Rusinakeksit

Edellisen postauksen kirjoitin maanantaina ja mini oli lähdössä kouluun. No ei lähtenyt. Oli jo takki päällä ja kengät jalassa, kun aloin miettiä, että onkohan nyt järkevää. Viikonloppuna vointi oli jo parempi, mutta siinä kouluun lähtiessä taas silmät vuoti, nokka vuoti ja yskitti. Nyt on torstai. Otetaanpa tänään uusi yritys. Nyt näyttää vointi huomattavasti paremmalta.

Toissapäivänä mini lueskeli rusinapaketin kylkeä ja ihmetteli, miten rusinoissa voi olla maitoa ja jauhoja. Selvisi sitten, että kyseessä ei ookaan tuotteen sisältö, vaan keksiresepti. Ehdotin, josko ryhdyttäis leivontapuuhiin, kun oli siinä vähän tylsääkin. Miniä ei tarvinnut kahta kertaa pyydellä ja aika nopsasti oli keksit pellillä valmiina. Tehtiin vähän tommosia amerikkalaishenkisiä versioita, niinku kokonsa puolesta :) Hyviä tuli ja näitä voisi kyllä tehdä joskus uudelleenkin. Laitoin ohjeen ylös tuohon etusivun reseptilistaan, niin sieltä sen sitten tarvittaessa löytää.

Tämä viikko on tuntunut jotenkin pitkältä. Jalkaa on särkenyt taas huomattavasti enemmän, joten en tiedä oliko maanantain jumppa oikein hyvä veto, mutta kokeilen nyt vielä ensi viikolla uudelleen. Aloitin tällä viikolla vain tuolla yhdellä vauhdikkaammalla ohjauksella ja ensi viikolla otan toisen mukaan. Rauhalliset tunnit oon pitänyt normaalisti koko ajan. Eilen jumppailin itekseni ensi viikon uutta Kiinteytys-ohjelmaa läpi ja loppuviikkoon pitäisi mahduttaa vielä yksi oma, jalalle sopiva treeni. Fyssarin jumpat oon ainakin vielä muistanut tehdä kuuliaisesti ohjeiden mukaan about joka toinen päivä. Liikkeet sopi täydellisesti Pilatekseen, joten tiistaisin myös asiakkaat on saaneet tehdä vähän keskimmäisen pakaralihaksen aktivointeja ja venytyksiä. Ei taida olla huono juttu kenellekään.

Tänään aamulla on ohjelmassa työnantajan tarjoama YIN-tunti, joten ehkäpä teen siinä samassa yhteydessä nuo "issiasjumpat". Oon niin tyytyväinen tuosta YINistä. Yksi tunti meillä on nyt ollut ja ainakin pari seuraavaa jo sovittu. Toivottavasti tulossa on enemmänkin. Nyt 42-vuotiaana alkaa olla viimeiset hetket tehdä niitä muutoksia palautumisen, treenin ja ohjauskalenterin suhteen, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Jos siis aikoo pysyä toimintakykyisenä. Ja se olisi toki tavoitteena.

Tässä saisi varmaan alkaa miettiä muitakin loppuelämän asioita. Likat alkaa olla jo isoja ja aikaa on  nykyään eri tavalla myös omille jutuille. Mietin vakavasti opiskelua. Vielä täytyy pohtia vähän, missä mittakaavassa ja millä tavalla sitä olisi järkevää ja mahdollista toteuttaa. Saa nähdä kuulkaa.

Mitäs teillä muilla on tavoitteena loppuelämälle? :D

Sannis