljui ja viistoistavee + kirjoittaja pelkäsi.

Heti tuon heittelyn jälkeen alkoi pahoinvointi, joka ei loppunut koko lennon aikana. Sain ihan ihmeellisiä "kohtauksia", joissa tuntui, että koko keho on ihan tulessa.. kasvoja poltti, jalkoja poltti ja käsiä poltti. Mietin, onko noi jotain paniikkijuttuja. Voin niin huonosti etten pystynyt juurikaan istua paikallani. Hiki valui, kädet tärisi ja oksetti niin paljon, kuin vain ikinä voi oksettaa.

Onneksi kone oli iso ja olin varannut paikat ihan takaosasta. Vessojen luona oli tilaa väljästi ja vietin 90% lennosta nojaten vessan ulkopuolella seinään. Jostain syystä seisten oli edes hitusen parempi olla ja koneen perällä oli myös viileämpää. Toki ongelmana oli se, että siinä voinnissa oli tuskaa jaksaa pysyä jalkeilla. Lentoemännät oli tosi kivoja ja kun pyytelin anteeksi, että pyörin siinä, vakuuttivat etten oo yhtään tiellä ja kyselivät josko haluan vettä tai oksennuspussia. Halusin molempia. Lento oli onneksi sen verran lyhyt, että vessassa kävijöitä ei jonoksi asti ollut, joten sain olla aika rauhassa olojeni kanssa. Koko lennon ajan mietin, että mikään retki ei oo ton voinnin arvoista. Ei mikään.

Hitusen tuo lentotuska sitten loppuviimein himmensikin koko reissua. Jostakin takaraivosta hiipi säännöllisin väliajoin esiin muistutus siitä, että pian pitää lentää uudelleen. Onneksi se ei saanut aivan yli suurta valtaa, mutta turhan monta kertaa sitä ehdin kyllä pähkäillä. Pelkäsin paluulentoa pahoinvoinnin sekä turbulenssin takia. En tiedä miksi lentäminen on niin paha. Joka kerta kun oon koneessa, vaikka pahoinvointi ei edes jylläisi ihan hulluna, mietin, että ei enää ikinä!! Kunpa olisi joku toinen matkustuskeino.

Pahoinvointi onneksi hellitti, kun päästiin laskeutumaan Heathrowlle. Laukkuja odoteltiin aika kauan, mutta lopppuviimein saatiin kaikki tavarat kasaan. Sisko oli mennyt Lontooseen jo edellisenä päivänä, joten oltiin tossa kohdassa matkassa mutsin eli mummun ja viistoistaveen kanssa. Napattiin kentältä Heathrow express-juna ja ajeltiin sillä suoraan Paddingtonin asemalle, jonka lähellä meidän asumus oli. Ostin kentältä meno-paluuliput tuohon expressiin ja samalla nappasin meille kaikille liput sightseeing-bussiin. Heathrow express oli kallis.. taisi olla reilu 40€ per aikuinen. Viistoistavee tosin pääsi ilmaiseksi ja kyyti oli kyllä nopea ja helppo, koska välistoppeja ei ollut.

Reissun aikana asuttiin AirBnB-kämpässä, joka on ylimmässä kuvassa. Edellisessä postauksessa näkyy asunnon sisäkuvat. Oli kyllä aika ihanaa, kun vessoja oli kolme ja suihkujakin kaksi. Asunto oli englantilaiseen tapaan aika viileä, mutta ilmalämpöpumput löytyi jokaisen sängyn yläpuolelta ja niillä sai riittävästi lämpöä. Asunto oli siisti ja mukava. Sen varaukset hoiti siskonen ja päästiin onneksi majoittumaan normaalia aiemmin, koska oltiin jo aamupäivällä pelipaikalla. Asunnolle oli muutamien minuuttien kävelymatka Paddingtonin asemalta ja ympäristössä oli kaikenlaista pikkukauppaa ja pubia. Syötiin reissun ensimmäinen pubilounas ennen kuin hipsuteltiin kämpille asettumaan taloksi.

Torstai sekä perjantai ajeltiin suurimmaksi osaksi sightseeing-bussilla. Olin ostanut 24h-lipun, mutta torstaina kuskit ei lippuja leimanneet, joten saatiin aika monta lisätuntia käyttöön. Torstaina jäätiin pois Trafalgar squarella ja käveleskeltiin siinä ympäristössä. Käytiin koskettamassa aukion leijonien varpaita, joka ilmeisesti tarkoittaa uskomuksen mukaan sitä, että tie tuo vielä joskus Lontooseen. Toivon kyllä näin vielä käyvän. Esim. siihen aikaan, kun joku on keksinyt kuinka saa itsensä teleportattua paikasta toiseen ilman lentokonetta :D

Löydettiin kuja (Oisko ollut Cecil court?), jossa oli vanhoja kirjakauppoja ja taidegallerioita. Kirjat ja taide molemmat kiinnostaa viistoistaveetä ja katseltiin ympärillemme hyvä tovi. Käytiin tosi jännässä kaupassa, joka myi lähes pelkästään tarot-kortteja, tarot-kirjoja, kristalleja, enkelikortteja ja vaikka mitä muutakin sen tyyppistä. Syötiin Pizza Expressissä, joka on kuulemma The pizzapaikka siskon englantilaisen ystävän mielestä ja aivan hyvä ruoka saatiinkin. Jaettiin neljään pekkaan pizzat ja joitain snackseja. Loppuviimein suunnistettiin isoon viisikerroksiseen(?) kirjakauppaan Foylesiin, josta viistoistavee löysi pari etsimäänsä kirjaa.

Torstaina väsy painoi kaikilla ja uni tuli aika ajoissa. Aikainen aamuherätys ja lentomatkat vaati kyllä veronsa ja oli aivan ihanaa painaa pää tyynyyn. Meillä oli viistoistaveen kanssa yhteinen huone ja siskolla oma. Makuuhuoneet oli asunnon alakerrassa. Mutsi eli mummu nukkui ylemmässä kerroksessa. Peitot oli superpaksut ja selvittiin teinin kanssa sovussa, vaikka niitä oli meidän sängyssä vain yksi kappale, iso sellainen toki.


Perjantaina jatkettiin sightseeing-kierrosta niin, että ajeltiin metrolla Piccadilly circukselle about niille main, johon edellisenä päivänä bussilla päädyttiin ja hypättiin vielä uudelleen kyytiin. Jäätiin ensimmäisen kerran pois Tower of Londonin paikkeilla. Kruunun jalokiviä ei tällä kertaa lähdetty katselemaan, vaan napsittiin kuvat linnoituksesta ja Tower bridgesta ulkopuolelta ja sen jälkeen hypättiin laivaan, joka vei meitä palan matkaa Thames-jokea pitkin.

Laivareissu olikin hauska, koska opas joka reissulla oli mukana, oli jotenkin koominen. Olin ihan varma, että kaveri on käynyt pubissa ennen retkeä ja sain kyllä muiltakin kannatusta aavisteluihini. Pubireissusta huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä hän eläytyi osaansa hyvinkin mukaansatempaavasti ja saatiin kaikenlaista tietoa joesta ja sen ympäristöstä. Big Benille ja London Eyelle oli tosi hyvät näkymät joelta. 


Laivalta jatkettiin matkaa vielä bussilla ja pysähdyttiin Buckinghamin palatsilla. Kirjoittaja on nähnyt kaikki nämä perusnähtävyydet jo aiemmin, mutta ei haitannut yhtään katsella niitä uudelleen. Tällä kertaa oltiin ihan varmoja, että nähtiin kyllä kun verhot heilahti yhdessä ikkunassa merkiksi siitä, että Charles siellä hoksasi Vaasan ja Vancouverin naisten olevan pelipaikalla ;D :D

Perjantain viimeinen etappi oli Notting Hill. Käytiin dinnerillä reissun kalleimmassa paikassa. Aika kallista ruoka oli muutenkin ja tuntui, että joka paikassa tarjolla oli suurimmaksi osaksi kaikkea raskasta; ranskalaisia, hampurilaisia, makkaroita. Sitäpä se taitaa Englannissa aika pitkälle olla. Myös juomat oli hintavia. Pieni 2,5dl limsa maksoi lähes aina 5 puntaa eli n. 6€. Tuossa Notting Hillin paikassa siskon tilaama Margarita maksoi 16 puntaa (!!!!) No, tuossa kalliissa paikassa taisi kuitenkin olla kaikista kevyimmän oloinen ruoka. Söin kanatacoja ja ne ei tosiaan olleet niin raskaita. Tulisia kylläkin niin, että suuta poltti vielä pitkään jälkeen päin.

Maistelttiin reissun aikana tietysti myös Fish and chips ja kala oli kyllä ainakin just siinä pubissa tosi hyvä. Ranskalaiset oli kirjoittajan makuun joka paikassa liian paksuja ja jauhoisia. Nyt kun reissu oli niin lyhyt, syötiin lounaat ja dinnerit ulkona. Pidemmällä reissulla olisin ehdottomasti käynyt välillä "kotona" tekemässä ruokaa. 


Lauantaina lähdettiin heti aamusta Warner Bros-studioille Harry Potter-hommiin. Teen siitä oman postauksen niin ei venähdä tämä postaus kilometrin pituiseksi. Illalla käytiin uudelleen Notting Hillissä, koska tahdoin nähdä tuon Travel book shopin, mutta totta puhuen.. eipä tossa nyt oikein paljoa ollut nähtävää :D Portobello roadin markkinoiden viimeisiä pöytiä keräiltiin juuri pois, kun tultiin paikalle. Markkinat jää siis listalle vielä ensi kertaa varten, samoin kuin high tea ja musikaali. Kaikkeen ei aika riittänyt.

Sunnuntaiaamuna suunnattiin kotia kohti. Hitusen oli siinä Paddingtonilla junasäätöä, kun meitä juoksutettiin sinne ja tänne laitureille. Joku juna oli peruttu henkilökuntapulan vuoksi ja joku taas ratatöiden takia. Vähän jännitti, josko ehditään loppuviimein ajoissa, mutta ehdittiin kyllä oikein hyvin. Heathrowlla homma sujui paljon nopemmin, kuin etukäteen oltiin ajateltu eikä edes turvatarkastuksessa tarvinnut oikein kauaa vanheta. Lennolla kuuluteltiin heittoisasta säästä ja kirjoittajaa kyllä vähän hirvitti. Mitään suurempia heittoja ei kuitenkaan tullut, lentoajat oli odotettua nopeammat ja pahoinvointikin pysyi lähes poissa. Vaasan kone oli vähän myöhässä, mutta vain vähän reilu puoli tuntia.

Sää reissulla oli hyvin vaihteleva, kuten kuvista näkyy. Tunnin aikana saattoi sataa ja paistaa. Välillä taivas oli tummaakin tummempi ja välillä aivan sininen ja kirkas. Sightseeing-bussissa on tietysti vähän tylsä istua sisällä, mutta onneksi päästiin uloskin, kun sade lakkasi. Nuo bussit on mun suosikkiajanvietettä reissuilla. Niistä näkee kaupungin niin helposti eikä tarvi miettiä millä kaikilla kulkuneuvoilla mennä mihinkin, kun yhdellä pääsee niin moneen. Suunnitelmissa on mennä joku kerta jopa Helsingissä bussikierrokselle.

Lontoossa oli edelleen myös metrolla helppo kulkea. Vasta juuri ennen lähtöä hoksasin, että Englantihan ei tosiaan ookaan enää EU-maa ja meidän datapaketit ei siellä toimikaan. Hommaa kuitenkin helpotti huomattavasti se, että Kanadan siskolla on puhelimessa erikseen Englannin liittymät, joten pystyttiin katselemaan karttaa ja aikatauluja koko ajan. Metrohinnat oli tällä kertaa vähän hämärän peitossa. Saatiin kuitenkin ohjeeksi, että edullisinta on täpätä matka suoraan kortilla, mikä olikin tosi helppoa. Metroon mennessä täppäys portilla ja sama juttu pois jäädessä. Pankista tsiigailin, että joku veloitus on ollut vajaa 4€ ja joku vajaa 6€. Joku tosin oli melkein 22€, mutta oisko se nyt ollut siihen Harry Potter-hommeliin. Sinne oli huomattavasti pidempi matka.

Lontoon päivät oli tosi kivoja. En muista koska olisin nauranut noin paljon. Me ollaan Kanadan siskon kanssa oikein kunnon käkättäjiä, kun sille päälle satutaan. Meidän perheessä on myös aina osattu arvostaa tilannekomiikkaa ja reissuillahan sitä riittää. Tällä porukalla oli helppoa matkustaa. Kaikki meistä on joustavia eikä meillä ollut mitään supertiukkoja aikatauluja tai "tavoitteita" reissulle. Lontoo oli erittäin jees!

Sannis

4 kommenttia:

  1. Kuulostaapa ihanalta matkalta, paitsi toki matkapahoinvointi menomatkalla. Ihania kuviakin sulla taas. Tuli oikein matkakuume taas Lontooseen :) Siitä onkin vuosia aikaa, kun oon siellä ollut viimeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Mulla oli kans pitkä aika.. 17 vuotta jos en ihan väärässä oo. Oli jo aikakin käydä uudelleen :)

      Poista
  2. Niin ihana jengi ja ihana reissu!

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit <3