Vuoden viimeisenä päivänä, kuten kaikkina muinakin päivinä shampanjaa ja vaahtokarkkeja. Ja kultatähtiä tietysti. Kimallusta, valoa ja kaikkea nättiä. Niin ihanaa ja siistiä!
-
-
-
-
Taaaaai sitten flunssa ja maailman jäätävin väsy. Kuoharipulloa ei viittis oikein kuvaa varten avata, kun sitä ei oo aikomus kuitenkaan juoda. No, Tallinnan tuomisina on onneksi jääkaapissa siideriä. Sitä kuoharilasiin ja täydestä menee. Vaahtiksia viereen niin tulee kiva kuva. Niitähän ei tokikaan vois syödä, koska kakkavuosi 2017 sairasteluineen toi painoa kymmenisen (10!) kiloa lisää. Ja suurinpiirtein sen verranhan oli tarkoitus pudottaa eikä tosiaankaan kerätä lisää. Syön silti kolme, kostoksi. Vanha fleecetakki päälle ja talvisaappaat kalsareiden kamuksi, siiderit ja vaahtikset terassille. Vähän sihtausta... niin, ettei taustalla näy lasten kiikut, ruma trampoliini tai puuvaja ja voila! Hyvää uutta vuotta 2018!
Still keeping it real :D
Sannis
Ihana :D.
VastaaPoistaPaljonhan tosta siloittelusta puhutaan ja sitä arvostellaan, mutta itse kyllä katselen kauniita kuvia oikein mielellään. Niin tyhmä kun en kumminkaan ole, ettenkö tajuaisi, että se reality on siellä taustalla. Mun mielestä oikeesti vähän turhakin arvostelun naihe. Tai voishan sitä tietty näin uuden vuoden kunniaksi yhteisellä päätöksellä vaihtaa kaikki silotellut jutut villakoiriin, tavarakasoihin, sotkuisin tiskipöytiin ja omaan aamunaamaan (pahin kaikista :)), ja katsottaisiin sitten, josko niitä kauniita kuvia kumminkin joku alkaisi sittenkin kaivata.
Kyllä se siitä!
No se on sitte justiinsa niin. Kivempi niitä nättejä kuvia on kattella! Mutta teksteissä kaipaan kyllä vaihtelevaa settiä.. ettei olis pelkkää ihkua ja ihanaa. Aitous kyllä koskettaa!
Poista