Tampere

No niin. Kyllähän se VR kuljetti Tampereelle, vaikka pakkasasteita oli varmaan sata ja kiva minireissu meillä olikin. Lähdettiin keskiviikko-aamuna ja ryhmärämähän sisälsi meidän perheen tyttöjen lisäksi mutsin eli mummun ja kaksi serkkupoikaa.

Puolen päivän paikkeilla oltiin Treella ja käveltiin Koskikeskukseen. Muutaman korttelin matkalla meinas jo ihan oikeasti jäätyä pystyyn. Niin kylmä oli viima ja pakkanen puri nenänpäätä. Koskikeskuksessa oli lämmin ja huikeita Lego-rakennelmia siellä täällä. Lego Friends-tytöt ja Ninjago-hahmot oli kyllä hienoja ja niitä tsiigaillessa meni tovi. 

Vapriikki on museokeskus ihan lähellä Tampereen keskustaa. Jäätävässä kelissä parin kilsan kävely lasten kanssa tuntui kuitenkin liian pitkältä ja soitettiin taksi. Kuuden hengen tilataksi tuli maksamaan 10,30€. Aika edullista mun mielestä. Vapriikissa eka positiivinen yllätys oli maksuttomat säilytyslokerot. Oli ihana saada jättää takit ja reput säilöön. Perhelippu Vapriikkiin maksoi 28€. Ja saatiin siis kaksi aikuista ja neljä lasta tuohon hintaa. Monestihan perhe on sen 2+2 ja jos on enemmän tenavia, pitää maksaa ylimääräistä.

Lipun oston jälkeen lähdettiin tsiigailemaan ympärillemme. Kivimuseo ja Luonnontieteellinen oli molemmat kaikkien lasten mieleen. Mediamuseo jäi vähän hämärän peittoon, mutta Jääkiekkomuseossa käytiin kokeilemassa lätkää ja Nukkekekkereillä tsiigailtiin nukkeja. Kivoin yllätys lapsille (ja mulle) oli pelimuseo. Pelimuseossa oli esillä kaikenmaailman konsolipelit ja niitä sai kokeilla pelata. Itehän olin ihan fiiliksissä ysärihuoneessa, jossa oli Suosikit pinossa, kasettimankka pöydällä ja Supermario Nintendossa valmiina. Pienikokoisessa peliluolassa oli esillä vaikka kuinka monta vanhaa pelihallien kolikkopeliä ja niitä oli kyllä hauska kokeilla.

Vapriikista suunnattiin hotellille. Mutsi oli varannut Holiday Club Tampereen kylpylästä sviitin, koska haluttiin olla kaikki kuusi samassa huoneessa. Edullisemmaksikin tuo sviitti tuli, kuin kaksi erillistä huonetta. Sviitissä oli makuuhuone, olohuone, pieni keittiötila, iso kylppäri, sauna ja vessa. Näkymät oli huikeat Näsijärvelle.

Tampereen sisko tuli meitä työpäivänsä jälkeen moikkaamaan ja syötiin yhdessä hotellin ravintolassa. Sen jälkeen suunnattiin uimaan. Olin ihan vaikuttunut kylpylän pukuhuoneista. Tavallisten pukukaappien tilalla oli siis hauskat pukuhuoneet, joita oli vaikka kuinka paljon pitkin käytäviä. Harmillisesti toisella pojista on vähän taipumusta nenäverenvuotoon ja toki se alkoi tylsimmällä mahdollisella hetkellä. Mummu ja Aatu joutui suunnistamaan takaisin huoneeseen ja meikämuikkeli lähti kolmen ipanan uimavahdiksi. Annukka ja Jere-Matti osaa molemmat uida, joten aika kivuttomasti meni vahtimiset. Allas oli riittävän pieni, niin pystyin hyvin pitämään silmällä kahta isompaa samalla, kun yritin toppuutella Aamua, joka on ehkä "hitusen" luottavainen veden kantavuuteen ja mutsin läsnäoloon :D

Tokaluokkalaisella ylettyi just ja just jalat pohjaan, joten meille ihan täydellinen altaan syvyys. Meille myös ihan täydellinen koko. Jos reissaa isompien lasten kanssa ja/tai halajaa oikein isoa allasta ja nopeita liukumäkiä, täytyy suunnata muualle. Toki toinen serkkupojista on kymmenen vee ja hyvin tuntui riittävän polskimiset ilman liukumäkiäkin. Pienille lapsille löytyi lasten allas. Sitä ei käyty koittamassa. Mä en ihan hirveästi pidä kylpylöistä tai uimisesta, mutta Tampereen kylpylä oli kyllä kaiken kaikkiaan mukava ja siistin oloinen paikka.

Aamulla otettiin uinnit uudelleen ja silloin pääsi onneksi Aatunenkin mukaan. Minin mielestä hauskinta koko reissussa oli se, kun juostiin pelkät kylpytakit päällä ja kengät jalassa ulkokautta jäätävässä pakkasessa hotellihuoneesta kylpylään :D

Aamiaisen ja aamu-uintien jälkeen suunnattiin Särkänniemeen. Näsinneula, Akvaario ja Planetaario yhteensä 19,90€ per pää. Näsinneulasta oli mahtavat maisemat ja käytiin ylhäällä kahteenkin kertaan. Jätskibaari oli kiinni ja ravintola näytti sen verran tasokkaalta paikalta ettei viittitty toppahousuissa ja Kuomissa sinne lampsia. Tai no... mini tottakai ehti lampsia ja vähän mua hymyilytti, kun hovimestari ja tarjoilijat siinä seisoskeli pitkissä essuissa ja valkoisissa kauluspaidoissa ja mini "vähän" kantavaan ääneen totes, että: "MITÄ? Tää on joku kahvila!"

Akvaariosta kaikki lapset tykkäsi, mutta uloskäynnille päästessä kaikki oli ihmeissään, että tässäkös se nyt jo oli. Pyörrettiin takaisinpäin ja kierrettiin uudelleen. Olis saanut olla mun mielestä enemmän tilaa. Planetaariossa esitettiin 20 minuutin söpö piirretty, joka kertoi puista ja kasveista.

Kaiken kaikkiaan Särkäniemen talvi oli ihan kiva, mutta hinta oli tosi kova tarjontaan nähden. Pitkästi yli sata euroa kuudelta hengeltä. Huhhuh! Jos vertaa esim. siihen Vapriikin pääsymaksuun, niin aikamoinen hyppäys. Kymppi per pää olis ollut mun mielestä sopivampi. Pelkkään Näsinneulaan olis päässyt vajaa 6 euron hintaan. Iso plussa siitä, että myös Särkkiksessä saatiin tavarat säilöön. Tosi ystävällinen vastaanoton tyttö otti meidän takit ja reput ihan ilmaiseksi säilytykseen.

Särkkiksen jälkeen oli junan lähtöön vielä muutama tunti. Lapset oli aamusta lähtien pyydelleet uudelleen Vapriikkiin. Päätettiin mutsin kanssa tehdä peliliike ja otettiin kurssi kohti museokeskusta. Edellisenä päivänä meillä oli jäänyt Viikinkikylä kiertämättä ja käytiin ensin läpi se. Viikinkikylässä sai ottaa esineitä käsiin ja pukea vaatteita päälle. Tokaluokkalainen keitteli puurot ja mini takoi sepänpajassa rautaa. Kaikki neljä innostui kokeilemaan viikinkien miekkoja ja keihäitä. Sen jälkeen sitten melkein sama kierros muissa museoissa, kuin edellisenä päivänä ja taas oli kivaa.

Huhhhuh.. aika kiva ja vauhdikas retki. Kotiin lähtiessä ostettiin asemalta makkaraperunat ja hei pikkuvinkki -> pieni baari aseman nurkassa möi just lapsille sopivan kokoiset annokset hintaan 1,50€/kpl. Uskomaton hinta! Ja toki Tampereen asemalla keskeytettiin junaliikenne, kun meikämuija oli paikalla. Aamusta oli jo mister A lähettänyt mulle linkkiä uutiseen, joka kertoi, että tietoliikennevian takia on junaliikenne poikki Vaasa-Seinäjoki-välillä. No, tämäpäs ei johtunutkaan siitä, vaan jostain läheiseltä rakennustyömaalta oli löytynyt sodanaikainen räjähde. Unbelievable. Monenako vuonna ja monenako päivänä tuokin olis voinut löytyä.. silloin, kun me ei olla junailemassa :D No, uskomattomin homma oli se, että kaiken tämän jälkeen oltiin kotona vain puoli tuntia alkuperäisen suunnitellun ajan jälkeen.

Toivottavasti Tampereelle matkaajat sai napattua tästä jonkin pienen vinkin.

Kivaa sunnuntaita!

Sannis