Vancouver

Viimeinen reissupostaus. Vancouver.

Vancouver on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki ja koko maan kolmanneksi suurin kaupunkialue. Siskonen asuu Vancouver downtownissa ja monet kuvista onkin sieltä. Keskusta oli upea, kuten kuvista näkyy! Siistiä ja kaunista. Seawall, kävelykatu veden äärellä jatkui kilometrejä ja kilometrejä ja joka päivälle olis löytynyt oma ranta tai uima-allas. Rantakadun varrella jokaiseen penkkiin oli kiinnitetty muistolaatta omaisen muistolle. Useimmissa muistettiin ihmisiä, joille Seawall ja/tai Vancouver oli maailman rakkain paikka. Arvaatte varmaan, että nieleskelin itkua jokaisen kohdalla. Nuo muistolaatat oli mun mielestä yksi ihanimmista jutuista meidän matkalla.

Vancouverissa kuljettiin kävellen, pienillä taksiveneillä, siskon kyydillä ja pari kertaa ihan tavallisella taksilla. Turistibussillakin huristeltiin yhtenä päivänä ympäri kaupunkia. Joka paikassa oli porukkaa pyöräilemässä, kävelemässä, juoksemassa, pelaamassa lentistä ja heittelemässä frisbeetä. Hintataso esim. ruuassa ja take away-kahveissa oli mun mielestä hitusen edullisempi, kuin Suomessa. Sää oli vähän viileämpi, kuin Vancouverissa kuulemma yleensä heinäkuussa ja se sopi meille täydellisesti.

Stanley Park on Vancouverin keskuspuisto ja hitusen isompi, kuin New Yorkin Central Park. Stanley Parkissa käytiin uimassa, leikkimässä leikkipuistoissa ja ihmettelemässä maisemia. Tsiigailtiin myös pingviinejä ja merileijonia Vancouverin akvaariossa. Meidän akvaariopäivänä oli vähän harmaampi keli, mutta sadetta ei paljoa saatu niskaan.

Kaupungin vanhin osa on Gastown, josta tykkäsin tosi paljon. Tavattiin siellä yksi suomalainen vanhempi rouvakin, joka bongasi meidät turistikrääsäostoksilta. Hän kertoi asuneensa Vancouverissa jo kymmeniä vuosia eikä viitsi nyt enää 87-vuotiaana lentää Suomeen käymään. Myöhemmin reissulla törmättiin vielä naiseen, joka oli syntynyt ja asunut aina Kanadassa, mutta jonka vanhemmat ja mies on Suomesta. On meitä suomalaisia kuulkaa joka maailman kolkassa :)

Ruokaa laitettiin aika paljon "kotona". Syötiin aamiaiset ja iltapalat aina siskon luona. Välillä kokkailtiin lounaaksi tai dinneriksi kanaa, pastaa ja ciabatta-leipiä. Ulkona syömiset oli enimmäkseen jotain perusburgeriosastoa, helppoa ja edullista. Ens kerralla sitten, kun minikin jaksaa jo hetken olla paikoillaan, kokeillaan miltä maistuu kanadalainen fine dining.

Ihan viimeisenä Vancouver-päivänä tehtiin minin toivereissu Lynn Canyonin riippusillalle. Silta ei ollut niin pitkä kuin pelkäsin, mutta korkea se kyllä oli. Huh! Ysiveekin voitti pelkonsa ja loppuviimein aivan helposti käveli sillan yli. Kiivettiin paljon portaita ja tehtiin hyvä puolentoista tunnin lenkki ennenkuin ylitettiin silta uudelleen.

Matka Kanadaan oli ikimuistoinen kokemus. Maisemat sai mut haukkomaan henkeä vähän väliä ja jokien ja järvien vihreät vedet ei jaksaneet lakata ihmetyttämästä. Vesi on mulle sellainen elementti, johon en mielelläni itse mene, mutta rakastan katsella sitä. Täällä Suomessakin hakeudun usein veden äärelle ja voisin katsella sitä loputtomiin. Jotain ihanaa siinä on. Reissun roadtripillä myös vuoret ja jäätävän suuret puut teki tosi ison vaikutuksen. Kanadan maisemat on kyllä jotain ihan omaa luokkaansa.

Kanadassa ihmiset oli todella ystävällisiä. Ei semmosia överejä, vaan sopivasti. Kaikki kysyi tietysti mistä me ollaan ja tosi vaikuttuneita aina kysyjät olivat, kun kerrottiin että Suomestahan me. Jokainen ihmetteli, kuinka me ollaan sieltä asti viitsitty lähteä. Ja siskoahan ne ei uskoneet suomalaiseksi ollenkaan, kun niin monen Kanada-vuoden jälkeen kielessäkään ei oo enää mitään ralliaksenttia :)

Kanadassa oli vessoja joka paikassa. Oltiin sitten kaupungilla tai vuorilla, sisävessat löytyi aina ja useimmiten oli aika siistiä. Vessat oli aina maksuttomia ja ysivee oli onnellinen, kun kulkeminen oli helppoa. Se nimittäin aina ressaa johonkin lähtiessä, koska pääsee vessaan seuraavan kerran. Tällä matkalla ei paljoa tarvinnut vessoista ressailla.

Aikamoinen retki kuulkaa! Vieläkin ihan pää pyörällä :) Siskoselle jäätävän iso kiitos, että jaksoi meidän rymysakkia majoittaa ja kaikesta muutenkin. Oli niin ihana vihdoin päästä näkemään, missä se meidän Tanja oikein elelee ja asustelee. <3 

Onko teistä lukijoista joku käynyt Vancouverissa?

Sannis