Hyvää joulua

Tänään minin malttamaton odotus vihdoin päättyy. Uskon, että kolmetoistavee on odottanut ihan yhtä malttamattomana, mutta osaa vaan peittää sen paremmin. Kirjoittajaakin aina vähän jännittää se, kun tytöt näkee lahjat kuusen alla. Istuskelen tässä jo sohvan nurkassa kahvikupin kanssa ja odotan koska joku muukin heräisi. Vaikka menin nukkumaan vasta vähän puolen yön jälkeen, loppui uni jo vähän ennen aamukuutta. Onkohan se sitten mutsi, jota jännittää kaikista eniten? :D

Tänä vuonna likat on jo niin isoja, että minikin taitaa tietää kuusen alla olevien lahjojen olevan meiltä. Sanoinkin eilen, että ei ne lahjat voi ilmaantua sinne kuusen alle jos kukaan ei mene nukkumaan ja mutsi nukahtaa ensimmäisenä. Aika nopsasti sammui valot kolmetoistaveen huoneesta, jossa molemmat tytöt aikoi olla yötä.

Tänä vuonna pakettipino kuusen alla näyttää pienemmältä. En tiedä onko lahjoja kuitenkaan vähemmän, kuin ennen. Taitavat ehkä olla vain kooltaan pienempiä. Usein tyttöjen toivelistat on olleet niin lyhyitä, että melkein kaikki ja joskus kaikkikin toiveet on toteutuneet. Tänä vuonna oli kolmetoistaveellä niin pitkä luettelo, että osa jää saamatta. Mininkään listalta ei kaikkea kuusen alta löydy. Kirjoittaja ostaa aina jotain myös listan ulkopuolelta. Semmosta mitä tytöt ei oo hoksanneet toivoa, mutta mitä tarvitsevat kuitenkin.

Viime vuonna oli tosi paljon pehmeitä paketteja, tänä vuonna ei meiltä ainuttakaan. Ne hommat taitaa hoitua sitten isovanhemmilta setelin tai lahjakortin muodossa. Alkaa olla jo hankala ostaa vaatetta, kun molemmilla on tarkka oma maku. Yhdestä paketista paljastuu kolmetoistaveelle reissu Helsinkiin äitskän ja ystävien kanssa, joten eiköhän sieltä tammikuussa jotain vaatettakin löydy jos niille on tarvetta.

Meillä lähti tänä vuonna toiselle kummilapselle muistaminen niinkin käytännöllisesti, kuin mobilepayna :D Eipä näillä meidän rahoilla suuria saa, mutta ehkä edes pienen tipan bensaa tankkiin tai pari kahvilareissua kavereiden kanssa. Toinen saa käteistä, kun nähdään tänään. Mietin, että pitäiskö käydä nopsasti hakemassa parit sukat ja kääräistä seteli niiden ympärille, kun ehkä parikymppisellä klopilla ei oo ehjiä sukkia liikaa.

Joulukortteja ei lähetetty tänäkään vuonna. Aina mietin, että olis ihana lähettää, mutta en saa enää aikaiseksi useamman vuoden tauon jälkeen. Huomaan, että muutenkin vähenee nämä mun hommat vuosi vuodelta. Eilen just sanoin mister A:lle, että ei näköjään muistettu tehdä joulusiivoja tänä vuonna. Käytiin illalla saunassa ja kodinhoitohuone olis kyllä voinut olla vähän siistimpikin. No joo.. kyllä meillä eilen nopsasti imuri ulkoili ja vähän hutaisin mopillakin sieltä täältä + pesin vessan, mutta siinäpä se. Joulukuusen valojen johtoja oon tsiigaillut, että onpa törkeästi näkyvillä, mutta jostain syystä tommoset jutut ei tunnu ollenkaan enää niin tärkeiltä, kuin ennen. Olkoot.

Kello on nyt 7.10. Otan toisen kupin kahvia ja laitan riisipuuron tulille. Päivän suunnitelma on seuraavanlainen -> Lahjojen avaus, ulkoilua, hengailua, jouluruoka mutsin luona, kaffit meillä mister A:n äidin ja siskon kanssa, lisää ulkoilua, lisää hengailua.

Hyvää joulua <3

Sannis